Nieminen

et säkään sitten osaa vieläkään näköjään pelata

... on tämä loppusuoralla pussittelu.

Reilu peli on antaa kaikille mahdollisuus, kuten mm. Nieminen ja Korvenoja rehellisinä itse valmentavina kuskeina tapaavat tehdä.

Pelin henki on että paras voittakoon ja surkeat pelurit (kuten akimökä...) itkeköön!

sehän se on sitä kuskin taitoa, kun pussitetaan. Jos hevoset juoksisi täysillä vain rataa ympäri kuin vinttikoirat, niin paras hevonen voittaisi. Ammattikuski on ammatikuski joka osaa säädellä vauhtia keulassa. Jopa joskus pussittamalla, eikä se ole mikään syöpä vaan juuri se rikkaus joka määrittelee usein myös sen kuskin ajotaidot.

Tälläiset höpö höpö puheet rehellisyydestä sun muusta on aivan naurettavia. Joka lajissa tehdään kaikkensa, että voitetaan. Se on kilpailua. Ihmeellisiä selityksiä täältä saa aina lukea. Välillä vain hyvä hevonen voi voittaa, kuskilla ei ole mitään merkitystä. Välillä on kuski huippu ja välillä sitten saa lukea näitä väärin voitettu, tai ei voittanut rehellisellä pelillä höpötyksiä. Ja kaikkien kommenttien takana on omat pelit.

..taida "lapsellista" tietääkään, millaisia herrasmiessääntöjä mm. loppusuoralla "mahdollisuuden antamisesta" raviohjastajilla on keskenään. Mutta se taas on toinen juttu se.

Olen edelleen, kommenteistasi huolimatta, sitä mieltä että nimenomaan loppusuoralla tuo pussittelu on raviurheilumme sairaus. Ja sitä esiintyy ehkä eniten nimenomaan Suomessa.

Se on kuskien ammattitaitoa, millaisiin asemiin hevonen on saatu loppusuoralle tultaessa. Valmentajien ammattitaitoa ja hevosten hyvyyttä taas on se, miten sillä loppusuoralla edetään.

Raviurheilussa pitää pyrkiä mahdollisimman hyvään sijoitukseen. Jos tämä vaatii vastustajan pussittamisen niin silloin pitää vain kylmästi pitää väylä ummessa. Jostain syystä mm. Nieminen ja Korvenoja eivät tätä tilannetta käytä hyväkseen useinkaan. Monet amatöörit tekevät saman virheen, että ajavat alta pois silloin kuin pitäisi pussittaa pahinta vastustajaa.

Tuo tämän päiväinen Nieminen-Teivainen episodi oli yksi malliesimerkki siitä miten lähdön voi hävitä omaa tyhmyyttään. Tilannehan oli se, että lähdössä oli tasan kaksi paljon pelattua hevosta joista toinen juoksi keulassa ja toinen johtavan takana. Muut hevoset olivat selvästi vaikeuksissa ja Niemisen hevosella ei ollut jäljellä kuin yksi varteenotettava vastustaja ja sen oli hänen takanaan. Periaatteessa tässä oli kaikki avaimet johtavan hevosen ohjastajalla. Hyvä ohjastaja olisi pussittanut tai ainakin pyrkinyt pussittamaan johtavan takana olleen hevosen, mutta Nieminen avasi pelit jo vajaa kierros ennen maalia, että Teivainen varmasti pääsee ulos. No huonostihan siinä sitten kävi ja Antti korkkasi lähdön lahjana johtavan takaa. Voin vannoa, että jos juoksupaikat olisivat olleet toisinpäin niin Nieminen olisi tullut tiiviisti puserossa maaliin tai olisi päässyt vapaalle aikaisintaan 100m ennen maalia.

Nuo herrasmiessäännöt voi unohtaa samantien. Herrasmies sääntö koskee ehkä sitä, että jos joku antaa keulat suosiolla pois niin johtavan kuski ajaa sen verran alta pois, että takana oleva pääsee kuittaamaan kakkoseksi. Se, että pahimmalle vastustajalle annetaan ilmainen voitto, ei kuulu minkään herrasmiessäännön piiriin.:)

Suur-hollola ajo oli tänä vuonna malliesimerkki siitä kuinka kärjessä juoksevan hevosen kuski ottaa varman voiton eikä lähde yrittämään karkuun ajamalla mitään ylivoimavoittoa. Näin olisi tullut eilen Niemisenkin toimia, mutta hän jälleen kerran päätti toisin ja menetti voiton sen takia. Toki eilen johtavan rinnalla ollut hevonen oli sen verran väsynyt, että pussittaminen olisi ollut hieman vaikeampaa, mutta olisi sitä edes kannattanut yrittää.

