Mikkelin pallo-rata

Taasko se alkaa se änkkääminen siitä Mikkelin radasta?
Usko jo hyvä ihminen että se on kilometrin mittainen, lisämetrejä takaa tuleville on luvassa täsmälleen sama määrä kuin missä tahansa muualla kilometrin radalla.
"Takaa ei tulla Mikkelissä ko se on pyöree hoo hoo".

Olen seurannut Turun ensimmäisistä jääraveista asti tätä lajia ja olen työskennellyt ydinfyysikkona ja voin kertoa että siellä takaa ei tosiaan tulla yhtä helposti vaikka mitta on 1000m.

Mietippä että jos on 1000m suora ja 1000m pallo kumpi on helpompi.

Kilometrin suora ei kuulu joukkoon tällä kertaa mielenkiintoisuudestaan huolimatta.
Tässä käsittelemme taas kerran sitä harhaluuloa, että pyöreällä radalla tulee jotenkin lisämetrejä.

Puppua tuo, että Mikkelissä takaa tuleminen olisi sen vaikeampaa kuin muuallakaan. Tätä väitettä ei tue mikään. Päinvastoin.

Alla 12 hevosen autolähdön voittajaien %-osuus radalta 12 vuodesta 2000 lähtien. Juoksut ovat olleet täysiä - ei siis poissa olijoita.

S 12 180 7,4
Y 12 86 7,3
V 12 89 7,1 ***
K 12 191 7,0
Jo 12 144 6,5
M 12 187 6,2 ***
O 12 228 5,9
Tk 12 258 5,8
L 12 274 5,8
Kt 12 133 5,2
Ro 12 80 5,0
H 12 521 5,0
T 12 429 5,0
F 12 184 5,0
P 12 165 4,9
Ku 12 215 4,3
La 12 131 3,6
J 12 206 3,4

Taulukossa ravirata, lähtörata, lähtöjen määrä ja %-osuus voittajista ko. radalta 12.

Näyttää pahasti siltä, että Mikkelissä ja varsinkin toisella erikoisradalla Vaasassa tullaan useammin takaa radalta 12 kuin valtaosilla muita ratoja.

Vaasaa ja erityisesti Mikkeliä pidetään myös nopeina ratoina. Näillä radoilla ehkä haetaan myös herkemmin ennätyksiä eli eturivistä kaahotetaan alkumatkasta lähes Serkamo/Teivainen tyyliin ja tämä parantaa myös 12-radalta lähteneen mahdollisuuksia. Tämä toki vain arvailua. Mutta ei muuta kuin Energia Ossia ja Pirtamoa lapulle vaan ;)

tuntuu että mikkelissä tullaan useimmin takaa, kun vermossa, mikkelissä sentääs joskus ajetaan kilpaa, toisinkuin YLEENSÄ vermossa avataan kovaa, hiljaa kierros, vika 500m kovaa, ei takaa mtn saumaa, toki poikkeuksiakin vermo, esim eilen serkamot ym.

peliveikon ketjuun laitoinkin, tänään Vipanteri pitänee keulat, pirtamo kiertyy rinnalle, ei pääsekkään keulaan, Ossi tulee kolmatta, mennään kolmirinnan --> yllätykset mahdollisia. Siis tuohan nyt teoria, mutta hyvinkin mahdollinen.

Ei sinua ainakaan matemaattisesta lahjakkuudesta voi kehua. :D

Keimolla kalahti pilkka omaan nilkkaan kyllä nyt. Onkohan Keimo väsynyt?

on 107,5 metriä, Mikkelin 105 metriä. Mihin mahtanee siis perustua 40v raveissa käyneen näkemys, että Mikkeli on "pallorata", mutta Vaasa ei ole "sinänsä pyöreä?" Vaasan loppusuora on kyllä lyhyt, n. 150 metriä, joten sillä ei ohitella niinkään helposti kuin nyky-Mikkelissä, loppusuora muistaakseni n. 170 metriä.

Jos kaikien ratojen kaviourien kaarteet olisivat tarkasti ympyränkaaria, niin sama lisämatkahan kullakin ulommalla ajokaistalla on sisempään verrattuna, vaikka rata olisi 100 kilometrin mittainen. Eripituisten kaarteiden edut ja haitat ovat tietysti hevoskohtaisia. Kaikki eivät mene hyvin jyrkimpiä kaarteita, vaan voivat laukata tai ajautua ulommas saaden näin lisämetrejä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää "mitä loivemmat kaarteet, sitä lujempaa voi niissä juosta." Niinpä juuri Mikkelissä pitäisi siis olla periaatteessa helpompi tulla takaa kuin esim. Kouvolassa!

Olipa tajuttoman tarkkaa psyykkausta aloittajalta. Ok, kaikki mainituista eivät voittaneet, jotkut jäivät vaan muuten totoon.

Helppoa matematiikkaa, pyöreällä radalla toista rataa ravaavan lisämatka on 2xpii 3,14 eli noin kuusimetriä kaarretta kohden. Jos loppusuora on hyvin lyhyt, niin takaa ja "kuolemasta" on tietenkin vaikea ehtiä.
Kilometrin suora rata asettaisi kaikki hevoset tasa-arvoiseen asemaan, eli nopein ja paras yleensä voittaisi, joka nyt ei aina toteudu.

Toisaalta, mistä täällä skrivattaisiin, kun ei voisi sitten kuskien pussiin jäämisiä ym. hölmöilyjä kritisoida.

Radan kurvien pituudella ei ole mitään tekemistä matkan pituuden kanssa.
Käytännössä kokopyöreällä radalla tietenkin takamatkalta tulevan on vaikeampi tavoittaa keulilla juoksevaa.

