Haastattelija

sain kyllä tosi positiivista palautetta haastatteluista varsin monelta, joten mietintää riittää arvostelijoille..?

..Tarkoitin tässä myös ihan yleisesti ratojen haastattelijoita. Voisitko esimerkiksi sinä selittää mikä järki siinä on että vastataan kysymyksiin itse jo ennen haastateltavaa?

Onko se sitten joku yleinen tapa raviurheilussa ja siksi ei särähdä jostain syystä esim. sinun korvaan?

"No niin Ari, Teillä oli siinä paikka aika ulkona, mutta pääsitte kuitenkin sujuvasti siihen kolmanteen ulos ja siitä sitten lopussa puristitte varmaan voittoon"

Sitten ohjastaja kertaa tuon saman minkä jo haastattelija on itse sanonut?

Eikö siellä voisi yrittää kysyä jotain uutta ja mielenkiintoista? Kuten sitä MIKSI ohjastaja teki jonkun ratkaisun, tai sitä että minkälainen juuri kyseinen hevonen on ajaa tai ihan nyt vaikka sitä että miten hyvin kuulutukset kuuluvat lähdön aikana korviin. Jotain kiinnostavaa mitä katsojat eivät jo tiedä. Ei voi olla viisasta vain kerrata sitä minkä kaikki jo tietävät.

Hevosurheilun juttu Jarmo Saarelan reissuista oli virkistävä esimerkki siitä miten mukavaa on päästä vähän kurkistamaan kulissien taakse. Eikö jotain vastavaa pysty silloin tällöin tekemään myös "pienoiskoossa" voittajahaastattelussa?

Tietysti jos rakentavaa kriitiikkiä ei voi ottaa vastaan ja ajattelee että täällä vain "kateudesta" kirjoitellaan pahaa niin ei voi mitään. Mutta oikeasti jos pysähtyy miettimään niin onko tuollaisella haastattelulla mitään lisäarvoa kellekkään? Tietysti jos saa palkkaa eikä kukaan valita niin mitä sitä suotta...Paikallaan pysyminen on vaan rappion merkki.

Olen ihan samoilla linjoilla ketjun aloittajan kanssa. Ratojen haastattelijat ovat usein - esimerkiksi juuri Mikkelissä - rasittavia höpöttäjiä, jotka eivät osaa oikeasti kysyä mitään, vaan jauhavat omia ajatuksiaan ja edes jonkinlaisen vastauksen saaminen kertoo vain kuskien palvelualttiudesta.

Eli Tototerolle terveisiä, että kyllä täällä ihan asiaa puhutaan. Runsas positiivinen palaute on ollut paljon kavereiden selkään taputtelua.

että tototeron puhelut kuuli kyllä hyvin, mutta haasteteltavien vastauksista ei kuulunut juuri sanaakaan. Mutta kai se ihan hyvin meni.

Kyllä minäkin voin kehua Mikkelin haastattelijan sujuvaa puhetta ja ajoselostusta, siitä iso plussa. Mutta haastattelua se ei ollut kuin paikka paikoin. Ketjussa annettuun kritiikkiin yhdyn täysin.

Kun seurasin eilisiä raveja osittain totoradiosta, äänentoisto oli todella surkea. Kuskien vastaukset eivät paikka paikoin kuuluneet ollenkaan, haastattelijan ääni kuitenkin selkeästi. Tämä ääniongelma on ollut hyvin yleinen muissakin raveissa.

Kuten edellä mainittu, haastateltavien vastaukset eivät ylipäätään kuuluneet.

Kysymykset olivat tolkuttoman yksipuolisia juoksunkulkulöpinöitä, ainakin V75-raveissa olettaisi haastattelijan miettivän jotain kysyttävää hevosesta ja sen ominaisuuksistakin ja kuten edellä mainittu, teräviä kysymyksiä myös lähtöön liittyvistä asioista. Näissä asioissa on paljon mietittävää eiliselle mikin käyttäjälle.

Niin mutta kun kaverit kehuivat että hyvin meni, jatka samaa rataa.

Minulla ei tule tähän hätään yhtään ravien parissa toimivaa tahoa mieleen, ketä täällä palstalla ei olisi haukuttu.

Selostajista ja haastattelijoista aina sama laulu. Kaisa sitä, Jere tätä. Haanniemi sitä, Rättyä tätä. J-P tota, Niemistö sitä.

