Suomalaiset opiskelevat liian pitkään

Tästä olen kyllä täysin samaa mieltä AtRiskin kirjoituksen kanssa.

Papereilla ja todistuksilla on suhteettoman suuri arvo vs elämänkokemus / yleissivistys.

Opiskelua millään muotoa halveksumatta, omaa tytärtänikin kannustan opiskelemaan mahdollisimman pitkälle alaa, joka oikeasti kiinnostaa.

Näinhän se on, ei se cittarin kassalla tai mäkkärin tiskillä vietetty aika mitenkään hukkaan mene.

Paljonkohan noihin valmistumisaikoihin vaikuttaa armeija, koulutus- ja työvoimapolitiikka? Suoraan lukiostahan on todella vaikea päästä yliopistoon. Sitten tuleekin armeija mikä vie vuoden kun kaikki ns. hyvillä papereilla olevat halutaan vähintään aukkiin. Lopuksi kun palataan armeijasta työkkäri pistää jengin työllistämistuella hanttihommiin vaikeuttaen taas sitä pääsykokeisiin valmistautumista. Sisäänpääsyn jälkeen jengi joutuu käymään töissä kun opintotuki ei riitä elämiseen. Kyllähän se valmistuminen noilla toimilla sitten venyykin.

ulkomaisille, koska saavat suomalaisilta 20% työkkärirahoistakin veroina. Mitä nopeammin opiskelevat, sitä nopeammin pääsevät tähän 20% verotukseen. Tosin verotetaanhan opintotukiakin, muttei varmaankaan ihan noin isolla prosentilla..

Huvitti, kun miljoonia vuodessa tienaavalla tyypillä oli tulorekisterissä veroprosentti 29 :) ja jollain työttömällä, jolla ei ruokaan riitä rahat, on 20 tai 21%

Suurin huoli valtiollamme on vain isojen firmojen poislähtö, joten täytyy nuolla niiden perseitä, mitä sitä normi taapertajaa kumartelemaan. Kohta melkein kannattaa lähteä ulkomaille töihin. Ennemmin maksan työllä tekemäni rahoista veroni Ruotsiin kuin näille runkkareille, jotka eivät muuta normielämästä tiedä kuin, että taksi hakee aamulla, lainaa saa kun pyytää ja jos ei rahat riitä taksimatkaan ja ulkona syömiseen päivittäin on pienituloinen.

Tämän palstan porukka taas opiskellut liian vähän kun kyvyt eivät riitä.

Hassua on se, että huippufirmojemme kehittäjät ja omistajat ovat kansakoulunkäyneitä katupoikia.

Nyt olisi kiva kuulla esimerkkejä niistä katupojista. Mitkä yritykset ja ketkä miehet?

Pitää olla täsmälleen samaa mieltä.

Huippuluokan koulutus jalostettuna opiskelun aikana tai sitä ennen tehdyillä ns. "normiduuneilla" tuo varmasti sen parhaan lopputuloksen. Mielestäni näillä suoraan koulusta ekaan työpaikkaan tulleilla on jopa harhakäsityksiä siitä oikeasta työelämästä. Vastaavasti niillä, jotka ovat menneet suoraan peruskoulusta töihin, loppuu tietyssä vaiheessa osaaminen ja ymmärrys, kun ei ole tarpeeksi tietoa takana.

Lisäksi kannattaa huomioida näitä opiskeluaikoja laskettaessa, että varsinkin akateemisesti koulutettuja revitään opintojen loppuvaiheessa koulunpenkiltä töihin. Yleensä sinne työelämään lipsahdetaan kun on ensin oltu kesätöissä tms. kyseisessä paikassa. Ja kun sitten päästään työn makuun, venyy loppujen opintojen suorittaminen usean vuoden ajaksi. Tai joillakin se lopputyö ja valmistuminen jää tekemättä kokonaan.

eio 20 vuoden ikään ole ammattia oppinut, ei se sitä kyllä tule oppimaankaan.

Suomessa koulua käydään monessa kohtaa ihan turhaan eli opetellaan sellasta millä ei elämässä ole tarvetta. Tai jos on, niin sen kiinnostunut hommakkoon matkan varrella.

