Romahtaako

Vähän mennyt hysterian puolelle.
Tässä hieman faktatietoa asiasta:

Katto kestää - periaatteessa

Suomessa kattorakenteiden yleisin mitoitus on 180 kg/m2, mikä tarkoittaa, että kevyttä pakkaslunta voi olla katolla jopa pari metriä, sillä nyrkkisääntö on, että kymmenen senttiä lunta vastaa yhtä senttiä vettä. Näin ollen kosteaa lunta voisi olla katolla jopa 90 senttiä. Kuten kaikki sohjoa pihalta kolanneet tietävät, painaa 20 cm märkää lunta varmasti enemmän kuin vastaava kerros pakkaslunta. Siis, jos katolla oleva lumi olisikin täyttä vettä, käytännössä jäätä, niin silloinhan lunta saisi olla vain parikymmentä senttiä, kun jään ominaispaino on noin 0,9 kg/dm3.

Lumihan on hyvä eriste ja kautta aikain on pakkaslunta lapioitu sokkelin viereen pitämään kylmää loitommalla. Saman asianhan se ajaa katollakin. Nyt vaan taitavat paukkupakkaset olla tämän talven osalta takanapäin ja kevätaurinko alkaa lämmittää ja sulattaa myös katolla olevaa lunta. Jos se on vielä nyt pakkaslunta, kannattaa lumipeitettä keventää kenties melkein metristä ainakin pariinkymmeneen senttiin, jopa allekin, niin huolta kattorakenteiden pettämisestä ei ole. Jos olet tilannut nuohoojan lähiviikoiksi, niin olethan varmistanut ”kulkureitin” katolle eli kaivanut katon lapetikkaat esiin?

Jos katolla on ollut tuo metri lunta ja se on nyt suojakeleillä painunut kasaan eli vaikka puoleen metriin (ilman että sinne on satanut vettä sekaan), niin sama paino siellä tietysti edelleen on.

Tai oikeastaan jos rännit/sadevesiviemärit ovat auki niin sitä kautta paino on katolla jo vähentynyt kun osa lumesta on valunut vetenä pois.

Tämänkään asian kanssa ei tietysti pidä sen enempää liioitella vaaraa kuin vähätelläkään sitä.