Lukekaas pelurit HU:sta Korvenojan teesit kun ulkomaan peleiltänne kerkeätte.
En ala niitä tässä kaikia luettelemaan mutta Korvenoja haluaa raviurheiluun mm. lisää ammattilaisuutta ja ammattilaisille, sarjoja nuorille ja tammoille, enemmän urheilua vähemmän peliä, enemmän hevosta vähemmen kertoimia.
Vapaasti referoiden:
Hipposlandiassa, jossa häntä (Fintoto) heiluttaa koiraa, ei raviurheilulla ole tulevaisuutta. Tätä ei kuitenkaan rehellisesti tunnusteta. Jos strategia on olla panostamatta kasvatukseen, niin se pitäisi myös myöntää. Jos taas halutaan menestystä myös maan rajojen ulkopuolelta, olisi syytä priorisoida. Näin pieni talous ei tarvitse näin paljon raveja ja raviratoja. Kun jaetaan kaikille vähän, ei kannata tuoda huipputammoja maahan tai satsata varsoihin. Jos tamma taas pärjää oriiden ja ruunien joukossa, siirtyy suvunjatkaminen vuosia eteenpäin, eikä uusia varsalupauksia saada.
Tämä ravitaojen määrä on ikuisuus kysymys. Muistan keskustelun jo 20v takaa, kun eräs aktiivi tästä ratojen määrän pienentämisestä meille puhui (en muista oliko yleistä keskustelua).
Fakta on se, että ratoja ja raveja on liikaa.
Toinen fakta on, että palkintojen suhde kuluihin on ihan pielessä. Palkinnot ovat iltaraveissa keskimäärin 20v takaisella tasolla ja kulut tämän päivän tasolla. Valmentajat ja muut sidosryhmät ovat laittaneet (kuten kuuluukin) inflaation kuluihin, mutta Fintoto ei palkintoihin 20 vuodessa.
Tämä Korvenojan haastatteluhan oli hyvä juttu. Kasvatuspuoleen en ota kantaa, mutta tuo heitto, että raviohjelmat ovat pelkkää yli- ja alipelattua aamusta iltaan on miettimisen arvoinen asia. Onko tuossa aiheessa menty jo liian pitkälle ja raviohjelmia tehdään tyyliin asiantuntija puhuu muille asiantuntijoille? Saako lajin ulkopuolinen niistä mitään irti vai onko puhe suunnattu jo liikaa vedonlyöntifoorumeiden suuntaan?
Yleensä "pelurit" nousevat heti takajaloilleen jos puhutaan että raviurheilussa pitäisi korostaa enemmän urheilua kuin pelaamista. Raviurheilussa on monta edunjakajaa ja kaikki pitävät huolta ettei ainakaan heidän etuihinsa puututa.
Korvenoja kiinnittää aivan oikein huomiota siihen, että hevoset ovat ravijulkisuudessamme sivuseikka ja pelaamiseen liittyvät kriteerit pääasia. Tärkeämpää kuin hevonen jossakin lähdössä on se, onko se yli- vai alipelattu ja kuka sitä ajaa.
Lähtöjen kritiikkikin kohdistuu pääasiassa kuskeihin, jotka suorittavat tehtävänsä joko hyvin tai huonosti ja julkisiin vihjeisiin, varsinkin silloin kun ne ovat pielessä. Hevonen pääsee vähemmällä ja hyvistä suorituksistakin saa ansion kuski.
Kilpailutapahtuman selostuksissakaan ei aina hevosia ole. On vain ykkös- ja kakkossuosikkeja, joita seurataan enemmän kuin kilpailun yleistä kulkua. Näinhän se menee.
Keskivertopelaajaa Korvenojan teesit tuskin kiinnostavat, mutta hevos- ja raviharrastajille ne antavat ajattelemisenkin aihetta.
Puhuu omistajien huomioinnin puolesta ja riistää näiltä kaikki rahat.
kertoimia: Sitähän tässä juuri kysyttiin, että onko menty liian pitkälle yhden aiheen korostamisessa? Onko se kerroinanalyysi niin tarpeellista kuin nykyään tunnutaan ajattelevan?
Työryhmä löi päänsä yhteen ja teki hevosurheilun kannalta onnettoman ratkaisun. Hevospelit siirtyvät kaikki Fintotolle, joka on Hippoksen lapanen.
Oikea ratkaisu olisi erottaa hevosjärjestöt ja pelien järjestäminen kokonaan toisistaan. Silloin Hipposkin olisi joutunut keskittymään Korvenojan teeseihin ja raviurheilu voisi katsoa valoisammin tulevaisuuteen.
Pelaajien asemakin olisi parantunut paremman yhtiön hoivissa. Ja raviurheilu olisi mennyt eteenpäin hevonen edellä.