Mistä mitataan raviradan pituus ?

<<< siirretty viesti >>>

1m radan sisäreunasta

Kyllikille tiedosta. Sen verran koulun matikkaa muistelin, että jos oletetaan että kuolemanpaikan hevonen juoksee 2 kierrosta dödsissä, niin se joutuu kisan (2100 m) aikana taivaltamaan noin 25 metriä pitemmän matkan kuin sisärataa juokseva hevonen. Yhdellä kierroksella dödsin lisämatka on siis teoreetisesti 4 x pii eli jotain 12-13 metriä. Oletus on tällöin, että yhden radan leveys on 2 metriä, joka taitaa olla teoreettisestikin näin ? 3100 metrillä näillä ulkoratojen kiertelijöillä saattaa tulla jopa lähelle 50 metriäkin lisämatkaa, jos kolmosratakin on käytössä kisan aikana.

Eli kun laskette noita lisämetrejä, niin esimerkiksi erään tunnetun kärryvalmistajan F.C.S-mallin kärryn leveys on vain 132 cm. Toki on muitakin eli eri kärryn leveyksillä radat ovat 'erilevyisiä' ja tietenkin se, että miten lähellä uskaltaa/kannattaa ajaa.

Teivossa 2.1. näillä FCS-malleilla taidettiin ajaa hieman liian lähekkäin, kun jäivät kahveleistaan kiinni.

Laskelmat pätevät jos rata on ympyränmuotoinen. Koska näin ei ole, pitäisi tietää kaarteiden säde
jotta pystyisi laskemaan kertynyt matka. Suorillahan juostu matka on kaikille sama.Näin itse sen ajattelin pohtiessani joskus samaa asiaa.

säteillä ei ole mitään merkitystä juostavaan lisämatkaan. Kaarresäteen vaikutus häipyy kaavoista pois ja ainoastaan juostujen kierrosten määrä (tai ulkokehällä juostu matka) vaikuttaa juostuun lisämatkaan. Näin se menee lukion pitkällä matikalla laskettuna.

vaikuttaa tottakai juostuun matkaan.
Oletetaan vaikka, että kaarteet ovat osaympyrän muotoisia, ja kaarteen säde esim sisempänä juoksevaan hevoseen A on 60m, ja ulompana juoksevaan hevoseen B 62m. Kaarteessa juostut matkat lasketaan kaavalla b= a/360x2pii x r, jossa b= kaarteen pituus, a= sektorin kulma ja r = säde.
Sektorin kulma muodostuu kaarteen loppupisteisiin vedettyjen säteiden välisestä kulmasta.
Jos tämä kulma on esim. 120 ja säde heppaan A se 60m, niin sen juostava matka kaarteessa on siis b= 120/360x6,28 x 60 = 125,6m.

2 metriä ulompana juoksevan hepan B vastaava matka kaarteessa on siten b= 120/360x6,28 x 62 = 129,8m

Näin ollen jos heppa B juoksee kaksi kierrosta 2m ulompana kuin heppa A, sen kokonaismatkaksi tulee 16,8m pidempi. MOT.

ympyrän kaaren pituus on 2 x pii x r. Jos merkkaat r + 2:lla ulkorataa juoksevan hevosen matkaa, niin matkojen erotus on 2 x pii x (r +2) - 2 x pii x r eli 2 x pii x r + 2 x pii x 2 - 2 x pii x r = 4 x pii eli noin 12,5 m. R:t häipyvät kaavasta pois eli eivät vaikuta lopputulokseen. M.O.T.

Tahi sitten huolellisuutta laskelmiin.

Yhden kaarteen lisämatka on 2m erolla 12,56.

Puoliympyröin.

Tekee vähän enämpi kokomatkoille.

on sellainen tapa, että kaarteet he ajavat koko ajan sen sisempänä olevan rinnalla.
Se tarkoittaa sitä, että jos se sisäradan hepo menee viittätoista, niin kuolemanpaikan hevosen on mentävä aina joka kaarre kolmeatoista, ja se syö hevosta. Täydellä matkalla kolme kertaa spurtti. Huippuohjastajilla on vielä lisäksi se tapa, että johdossa ollessaan kaarteessa vielä hieman kiristävät tempoa, jotta toista rataa juoksevat joutuvat ajmaan vieläkin kovempaa. Ei ihme, että tavalliset hevoset eivät enää loppusuoralla vauhtia kiristä kuolemanpaikkajuoksun jälkeen.
Siksi on käsittämätöntä , että tavallisilla hevosilla toista rataa ajetaan vapaaehtoisesti viimeisenä jonossa, vaikka sisärata olisi vapaana.

Joo, sinä lasketkin suoraan juostavien matkojen ERON, kun itse taas laskin ensin juostavat matkat, ja sitten niiden eron. Myönnän virheeni sikäli, että sektorin kulmahan on tietysti se 180, jolloin saadaan b1= 180/360x6,28x60= 188,4m, ja b2=180/360x6,28x62=194,68m. Eli ero on
6,28m/kaarre eli 12,56m/kaksi kaarretta eli 4xpii. Tuli vaikeamman kautta laskettua, olisin tietysti voinut laskea suoraan ympyrän kaarteiden pituudet kuten sinä.No, nyt kai olemme samaa mieltä!? Kaksi kierrosta ulompana juokseva heppa siis kulkee kahden kierroksen aikana n. 25,12m pidemmän matkan.

olemme nyt samaa mieltä ! Loppu hyvin, kaikki hyvin !

olen täysin samaa mieltä tuosta viimeisessä kappaleessa esittämästäsi ihmettelystä. Itsekin olen aina kummeksinut tuota toisen radan valitsemista tilanteessa, jossa sisäratakin olisi käytössä, eikä pussiin juuttumisesta olisi pelkoa.

nimimerkki kirjoitti aivan oikein tuosta tiettyjen ammattiohjastajien kaarrejuoksutuksista, jolla vauhtia kiristetään sopivasti kurveissa ja saadaan ulommilla radoilla juoksevat väsytettyä sopivasti ennen rahan jakoa loppusuoralla. Laskin kilometrinopeuden erot sillä oletuksella, että kaarteen pituus on 250 metriä ja juostava lisämatka toisella radalla on 6,28 metriä. Se on todellakin niin, että sisäradan 15,0 vauhti vaatii toisella radalla rinnalla juoksevalta 13,2 vauhdin ja kolmannella radalla lähes 11,5 vauhdin. Jos keula avaa ekan kaarteen vaikka 12,0 vauhteja, niin toisella radalla avataan lähes kymppiä ja kolmannella selvästi alle kymppiä, jos hehkutetaan kärjen rinnalla ja yritetään keulaan. Ja tää on kaikki lopusta pois. Tää vauhtieron suuruus yllätti lievästi mut.

on todellakin huomattava