Runoilija vai työmies?

Kuuntelin eilen kun ajelin töistä kotiin kuinka runoilijalta kysyttiin radiossa kommentteja viikon uutisaiheisiin.

Ensin toimittaja kyseli mielipidettä työpaikoilta ulosmarsseihin.

Runoilija vastasi ettei voi samaistua niihin työttömyysuhan alla oleviin ihmisiin koska ei ole koskaan ollut töissä. Mutta hänellä ei ollut loppujen lopuksi minkäänlaista empatiaa heitä kohtaan.

Toinen aihe oli salmonella suomalaisessa rehussa.

Runoilija (joka oli tietty vegaani) oli erittäin tyytyväinen siihen että tällainen skandaali oli päässyt syntymään ja toivoi että koko lihakarjan kasvatus loppuisi Suomesta.

Mitä tehtäisiin työttömiksi jääville, kysyi toimittaja. Runoilijan mielestä he joutavat nykyisten työttömien sekaan, kortistoon vaan.

Hmmm... pitäisiköhän alkaa kirjoittelemaan tankoja ja haikuja ruutupaperivihkoon ja istuttaa porkkanoita. Siinä vaan kattelis kun naatit kasvaa ja sato kypsyy... olispa komiaa touhua!

Millähän sitä eläis kun kuulemma suomalaisista kirjailijoista vain harvat elävät tuotteistaan saamilla rahoilla ja runoilijoista ei varmaan ainutkaan. No, eihän nuo kynät paljon maksa ja vihkon vois nyysiä töistä ennen kun lähtee veks.

Tällälailla(ko) Suomi nousuun??

Kukahan tämän kaiken maksaa?