Valmentajatkaan ei osaa mitään. Yksikään etenkään ammattikuski ei osaa ajaa. Saatikka jos on amatööri. Pelaajat ei osaa pelata. Vihjeet menee aina ohi ja sitten nauretaan jos joku menee halpaan. Jne.

Saatikka, että täällä kehuja luettaisiin kenestäkään.

Surullista kyllä. Näinhän se on. Jos joku jaksaa jotakin positiivista kirjoittaa, ei sitä noteeraa kukaan. Ilo tuntuu olevan hukassa meiltä, kun aina pitää löytää syntipukki milloin millekin asialle.

Positiivareita tarvitaan enemmän tällekin palstalle.

Itse luen mielenkiinnolla näitä hyvin kirjoitettuja ja asiallisia "jossitteluita". Niistä voi jotain oppiakin, mutta pihalla olevat vasta-alkajat tunnistaa kyllä 100 metrin päähän kun haukutaan kaikki pataluhaksi. Jossittelu tuo oman suolansa kaikkeen urheiluun, se on jopa olennainen osa kulttuuria, mutta ylilyöntejä olisi suotavaa välttää. Ei meistä kovin moni osaa ajaa formulaa tai ravihevostakaan. Kehässäkin valtaosa meistä pärjää heikosti.

Hehheh Kauko? Paraskin "kehuja"! Kyllä nyt katsoisin peiliin, ennen kuin alkaisin muita osoitella.

Raviurheilulle ja sen oheistoimijoille annetaan palautetta niin kuin kaikelle muullekin urheilulle. Pelaajilla vielä erityinen oma lehmä ojassa. Täysin ymmärrettävää, että tunteet kuohuvat etenkin epäonnistumisien kohdalla. Voimakkaat tunteet kuuluvat olennaisena osana urheiluun, niin ilo ja onnistuminen kuin pettymys ja tappio. Niistä tunteistahan täällä kirjoitetaan. Eilistä haastattelijaa arvosteltiin siitä, että hän ei voittajien tunteita välittänyt, vaan kuvasi enempi itse, miten homma sujui. Jos se häiritsi kuulijaa, miksi siitä ei olisi saanut sanoa. Kehuni annoin Heikkilälle eilen tuolla toisessa ketjussa.

Eihän kritiikki pysy aina kohtuudessa, ja se on tylsää, mutta miksi pelkästään hymistelykeskustelua pitäisi käydä? Näissä julkisissa kansanlajeissa tekijät joutuvat kestämään niin kehut kuin haukutkin.

Helppohan se on sohvaperunoitten huudella.

Ite nostaisin ennemminkin hattua noille, ketkä viittii ja vaivautuu ilmasiks tonne radan varteen menemään. Tuskin sinne ainakaan liikaa tunkua on.

Ja mitä noiden kysymyksiin tulee niin se on ihan sama mitä kysyvät, jokainen näkee kuitenkin mitä radalla tapahtuu, tai jos ei nää ni sit ei tarvikaan ymmärtää.

Ja sit se, et jos ei ite osaa pelata ja se harmittaa, niin pakkoko sitä pahaa oloa on täällä purkaa haukkumalla kaikki muut paitsi itsensä? Toisaalta parempi sekin kun että purkais paineensa esim. hakkaamalla muijaa kotona.

Kaisallekin oli heti muijat kateellisia kun sitä joku täällä erehtyi kauniiksi kehumaan.

on harvinaisen oikeaan osunut ketju ja kaukana haukkumisesta. Asiallista arviointia johon liittyy myöskin rakentavia parannusehdotuksia.

Eilisessä Mikkelissä minua itseäni ärsytti erikoisesti se, että haastateltavien puheista ei saanut yhtään mitään selvää. Tämä pätee myöskin Juha Jokisen osuuteen, kun hän haastatteli ranskankävijöitä. Toivon todella, että mikki ensi kerralla toimii kunnolla.

Kun itse seurasin lähdöt toimivan kuvayhteyden kautta, saatoin todeta, että tototero oli erittäin hyvin kartalla lähtöjen tapahtumien suhteen. Vielä jotain lisäjujua kysymyksiin niin hyvä siitä tulee. Kukaan ei ole seppä syntyessään.

