Hatutusta kerrakseen

Sain monta vuotta sitten V75:stä 8x6 oikein + YY x 5 oikein osumalla reippaasti yli kymppitonnin ja olin pirun tyytyväinen. Savon Susanna ei mahtunut kaavioon edes C-hevoseksi. Jos olisi, olisi lisäkustannusta kertynyt 3,60EUR ja tiliä olisi tullut 330.000 EUR

Ristiriitaiset fiilarit tuli seuraavana keskiviikkona, kun kuulin korkealle arvostamaltani pelitaiturilta, että kyseinen hevonen oli erikseen mainittuna hyvänä yllättäjäkandidaattina hänen laatimissaan Urheilulehden vihjeissä.

Aikoinaan V65:ssa 4x5 oikein ja n.16 000 mummon rahua.Lappu oli maksanut 4 markkaa ja tietty ohi
juuri siitä missä ns.revitys ja jos,jos,jos olisi sattunut osumaan niin 400 000/ 800 000 olisi napsahtanut.Joku sanoi et kävi mul hyvät tuurit.No se on suhteellista, sillä nyt olisi edelleen rahua tai ainakin reilusti omaisuutta.
Ja onhan noita lukuisia muitakin ikäviä sattunut kahalle.

Hulluja on monenlaisia, mutta meikäläinen se vasta masokisti onkin. Olen kerännyt talteen ja vieläpä kaikki nämä vuodet säilyttänyt ruskeassa kirjekuoressa vanhoja slippejä, jotka jaksavat muistuttaa siitä miksi edelleenkin olen pennitön.

Paras saumani pitää vuosi sapattia sattui kierrokselle 47/2004. Silloin kyrsi urakalla, mutta koskaan sen jälkeen ei.

Oikea rivi taisi olla 1,5,5,5,8,7,12.

Kuislan kuninkaallinen hävisi. Kaksi lappua, toinen itselle (7,20 e) ja toinen puolisolle (4,00 e). Kahden peräkkäisen lähdön hopuset väärinpäin. Ei kun kuutosia tuijottamaan.

Nuukailu ja täysin järjettömästi laaditut kaksi lappua edesauttoivat minua luopumaan 34 tonnin vastentahtoisesta lunastamisesta. Sen jälkeen on ollut aina vain yksi lappu. Sekin on järjestään älyttömästi laadittu, mutta eipä mene enää koskaan useilla lapuilla suotuisasti rivit ristiin.

Ai niin, olen minä voittanut enemmänkin. 40 tonnia, mutta se oli valitettavasti vuotta ennen euroa. Mikkelin iltaraveissa ja valuuttana mummon markat. No, kohta euro valuuttana on entinen. Olen minä huonolle rivinlaadinnalle syyllisenkin löytänyt. Papandreou.

Olin viemässä V75 peliä kioskille ja aikani jonotettuani huomasin, että aika käy vähiin. Samalla huomasin ettei minulla ole lompakkoa mukana ja lähdin kiukuissani ulos ja autoon jossa vaimo ja perhe odotti, kun olimme lähdössä mökille. Kirosin vaimolle, että lompakko kotona.

Hänellä oli rahaa ja ampaisin nopeasti takaisin kioskiin, mutta jonoa olikin sitten kertynyt sen verran, ettei lappua olisi ikinä saanut ajoissa sisään.

Näin matka jatkui mökille ja merelle kalaan. Tulin kalasta ja katsoin ravit ja kuinka ollakaan rivissä olisi ollut 7 oikein joka sillä kierroksella maksoi noin 23 000€ + alavoitot.

Tämä on suurin ohipelini.

Muutama pienempi on, kun olisin saanut Turun V4 pelistä suvipotin, jos johtavan takaa 100% juoksun jälkeen kirimään päässyt heppa olisi voittanut, mutta muistaaksen tauolta palannut Oadie Kemp voitti silloin keulasta ja voitto jäi haaveeksi.

Siskonmiehen kanssa saatiin 7000€ puoliksi viime syksynä, lapussa oli kuusi oikein ja alavoitot.

En muista enää mikä siitä puuttui, mutta kellään ei sillä kierroksella ollut seitsemää oikein.

Se oli se kierros, jossa meidän viimeisen lähdön varma laukkasi takasuoralla ja luulin jo voiton menneen, mutta se tuli vielä uudelleen ja voitti lähdön.

Miten olenkin unohtanut hevoset ko. kisasta.

Turun V4-pelistä on minullakin aikoinaan miestä aika lailla syönyt muisto. Tapahtui V5-raveissa 1988. Nelkun viimeisessä lähdössä oli muusta porukasta selvästi erottuva pelihevosten nelikko, lähtö oli siis neljällä rastilla käytännössä lähes ummessa.

Lompsa olisi ongelmitta kestänyt isommankin järjestelmän, mutta ilmeisesti jokin korkeampi voima (piru kuiski?) pysäytti kuitenkin kynäni kolmannen rastin jälkeen. Taaimpaa startannut Pete Puikkosen menestysajokki Straight Stud jäi kunniatta mahtua kupongilleni.

Kunnianpalautus valjakolle tuli sitten kohta voittajaesittelyssä. Minulle puolestaan kunniaton seitsemän tonnin lunastus tuloksella 3x3 oikein. Se oli noin kolmaskymmenesosa ainoan täysosuman arvosta.