7 vuotiaana kansakouluun. Koulu alkakoon entiseen malliin eli 1.9. Tuon ikäsillä pitää olla kunnon kesäloma. Syysloman voi välttää tai se voisi olla vaan ns. pidennetty vkl. Jouluna pari-kolme viikkoa lomaa ja suvivirsi aina toukokuun viimeinen. Jos ei sunnuntai.

Oppikouluun tai lyseoon neljän vuoden jälkeen.

Loput kansalaiskouluun ja sieltä ammattikouluun tai töihin.

Oppikoulun (5 vuotta) jälkeen lukioon, ammattikouluun tai töihin.

Lukio 2 vuotinen ja valkolakki. Sitten yliopistoon tms. tai töihin.

20 vuotiaana suurin osa olisi ammateissa.

Tosi spesiaali alan kaverit...lääketiede esim...opiskelkoon vielä 3-4 vuotta ja sitten vasta töihin.

Ei tarvi alkaa pidentää eläkeikiä vaan päinvastoin voi pudottaa yli 60 pois ja nuorta verta kehiin.

Tuo koulujärjestelmä pelasi pääpiirteittäin vuosikymmenet ja toimi erittäin hyvin.

Sitten määrätyt tahot meinasi että nuori suomi, kaikki pelaa ( = kaikki lukee) ja homma karkasi käsistä.

Nyt yhteiskunta voi erittäin paljon huonommin kuin 60 tai 70- luvulla.

poolilla ole mitään käsitystä nykyelämästä :)

Millä luet lukiossa kahdessa vuodessa riittävän oppimäärän, joka mahdollistaa esim. opiskelun ulkomaisissa yliopistoissa? Toki se voi joltakin onnistua, mutta puhutaan ihan poikkeustapauksista.

"20 vuotiaana suurin osa olisi ammateissa. Tosi spesiaali alan kaverit...lääketiede esim...opiskelkoon vielä 3-4 vuotta ja sitten vasta töihin."

:DDD

Kahdessa vuodessa lukion jälkeen yliopistosta ammatti? Minkä ammatin ajattelit lukea siinä ajassa?

"Sitten määrätyt tahot meinasi että nuori suomi, kaikki pelaa ( = kaikki lukee) ja homma karkasi käsistä."

Eihän kenenkään ole pakko lukea. Voihan sitä painella nykyäänkin suoraan 9v peruskoulun jälkeen duuniin, jos jonnekin huolitaan. Mutta turha vinkua, jos sitä duunipaikkaa ei sitten löydykään. Tai pitää painaa surkeita hanttihommia minimipalkalla.

Suomalaisessa koulujärjestelmässä ei ole mitään vikaa. Ihmiset on vain liian laiskoja tekemään töitä. Ja koulutus on aina hyväksi, sivistyksen puuttumisen huomaa jo täälläkin tiettyjen nimimerkkien kirjoituksista :)

vasurikouluttamattomat huutaa tuskaansa HOhhohhoo. opiskelkee kun se on nykyään köyhillekin mahdollista niin ei tarvii vinkua.

Lukea kaikkia(mitä tää ketju sisältää), mutta opiskelu, opiskelu.
Se että opiskellaan ammattiin niin tarvitsiko oikeasti edes opiskella?
Kyllä elämä opettaa.
Ja miten ne eläkeasiat kertyikään?Jos menit suoraan duuniin niin eläke ei kertynyt, kun ajateltiin et antaa viisaampien opiskella(siis jokin aika sitten).
Ja oppisitko nopeammin esim.Muurariksi puolessa vuodessa ammattimiehen alaisuudessas tai koulun penkillä 3-Vuotisessa opin ahjossa?
Tai oppisitko opiskelijat hevosista puolessa vuodessa P. Korvelta enemmän , kuin jossain hevosopiston koulussa 3-Vuodessa?
Ja no se että elämää ei opiskella, vaan se eletään ja se elämä on opiskelua ja kuolema on palkkio paskasta duunista.

sillä pitkään kun ei suomalaiselle mene päähän asiat,pää kun on mitä nyt on. rikkaus saatais kun ei oltais näin narsistisisia. ei muuta...