Jos se ohjastaja vastaa ensimmäiseksi, että ,no , ei mitään.Kuten yleensäkin.Alkaako ottaa päähän siinäkin kohdassa?

kunnostautuu. Typerää se on haukkua kanssakirjoittajatkin.

ole väittänyt että kaiken kommentoinnin pitäisi olla pelkkää hymistelyä, Agnes-hyvä? Edelleenkin olen sitä mieltä, että varmimmin täällä kiroavat ohimenneitä pelejään ne, jotka seuraavassakin pelissään laittavat Westcoast Lordin varmaksi 80 euron peliin, ja sitten ihmettelevät eikö se Rosimo osaa ajaa ollenkaan, liekö edes hevosta nähnyt kuin unissaan.

Laji on vahvasti syklinen. Eikö se arvostelu, Agnes, menekin näin::?

Hevonen X voittaa lähtönsä kertoimella 153. Tuurivoitto. Ei voita seuraavaa, tuskin edes ikinä, sanovat tietäjät. Toinen voitto. Joo, tuurit ne vaan jatkuu, ei tarvita peleissä. Kolmas kisa ja kakkonen. Oho, olisko tässä nyt jotain? Pistetään harkintaan. Neljäs voitto. Onhan tää ylikylä, miksi en tätä huomannut, seuraavaan laitetaan isoa rahaa. Viides startti, maalissa kuudes. Oho, olisi voittanut jos kuski olisi ollut hereillä. Seitsemäs, kahdeksas, yhdeksäs startti ja aina vaan jälkiheränneet pelaavat. Hevonen voittaa seuraavan kerran 6 kuukauden päästä.

Kuten edellä jo ilmi tuli, jossittelu kuuluu minunkin mielestäni olennaisena osana kaikkeen urheiluun meidän sivustaseuraajien osalta. Mutta jossittelutkin voi laittaa johonkin mittasuhteisiin. En ole kymmeneen viime vuoteen syyttänyt ohipeleistäni muita kuin itseäni. Enkä osuneista onnistumisista itseäni. Mulla ratkaisee itse arvioimani todennäköisyys, ei muiden arviot, jotka usein ovat kohdallaan, mutta usein myös hyvin kaukana todellisuudesta.

Ja asialliset arvostelut pitää myös kestää. Eilisiä haastatteluja en päässyt kuulemaan, joten niihin en voi ottaa kantaa. Mutta aika tutulta kuulostaa tuollainen tyyli, jossa kerrotaan itse oleelliset tapahtumat ja lopuksi sanotaan "...vai mitä?" tai "...eikö vaan?" kuten esimerkiksi eräs toinen Tero Pori-Forssa-Teivo linjalla usein tykittää. Samoin kyllä aika moni haastateltavakin on ihan juupajuu-linjalla, josta porukasta esimerkiksi Hannu Korpi ja E-P Mäkinen ovat piristäviä poikkeuksia.

Kaikkia osapuolia ei voida tietenkään laittaa kovin kattaviin mediakäyttäytymisen koulutuksiin, mutta kyllä ainakin haastattelijoina toimivat henkilöt pitäisi saada ymmärtämään edes johdattelevien ja avointen kysymysten ero, tietenkään muun taustatyön tärkeyttä mitenkään väheksymättä. Eikä se kyllä Kauko mitenkään riitä haastattelijan valintakriteeriksi, että suostuu ilmaiseksi mikin kanssa sinne radalle kömpimään. Sittenhän millään muullakaan ei lopulta olisi mitään väliä, tehköön kuka vaan mitä ilmaiseksi suostuu tekemään.

Jossitteluhan tähän lajiin kuuluu kyllä, mutta onhan tämän palstan kirjoittajista iso osa kyllä ihme porukkaa, kuten Kauko sanoi. Erikoista, että niin moni jaksaa tänne tulla sekoilemaan, provoilemaan ja haukkumaan silmittömästi ja ilman mitään asiaperusteita ketä vaan, joka sattuu kulloinkin pilaamaan omat pelit.

Mutta sitten onhan täällä onneksi paljon asiallisia ja osaaviakin tyyppejä, joiden tarinoiden ja näkemysten seuraamisesta itsekin pidän. Enemmän vaan positiivista katsetta eteenpäin, otetaan oppia omista ja muiden virheistä ja yritetään edes pala palalta viedä koko touhua positiivisempien tarinoiden suuntaan.

..Kerrankin kun yrittää asiallisesti keskustella niin eihän tässä mene kuin päivä ja kirjoittelu koskee jo jotain ihan muuta asiaa. Jossittelu-osion alatyyliset ohjastajien haukkumiset ei liity tähän asiaan mitenkään.