Kunkkareiden sääntöjä pitäisi muuttaa

Mutta raviurheilu ja formula-ykköset ovat 2 eri asiaa.

Amerikassa osakilpailuvoitot ratkaisevat.

yksi vaihtoehto olisi laskea kaikkien kolmen matkan sijoitukset yhteen ja vertailla paremmuuutta näin. Nyt olisi tosin tainnut käydä niin että tasapeli tässäkin rankingissa.

Laskea sadasosat.

Oma mielipide on että yksikin osakilpailuvoitto on tärkeämpi kuin muut sijoitukset.

Sääntöjä pitäisi muuttaa niinkuin tangokuninkaallisissa. Nopeimman loppuajan saanut olisi ravikuningas/kuningatar. Tänä vuonna se olisi ravikuningatar I P Vipotiina. Kauas jätti oriit ( Hotit ja Touhot ), todella hyvä tamma.

Joskushan oli näin. Oisko 50-luvulla tamma voittanut kuninkuudenkin. Ori ei silloin tietenkään voinut voittaa kuningatarpalkintoa joten oliko se nyt tasa-arvoa ;) että tamma kahmii molemmat palkinnot?

kyllähän touho teki urheimmat juoksut, katsoi niitä mitenpäin tahansa. kolme tonnia on epänormaali matka eikä sitä juuri muualla juostakaan kuin kunkkareissa.

Onneksi kävi nyt niin että molemmat hevoset oli samasta tallista. Olisi itseäni harmittanut jos oma hevonen olisi hävinnyt 3100m sijoituksen perusteella huonommalleen. Onkohan joskus muulloin päädytty samaan aikaan? Varmasti on ja se on kirvelevä tappio.

Kuninkuuskilpailu on nimenomaan kestävyyskilpailu, juostaanhan siinä kahden päivän aikana yhteensä 6809 metriä.

Sen takiakin on ihan loogista että jos kokonaismatkasta syntyvä kokonaisaika on kahdella parhaalla sama niin se ero saadaan siitä kumpi tulee ensin lopulliseen maaliin. Villihotti tuli kakkosena reilusti ennen Tuokkolan Touhoa ja nappasi ansaitusti seppeleen.

Kuninkuuskilpailu seuloo jyvät akanoista ja rankkana kisana mittaa nimenomaan monipuolisuutta ja sitkeyttä ja juoksupäätä. Ei siinä yksi matka mitään ratkaise eikä kuulukaan. Yhden matkan kisat ovat erikseen. Ja mittaa se kilpailu kuskinkin päätä, joka ei kestänyt kuten Tuokkolan Touhon kohdalla nähtiin. Kaikki kunnia Touholle. Villihotin reissu ja esitys oli todella rankka, joten löpinät sikseen.

Ei ole absoluuttista totuutta eikä jossittelu lopu sääntöjä muuttamalla, Kunikuusraviformaatti toimii ja myy paremmin kuin mikään muu formaatti ravurheilussa. Sitä ei siksi pidä mennä muuttamaan,
Ei ole muutettu jalkapallon mm-formaattiakaan, vaikka siinä on aina riski, että kaksi parasta kohtaa jo välieräpeleissä ja potentiaalinen loppuottelujoukkue näin jää sijoille 3-16, eikä auta edes mahdolliseen erotuomarivirheeseen vetoaminen. On tyydyttävä siihen, että seuraavissa kisoissa on uusi mahdollisuus. Katsojille mm-kisat ovat kuitenin lajinsa suurta juhlaa, kuten ovat kuninuusravitkin

Tuo Springin ehdotus pitää ampua alas. Joskus sekin johtaisi varmaan "oikeudenmukaisempaan" lopputulokseen. Siihen liittyy kuitenkin se traaginen riski, että koko kisa voi olla ratkennut jo kahden lähdön jälkeen, ja tuollaista lässähdystä ei edes kunkkarien brändi kestä.

Lisäksi se voisi pahimmillaan johtaa epäterveisiin temppuihin päätösmatkalla (ostetaan poisjääntejä tai häntäpään sijoituksia).

Tosi on, että sääntöjen muuttaminen toisi kilpailuun ei-toivottuja piirteitä ja nimenomaan päätösmatkalla, joka on se juuri se hevosen hyvyyden mitta. Entisellä mennään!