Kansakoulun käyneillä katupojilla kirjoittaja viittaa varmasti esimerkiksi Jorma Lillbackaan ja Einari Vidgrenin. Eivät ne sentään katupoikia kai olleet - Einari oli renkipoika.

Mutta kansakoulupohjalta ponnistivat.

Poolille (ja muille) "jos 20-vuotiaana ei ole oppinut ammattia, ei opikaan" - ei oikein ole nykyaikaa tämä.
Itse olen joutunut tai oikeastaan halunnut opetella uuden ammatin 30-vuotiaana, seuraavan kerran vähän yli 40-vuotiaana ja nyt yli viisikymppisenä pari vuotta sitten vielä yhden.

Tämä on varmasti nykypäivää ja vielä enemmän tulevaisuutta. Osallistuessani erääseen seminaariin, vetäjä kysyi: kuka on alkuperäisessä työpaikassaan? - yhtään kättä ei noussut. Seuraavaksi hän kysyi: kuinka moni on ensimmäisessä ammatissaan? - yhtään kättä ei noussut.

on At Risk osunut jos kukaan ei ole ekassa työpaikassa tai ammatissa.

Tuo eka työpaikka toki on hyvin harvinaista tänä päivänä koska niin moni firma sulautuu toiseen tai muuten muuttaa muotoaan vuosien varrella. Itselläkin on jo toinen menossa eikä työhistoriaakaan löydy kuin vasta reilut 35 vee.

Se on jo erikoisempaa että ei yhtään alkuperäisessa ammatissaan olevaa osunut porukkaan. Tuollasella pikagallupilla heittäisin tutuista kolmanneksen siihen kategoriaan. Esim. maanviljelijät ja sotilasammattihenkilöt on alkuperäisessä ammatissaan vaikka tittelit matkan varrella vaihtuvatkin.

Voi hyvinkin olla että sellasissa seminaareissa ei niitä näe jotka samassa työpaikassa tai ammatissa ikänsä ovat puurtaneet. Syykin selvä: ei tarvetta niihin.

Samoin täytyy olla tasapainottavia tekijöitä sille että jossain oli arvio että ihmiset muuttaa puolen tusinaa kertaa elämänsä aikana. Eli jonkun on tiuhaan asuinpaikkaansa vaihdettava koska suurin osa tuntemastani kyläläisistä ei ole muuttanut kertaakaan tai sitten kerran. Yleensä emännäksi tulevat:)

"Kyllä elämä opettaa"

jos meikäläinen haluaa sydänkirurgiksi niin saanko aloittaa harjoittelun ilman koulua leikkaamalla sinut?

jos päätän ryhtyä ydinvoimalan käyttäjäksi, niin haittaako jos se ydinvoimala on takapihallasi?

jos ryhdyn kemistiksi, niin haittaako jos alan testailemaan seoksia teikäläisen elintarvikkeilla?

elämä opettaa joo, mutta sinä kuolet.

Itse valmistuin 22 vuoden ikäisenä rakennusmestariksi,työelämässä olen ollut ikäni, jo 11 vuoden ikäisenä olin kesän puutavaran ajossa. 43 vuoden ikäisenä suoritin insinöörin tutkinnon (AMK) töiden ohella. Minulla oli kiire töihin ja ammattiin, kun perintönä ei tullut muuta kuin vahva halu työn tekemiseen.

Kerrottiin että jos tekee kuten hallitus suosittelee - opiskelee kiltisti putkessa, ei saakaan töitä kun se työkokemus puuttuu.

Työnantajat arvostavat opiskeluaikaista työkokemusta korkealle - ymmärrettävästä syystä.

Suomessa opiskellaan liian kauan, se on selviö. Jotain pitäisi tehdä ettei kolme- ja nelikymppisinä vielä pyörittäisi yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa. Pitäisi laskea kesimääräinen aika kunkin tutkinnon suorittamiseen ja siltä ajalta maksaa niin paljon opintorahaa tms. että opiskelija kykenee keskittymään opintoihinsa täysillä ja näin ollen valmistua ajallaan ilman pakottavaa töissä käymistä. Jos ei valmistu ajallaan rahan tulo loppuu täysin ja pitää itse maksaa loput. Työkokemusta kerätään lomien aikana tulevan alan töissä. Näin valmistutaan nopeammin, kaikki hyötyvät.