Kirjoittanut

Kun usein sattuu...

Niinhän sitä sanotaan, että siihen tottuisi, vaan eipä lätkän pelaajat taida noihin aivotäräyksiin kumminkaan.

Täälläkin on puitu syksyn aikana useita taklauksia ja vaadittu päitä vadille, jopa 10 ottelun rangaistuksia huudeltu, vaan lopputulema on ollut pääsääntöisesti 2 peliä. Linjaa on pidetty lepsuna.

Paikallislehdestä luin tänään Mika Kortelaisen kolumnin ja olihan se kaivettava netistä esiin, jos jossain päin tuota juttua ei vaikka ole julkaistu. Siinä kun on aika paljon asiaa ja luulisi entisen ammattipelaajan sanallakin olevan jotain painoarvoa.

Linkki pelaajan kunnioitus (http://www.helsinginuutiset.fi/Urheilu/Urheilu-Uutiset/Respektia)

Vastaukset

Kirjoittanut

niin tekee

Köllillä hyvä kirjoitus ja ihan hyvä näkökulma asiaan. Rapatessa roiskuu ja joskus sattuu. Se on vaan hokia. Monella kuitenkin käsitys varmasti muuttuisi jos omalle kohdalle joku vakava loukkaantuminen sattuisi. Toimeentulo loppuisi mahdollisesti yhteen taklaukseen.

Taivahan tosi on myös se että toisia pelaajia kunnioitetaan enemmän kuin toisia. Raipehan on hyvä esimerkki tästä. Ei Rajamäki sitä olisi täysillä vastapalloon vetänyt vaikka paikan olisi saanutkin. Eikä Selännettä. Tai Koivuakaan. Eikä nämä herrat tekisi samaa muille. Häilyvä on kunnioituksen raja.