Kirjoittanut

Turun T75 koodi murrettu

Pendolino halkoi nietoksia hurjalla vauhdilla matkatessaan kohti entistä pääkaupunkia. Istuin mukavasti lämpimässä ja kuuntelin sisälle kuuluvaa mietoa sihinää, jonka kevyt aaltomaisuus alkoi väkisinkin nukuttamaan. Hoppolan miehet pitivät kuulotietojen mukaan kokoustaan tuomiokirkossa, jossa tulevan totoseiskavitosen tulojärjestys määrättäisiin. Odotin innolla pääsyä kuuntelemaan keskustelua, kutsumattomana, mutta tehtävän ravikansalta saaneena vieraana.

Kirkko oli jyhkeä ulkomuodoiltaan ja valtava kaariovi avautui naristen vetäessäni sitä keskiaikaisesta rautavetimestä. Sujahdin tyhjään, mutta tilavaan eteisvälikköön, joka oli rakennettu kirkkosalin ja ulko-oven väliin. Ketään ei olut paikalla ja kuulin takaani vain kumean kolahduksen oven sulkeutuessa jäljessäni. Oikealla puolella näytti olevan pikkulatilat, jonne minulla olikin ihan luonnostaan asiaa. Pestessäni käsiäni kuulin ulko-oven aukeavan ja kiivaan puheensorinan täyttävän eteisvälikön. Turisteja vai hoppolan väkeä, sitä en tiennyt ja päätin odotella äänten loittonemista. Lopulta oli taas hiirenhiljaista ja saatoin sujahtaa takaisin eteistilaan, jossa huomasin ylöspäin vievät portaat. Niitä pitkin pääsisin kirkkoa kiertavälle parvelle, joka olisi loistava paikka etsiä kokoustavaa hoppolan porukkaa.

Nousin portaat ylös ja siirryin etenemään ohutta kirkon sisäseinämää kiertävää parvea. Edessäni avautui mahtava kirkkosali upeine rakennustehtisine ratkaisuineen, sisätilaan sijoitettuine hautoineen ja useampia tuhansia ihmisiä aikojen kuluessa istumaan kutsuneine, valtavine penkkirivistöineen. Hoppolan väkeä ei näkynyt, kuten ei ketään äskettäin saapuneesta ryhmästäkään. Kirkko oli tyhjä ja hiljainen. Saatoin kuulla kuinka parvikäytävälle eksynyt koppakuoriainen murskautui ritisten, kalliimman puoleisten Cuccinin bootsejeni alle, purskauttaen samalla mehunsa kymmenensentin päähän kenkieni eteen.

Pysähdyin ja päätin laskeutua alas tutkimaan kirkkosalia lähemmin. Missään ei näkynyt merkkejä hoppolan kokouksesta ja karmea harhautetuksi tulemisen tunne oli jo kouraisemassa sydänalaani, kun kulin sen. Etäinen mumina leijaili lattialaattojen alta, maan uumenista. Seisoin lattialla olevan hautaluukun päällä, itseasiassa samankaltaisia oli ympärillä siellä täällä lattialla ja seinissä. Kaikki entisajan suuret olivat halunneet tulla haudatuiksi tänne. Kyyristyin kuuntelemaan ja laskin korvani aivan kiinni hautaluukkuun, jonka päällä olin äsken seissyt. Mumina, joka muistutti gregoriaanista hyminää tuli todellakin tuon luukun alta ja katsoessani tarkemmin laattaan hakattua nimeä olin varma kokoustilan sijainnista. Nimi näkyi haaleasti ja epäselvästi, mutta silmiä siristämällä sain kuitenkin selvää kirjoituksesta, jossa luki Edvard Kärrynpyörä II King of the hoppola.