Ja jos joku väittää, että Suomen raviurheilussa pussitellaan loppusuoralla paljon niin kannattaa katsastaa Ruotsin ravit. Siellä tämä on huomattavasti yleisempää ja tälläisen mokan tekevää kuskia pidetään suorastaan tyhmänä. Ja tyhmäähän se kieltämättä kyllä onkin antaa mahdollisuus vastujalle, jos on mahdollisuus jättää tämä mahdollisuus antamatta.

Juuri näin homma toimii. Katsokaa vaikka eilistä B.Helmiinan juoksua. Malli esimerkki miten lähtöjä voitetaan eikä silti tapeta hevosta.

älä unohda, että tämä on petsareiden palsta...

Saarela näytti mallia oikeaoppisesta pussin suun säätelystä. Varmisti itselleen kolmossijan sillä, että ei ajanut alta pois suu vaahdossa, kun ainoa uhkaaja oli selässä vaaniva Perttunen.

ihan asiaa kirjoitit. Itsekin olen kironnut monet kerrat, kun keulakuskilta hermo pettää ja lähdetään vetämään eroa muihin ja tosi usein näissä käy kylmät.

Noinhan se juuri menee niinkuin yllä puhuttiin.
Tuomas ja Markku eivät ole hääppösiä kuskeja juuri tuon takia, että ei oikein osata muuta taktiikkaa kuin ajaa eteenpäin ja vieläpä niin paljon kuin hevosesta lähtee.
Teivaisenhan väittään olevan tälläinen kuski:) mutta jokainen joka tajuaa vähääkään raveista tietää, että se on pelkkää provoamista.
Markku ja Tuomas sensijaan ovat pitkälti näitä yhden taktiikan miehiä. Keulastakin kun voi "kaahottaa" myös niin, että ajaa taktisesti viisaasti, jos silti sieltä tulee lopussa parempi hepo ohi, niin sille ei voi sitten mitään, jos kaikki keulanpaikan vippaskonstit on käytetty.

Eilen voi katsoa esimerkin siitä, miten ajetaan ylikylällä keulasta varma voitto ja annetaan vielä herramiesmäisesti takana olevalle mahdollisuus ajaa KAKKOSESTA. Lähtö oli tietenkin L9. ja ohjastajana Marko Heikari.
Siinä ei hölmöilty omaa voittoa pois kun takana oli ainut uhka joka meinasi rullia melkein yli loppusuoralla. Niin vaan Heikari pussitteli Akua loppuun asti ja antoi sen verran lopussa löysää, että Aku pääsi tuikkaamaan toiseksi.
Se oli herramiesajo.

Tästä vastaava esimerkki missä ei tätä ns. herramiessääntöä noudatettu ja poru nousi palstalla oli se kuin Mika pussitteli omallaan takana tulevaa maaliin asti vaikka oma hevonen oli kaikki voimat tallella. Siinä ei toimittu herramiesmäisesti, mutta toki ei siihen säännöt edellytäkkään, että niin pitäisi toimia vaan ajaa parhaasta mahdollisesta sijasta ja senhän Forss tekikin, oliko se sitten moraalisesti rotta temppu, niin kyllä.

Mutta vielä tuohon kyseiseen pussitteluun mistä tässäkin on ollut puhe, niin eihän tämä akemakelle vastannut edes ymmärtänyt mistä puhuttiin kun hänen mielestä tilaa pitää antaa niin paljon aikaisin, että oma voitto olisi uhattuna vaikka ei kyse ollut siitä vaan siitä, että pitää takana olevaa sen verran kiinni, että oma voitto ei ole uhattuna.

Niin kyllä kuten edellä mainittiin niin Moilasen ajo B.Helmiinalla ja Heikarin ajo Choco hornetilla olivat vastaavasti hyviä esimerkkejä siitä kuinka johtavan takana olevaa pahinta vastustajaa EI TULE PÄÄSTÄÄ vapaalle ennen kuin on liian myöhäistä. Se on suorastaan typerä riski antaa täysissä voimissa olevalle hevoselle mahdollisuus jo loppusuoran alussa.

Kyllähän siinä meinaa vasta kääntyä ympäri ja v.tutus nousta kun oma pelihevonen on johtavan takana pussissa, mutta ei se poista sitä tosiasiaa, että se on keulahevosen kuskilta täysin oikeaoppisesti toimittu. Korven Pekka on yksi mestareista tässä asiassa.