Forssan päikkärit

Cadillac liukui tyylikkäästi kadunvarteen, johon jätin sen parkkiin. Vieressä sijaitsi peliravintola Nokka Pokka. Taustapeiliin kiinnitetyt karvanopat heilahtelivat vielä pysähdyksen voimasta, tarkistaessani lierihatun asentoa. Viivyin vielä hetken autossa ja annoin käsieni liukua pähkinäpuisella ratilla ajatusten karatessa kauas.

Istuin kärryillä ja pidin ohjaksista kiinni. Kylmä vastatuuli sai huuleni lepattamaan. Pian oltaisiin loppukaarteessa ja olisi aika avata Turboruuvin korvat. Vedin oikeasta ohjasta ja hevonen kurkkasi kolmannelle. Kaikki oli valmiina ja ohjas herkkä.Jäin odottamaan h-hetkeä toiselle ulkona. 500 jäljellä aloin kuulla kavionkopsetta kolmannelta ja käänsin hevosen ulos parijonosta. Loppukaarre lähestyi ja maisema alkoi vaihtua. Naapurin Pertsan käskyt vierellä alkoivat vaimentua kiroiluksi. Hiekka rapisi syöksyessäni keulaan. Selostaja huusi TurbooooRuuviiiiia ja nostin jalat ilmaan voiton tuuletukseksi. Homma oli helppo, eivätkä edes kainalot kostuneet.


Heräsin ajatuksistani ja aukaisin Cadillacin oven. Olisi pitänyt nuorena alkaa ohjastajaksi. Iskin kannukset kadulle ja ponnistin ylös. Muutama harppaus ja olin Nokka Pokan ovella. Tervehdin ystäviä ja siirryin takapöytään. Tarjoilija kysäisi laitetaanko tavallinen ja vastasin myöntävästi.
Pian Vertu kilahtaisi iloisesti ja saisin viime hetken tipsit. Vaivuin ajatuksiini.

Olin juuri valjastanut valmentamani menestyshevosen kilpailua varten ja oli aika suorittaa voittaja taiat.
Otin hevosta korvista kiinni ja moiskautin aimo pusun keskelle otsaa. Sitten juoksin tallin ympäri takaperin koivuvihdat kainaloissa. Tämän jälkeen kaikki sujuisi kuin tanssi. Lähtöauto oli liikkeellä ja painoin hevosen turvan lähes puomiin. Siivekkeen kadotessa katoaisimme mekin maisemiin. Vitosrata oli oikein hyvä lähtöpaikka. Vierellä olijat olivat suojautuneet aurinkolasejen ja kypärien taakse. Itse olin laskenut lierihatun niskaan ja laittanut kypärän päähän. Auto irtosi ja lähdimme eteenpäin kuin tykin suusta. Pääni heilahti kevyesti taaksepäin Peace of Caken kiihdyttäessä vauhtinsa äärimmilleen. Pään oiettua näin, että sisäradan ykkönen oli vielä edellämme. Kaarre lähestyi ja vauhti oli tolkuton. Huusin kanssakilpailijalle muutaman mukavan tervehdyksen ja laskeuduin taakse tulleeseen tilaan. Kierroksen kohdalla olin paketissa. Viimeiset viisisataa ja kärkihevonen alkoi valua syliin. Jouduin peruuttamaan takajoukkoihin. Laitoin tekstarin kaverille ja käskin pyöräyttää kahvit. Loppusuora ja heitin viidennelle. Mahti kiri ja voitto oli taas meidän. Helppoa hommaa, paljon helpompaa kuin pelaaminen. Pitää vain pitää pää kylmänä ja lierihatussa se pysyykin.

Vertu pärähti soimaan ja taivaallinen musiikki lupasi taas rahaa. Kabinetin pojat olivat saaneet lyömättömän rivinsä valmiiksi. Tänään Forssassakin olisi helppoa ja kympillä irtoaisi mukavat rahat.
"Ensimmäiseen lähtöön ovat ammattilaisemme löytäneet vain kaksi voittajakandidaattia. 7 Eko coynty gill ja 1 Absolute ruler. Nämä kyvykkäät hevoset hyviltä paikoilta ja hyvien ohjastajien ajamina ovat enemmittä perusteluitta kärkikahinoissa tai muuten rivimme on ulkona. Otamme riskin, joka ei mielestämme edes ole kovin suuri. Toiseen lähtöön suosittelemme rastaamaan numerot 12, 5 ja 2. 12 Pini Farini on mielestämme mahdollinen pahalta paikaltaankin ja Artsy Hanover sekä Mammal taas hyviltä paikoiltaan tämän kanssa tasaveroisia. Suomenhevoslähtöön rastaamme 4 Vihten, 6 Ässän patruksen, 10 Hirmumyrskyn sekä uutta tulemista tekevän 11 T.M.Pelimerkin. Viimeiseen 2 Allyhills Ulrika sekä 6 Kuba Silas ja rivi on mielestämme saletissa. Hyvää pelipäivää"

Lähdin täyttämään lappuja. Tiskillä oli jonoa, mutta heitin kolmannelle kiertoon. Takajoukoista kuului pientä kiroilua, mutta laitoin pääni vain kenoon taaksepäin ja päästelin ohi. Törmäsin tiskiin rajusti. Olin jälleen radalla. Kannustin hevosta kovempaan suoritukseen, pian olisi aika loppukirin