Repäisin laattakiven auki siihen aikoinaan kiinnitetystä rautalenkistä ja kuten arvasin alta paljastuivat alaslaskeutuvat lattatikkaat ja etäältä kajastava valo. Aloin laskeutua tikkaita varovasti ja samalla huomasin niiden johtavan noin viisimetriä allani kulkevaan, soihduin valaistuun käytävään.
Sain jalkani käytävälle ja jäin miettimään seuraavaa siirtoani. Samalla huomasin seinustalla roikkuvan keskiaikaisia munkinkaapuja. Ohitin nuo tummanpuhuvat kaavut ja lähdin etenemään alati voimistuvaa hyminää kohden. Pian näin käytävän sivulle rakennetun syvennyksen ja huomasin siellä istuvan suuren määrän kaapuihin pukeutunutta hyminäjengiä. Hoppolan miehiä arvelin ja syöksyin hakemaan itselleni myös kaavun. Silloin kajahti huuto: "Hei eksynyt veli, tulehan tänne." Onneksi olin saanut kaavun jo vedettyä päälleni ja muuntunut näin yhdeksi veljistä. Minut ohjattiin istumaan muiden joukkoon ilmeisesti ylipappina toimineen lihavemman kaapumunkin toimesta. Asetuin perälle pimeimpään nurkkaan, jotta minua ei tunnistettaisi muista poikkeavasta komeasta naamavärkistäni ja upeasta selkäkyttyrää nyt muistuttavasta lierihatustani. "Mistä piiristä veli tulee ja mikä on tehtäväsi siellä?":kaikui tuon saman muiden edessä nyt seisovan lihavan munkin jatkokysymys." Vermon piiristä ja kivenheittäjänä takakaarteessa toimin": vastasin itsevarman oloisesti. Muut nyökyttivät hupunpeittämiä päitään ja päästivät samalla ilmoille hyväksyvää muminaa.

Kokous oli pitkä, toista tuntia veljet esittelivät nykyisiä toimiaan ja ehdotuksia tulevaisuutta varten.
Oli kaikennnäköistä ehdotusta pelien viilailusta ja tulostenjärkkäilystä, mutta ei mielestäni mitään mullistavaa, jota minä eivätkä muutkaan samaan salaliittoteoriajengiin kuuluvat olisi jo tienneet. Lopulta koitti tärkein hetki ja alettiin puhua tulevasta T75 kierroksesta Turussa. Turun osasto oli kulemma jo hoitanut järjestelyt ja toteutuksen. Radalla oli siirrettävää magneettia ja rautakenkää jaossa ja kaikenlaista muutakin oli. Sovittu järjestys lähtöihin löytyisi niinkin ovelasta paikasta kuin kirkkosalin virsien ilmoitustaululta. Tätä tultaisiin käyttämään tästä eteenpäin usein, niissä kirkoissa joissa on hoppolan jäseniä joilla on pääsy numerotaululle. Kirkossa on käytävä ahkerasti, sillä koskaan ei tiedä minä päivänä oikea rivi on taululla näkyvissä ja miten pitkään. Meille jaettiin myös erilaisia koodireikälevyjä joiden läpi vain merkitsevät numerot näkyisivät.

Kokouksen jälkeen jokainen saattoi omaan tahtiin käydä tarkistamassa oikean rivin Turkuun.
Minä lähdin ensimmäisten joukossa ja Turkuun tarkoitetun koodireikälevyn läpi tarkisteltuna rivi näytti olevan seuraava.
3,4,9,10,11
1,4,13
2
1,5,9
1,3,6,9,12
11
3,8,9

Kirkon ulkopuolella otin pikaisen yhteyden vielä kabinetin poikiin ja ilmoitin heille tällä kertaa itse tulevan rivin. Sain heiltä luottokortilleni sopivan perustelun muutamille hevosille tyylin:" Ensimmäiseen kohteeseesi valitsemasi 10 Super Frido on meidänkin odotustemme mukaan varsin lähellä voittoa, samoin odotamme ylätystä 3 An-Craterilta ja 9 An-betelgeuselta.
Toisessa 1 Phandora oli sikseen hyvä viimeksi, että sopii varmistamaan suosikkeja. Kolmannen 2 Otto Mileri on varmasti keulasta vaikeasti tänään lyötävissä ja neljännessä loistokuntoiset 1 Malkin ja 9 Naughty sopivat hyvin suosikin varmistamiseen. Viidenteen olette löytäneet kaikki tarvittavat ja lähtö on varmasti kiinni. Kuudennessa olette päätyneet 11 Ryden Cindyyn, me kuitenkin suosittelemme pelaamaan tämän lisäksi pareja 7 ja 1 kautta. Painot viimeksi tulemistaan väläyttäneelle 7 Viper Acktionille. Viimeisessä olette huomioineet hyvin myös Race Pilotin nousukunnon. Täydellistä työtä. Tuureja peleihin."

Pendolino töyssähti ja heräsin sikiöasennosta tuolin vierestä. Ravilehti oli ollut pään alusenani pehmeä ja laventelin tuoksuinen. Nyt oli aika ryhdistäytyä ja pinkaista kioskille. Saatoin maistaa voiton suussani ja lähdin rynnimään kohti Metsämäkeä vievää polkua.

Vastaukset

Kirjoittanut

Onnea vaan.

Mukavasti tarinan sekaan ujutettu rivi.Toivottavasti osuu :-)