Eikö ne säännöt ole ajankanssa kehitetty tälaisiksi juuri siitä syystä ettei noita yhden ja kahden kisavoiton vääryyksiä syntyisi.Muistaakseni joskus aikoinaan oli voittojen määrä joka ratkaisi ja siitä päädyttiin näihin nykyisiin sääntöihin. Jyväskylän kunkkareissa muistaakseni Velin Vikkeen ja B Helmiinan kohdalla olis ollu vastaavan lainen ratkaisu tittelistä PS Tammat ja Oriit erillään ja ruunat älköön näihin kisoihin osallistuko. Olisi sama jos eunukki olisi haaremin valtias. (Täytyy muistaa mitkä ovat kukkareiden juuret ja alkuidea)

Otetaan vähän mallia tangomarkkinoiden kuninkaallisratkaisuista. Orit ja tammat sekaisin, jokainen juoksee kolme matkaa yksilösuorituksena. Yhteisaika merkitsee, mutta vain 40 prosenttia pistemäärästä. Seuraavat 25 prosenttia tulee avoimesta tekstiviestiäänestyksestä, jossa jokainen katsoja voi arvioida suorittajan tyyliä, nopeutta ja askellajin laatua. Lopulta kuitenkin Ile Kallio päättää kuka voittaa ja pulinat pois.

minä päätän vielä

Tohonhan voisi tuoda samansysteemin kuin rallissa,formuloissa jne on.
Eli annetaan pisteitä sijoituksen mukaan.
Ei silloin yhden matkan painoarvo olisi niin ratkaiseva.

Sillon ei myöskään tulisi mieleen vikalla matkalla ajella pahimman kilpakummanin peesissä maaliin,koska kokonaispisteissä mitattuna se voisi tarkoittaa tappiota kokonaiskilpailussa. Nykyisen ajanlaskutavan mukaan tuodessa voiton.

Laitakaa viela Montte yhdeksi osalähdoksi niin saadaan mitattua miten kestävä se IP Vipotiina oikein on

A juoksee kaikki matkan keulassa ja B kuolemanpaikalla. Molemmat saavat mol. matkoilla saman ajan. B voittaa 2100 m ja mailin mutta A 3100 m. A saa seppeleen, vaikka B on juossut kovempaa ja voittanut kaksi osamatkaa. Tämä on väärin.
Läpihyvää laskutapaa ei olekaan. Mutta koska nykyinen laskutapa oikeasti suosii vahvuutta (päätösmatkalla) eikä monipuolisuutta, niin minusta kunkin matkan yhteenlaskettu kilometriaika on paras ja tasatuloksen sattuessa ratkaisisi ensin sijoitusten yhteissumma ja sitten osakilpailuoittojen määrä.

A juoksee kaikki matkan keulassa ja B kuolemanpaikalla.
Molemmat saavat KAIKILLA matkoilla saman ajan. B voittaa 2100 m
ja mailin mutta A 3100 m. A saa seppeleen, vaikka B on
juossut kovempaa ja voittanut kaksi osamatkaa. Tämä on
väärin.
Läpihyvää laskutapaa ei olekaan. Mutta koska nykyinen
laskutapa oikeasti suosii vahvuutta (päätösmatkalla) eikä
monipuolisuutta, niin minusta kunkin matkan yhteenlaskettu
kilometriaika on paras ja tasatuloksen sattuessa ratkaisisi
ensin sijoitusten yhteissumma ja sitten osakilpailuoittojen
määrä.

elekää miettikö semmoista mihin ette pysty

Koitan muistaa sukunimet paremmin kun seuraavan kerran kirjoittelen nerokkaita ideoita internettiin.

Suomenhevoset syövät suomalaisen lämminverikasvatuksen. Parhaat lämpöiset viedään Ruotsiin haalimaan rahaa, mainetta ja yleisöä paikalle. Meillä katsellaan puttekisoja maailman tappiin, hurrataan lippikset pässä kun työhevoset keirtää urheilukenttää ja haaveillaa kuitenkin kansainvälisestä tähdestä. Voi meitä kun elämme vielä Viipurin ja Sortavalan aikaa.