Solvallan radalla on pitkä loppusuora ja siellä nimenomaan valtaosa ratkaisuista tapahtuu vasta vähän ennen maalia, koska kovavauhtisen kirin voi säästää pitkälle maalisuoralle.

Kyllä tuo Dumbon selvitys pitää paikkansa. Mikkelissä kahautetaan yleensä alussa kaikki, mitä värkeissä on varaa, ajetaan ennätystä ja kun helposti menee, niin kilometrikin mennään vielä ylivauhtia ja se antaa mahdollisuuden takahevosille. Mitä tulee lisämetreihin, niin nehän ovat samat kaikilla kilometrin radoilla, mutta pyöreällä nuo metrit jakaantuvat hieman pitemmälle matkalle, mikä hankaloittaa normaali juoksunkulkuun nähden takahevosten tulemista, kun kiertoon pitää lyhyen loppusuoran takia lähteä aikaisemmin. Joten kyllä Mikkelissäkin ehtii.

Älkää nyt hyvät ihmiset ruvetko väittämään, että lisämetrejä tulee yhtä paljon kolmannella radalla kaikilla raviradoilla radan muodosta välittämättä.

Jos kaarteen säde on suurempi (pyöreämpi rata, kuten mikkeli) on samalla suorilla juostava matka lyhempi ja kaarteessa vastaavasti pidempi (kun sisäradan matka on aina se 1000m). Suoralla juostaessa ei lisämetrejä tule, mutta kaarteessa juostaessa tulee ja täten "pyöreämmillä" radoilla tätä kaarteessa juoksemista on enemmän ja samalla lisämetrejä enemmän.

Muihin psyykkeihin juoksun kuluista tms. en ota kantaa, tuo edellä mainittu nyt on vaikka matemaattisesti todettavissa.

Puhut eri asiasta, jota ei täällä ole lainkaan kiistetty. Onhan se päivänselvää, että mitä isompi kaarresäde, sitä enemmän juostavia kaarremetrejä. Se mikä pysyy samana, on ulkoratojen lisämetrien määrä sisempiin ratoihin verrattuna.

Täällä ollaan hienosti väitelty lisämetreistä. Mutta mites lisämetrit radoittain, jos kiri aloitetaankin esim 800m ennen maalia.

Entäs lisämetrit jos kiriin lähtevä paiskaakin kolmannen kautta keulaan pitkällä takasuoralla versus pyöreällä radalla, jossa loppukaarre tulee aiemmin vastaan ja hevonen jää kolmannelle radalle.

Kaarteen jyrkkyyden lisäksi kaarteiden kallistuksilla on merkitystä. Aikanaan esim. Kuopion takakaarre oli todella lavea ja lähes kallistukseton ulkoratojen osalta. Loppukaarteessa neljännelle joutuneet hevoset olivat aivan tekemättömän paikan edessä. Näytti tuon tilaston mukaan edelleenkin Kuopio olevan yksi epäedullisimmista radoista takahevosille.

Mikkeliin liittyen rataprofiili ja radan nopeus eivät varmaan suosi takahevosia. Mutta on vanha sanonta: "niin huonoa hevosta ei ole syntynytkään, jolla ei Mikkelin maililla ajettaisi keulasta". Se varmistaa usein lähtöihin sellaiset juoksunkulut, että takaakin tullaan.

Kun en ole minkäänlainen matemaatikko, niin täytyy vielä palata tuohon toisen ja muiden ulkoratojen kiertelyyn. Aikaisemmin minut on vakuutettu, että kilometrin radalla, kierrettäessä toista tai kolmatta rataa, juostaan aina yhtä monta lisämetriä olokoon kysessä Mikkeli, Kouvola Ylivieska tai vaikka Vermo. Mitä vaikuttaa radan kallistukset. Tuntuisi, että oikein rajuilla kallistuksilla juostava lisämatka sisärataan verrattuna pienenisi. Käytännössä erot ovat toki marginaalisia, mutta kuitenkin. Vastatkaapa viisaat tähän - kiitos!

Ei todellakaan pysy. Suoralla niitä lisämetrejä ei kerry ja kun kaarteessa juostaan, niin kertyy. Mitä pidemmät (eli loivemmat eli suurempi säteiset) kaarteet sitä enemmän tulee lisämetrejä. Usko jo hyvä mies tai vaikene, jos et ymmärrä.

"Mitä pidemmät
(eli loivemmat eli suurempi säteiset) kaarteet sitä
enemmän tulee lisämetrejä."

Höpöhöpö. Oletetaan että sisäradan kaarresäde on 50 metriä ja valjakon käyttämä radan leveys kaksi metriä. Tällöin sisäradan hevonen juoksee kierrosta kohden kaarteita 50m * 3,14 eli 157 metriä. Toisen radan hevoselle kertyykaarrejuoksua näin ollen 54m * 3,14 eli 169,56 metriä, mikä tekee kierrokselle 12,56 lisämetriä.

Jos sisäradan kaarresädettä kasvatetaan sataan metriin, kertyy sisäradan hevoselle kaarrejuoksua kierrosta kohden 100m * 3,14 eli 314 metriä ja toisen radan hevoselle 104m * 3,14 eli 326,56 metriä. Mikä tekee kierrokselle - yllätys, yllätys - 12,56 lisämetriä.

Jos säde on 50m, on halkaisia 100m ja tällöin hevonen juoksee kaarteita "ympyrän verran" kierroksessa, eli n. 314m. Pilkkuvirhe.

Juu, kaarteen halkaisijaa kyllä tarkoitin, tuli vaan ilmaistua asia virheellisesti.