Petteri Sihvonen kuutamolla!

Niin että pelleksi haukut muita, kukahan täällä on se pelle....???

Lehkonen saisi milloin vain NHL'Allästä hommia,mutta kotimaassa viihtyy varsin hyvin.

Ainakin Lehkonen kertoi hyvin viisaita asioita, joita voitaisiin liitossakin jo kuunnella.

Sihvonen on pikkutamminen, itsekäs naivi heppu.

Onko työtön jääkiekkovalmentaja uskottava kritisoimaan mitään?

mistään mitään tietää tai olla töissä sehän on ASIJANTUNTIJA!

Sihvosesta voi olla montaa mieltä, mutta mies on kyllä kaikkea muuta kuin TYÖTÖN.

Siitä olen samaa mieltä, että Lehkonen on yksi liigan parhaista valmentajista. Ei kuitenkaan missään tapauksessa paras.

lätkälähetyksessä kävi hyvin kun Matti Eve on kadonnut, tää uusi pääläilijä saa Sihvosenkin tuntumaan älykkäältä.

Pakkohan Sihvosen on nostaa Lehkonen framille, kun ei voi myöntää olleensa syvällä yössä hätäisesti turistiksi teilaamastaan Hanlonista.

Taitava kirjoittaja osaa veivata mustankin valkoiseksi.

Minä odotin syksyllä Petteri Sihvoselta paljon. Odotin, että jääkiekkoanalyytikko olisi päivittänyt pelivihkonsa (kirja on nidottu ja painettu teos, jollaiseksi pelikirjaa, ainakaan niitä joita minä olen nähnyt, ei voi sanoa). Mutta ei, Sihvonen jatkaa samalla, auttamattomasti vanhentuneella pelivihollaan, joka ei ota huomioon jääkiekkojournalismin postmodernia ilmiötä nimeltä pelaajat ja taustat.

Toisaalta se on ymmärrettävää. Sihvonenhan ei ole toimittaja, eikä halua olla toimittaja. Sen näkee jo siitä, että Sihvosen tekemät henkilökuvat ovat lähtökohtaisesti huonosti tehtyjä. Hyvä asia ja hyvät haastateltavat jäävät helposti miehen oman egon piiloon, mutta se lienee Sihvosen tarkoituskin.

Sihvosella on myös hieno kyky unohtaa kirjoittamansa tekstit, varsinkin jos ne ovat olleet väärässä. Vaikka siitä olisi vain pari päivää.

Pelivihkoaan hän ei ole pystynyt päivittämään. Samalla kun hän muistuttaa joka välissä Juhani Tammisen (0 mestaruutta) suurudesta, hän muistaa aina puhua modernista lyhytsyöttöpelistä, jota pelasi mm. Neuvostoliiton punakone jo 70-luvulla. Samat saagat Sheddenin ja Baxterin huonoudesta saavat miehen täysin sokeaksi niille hyville asioille, jota suomalaisessa jääkiekossa tälläkin hetkellä tapahtuu.

Petteri Sihvosen unelmien täyttymys ja zen-tila olisi se hetki, kun joku Vierumäen tutkija onnistuisi kehittämään pelianalyysityökalun, joka ottaisi huomioon myös vastustajan. Silloin Sihvonen pääsisi pelaamaan pelit virtuaalisesti, eikä hänen tarvitsisi enää raahautua edes Rinkelinmäelle. Pelianalyysitkin voisi esittää peilin ääressä, kiinnostunutta kuulijakuntaa olisi suurinpiirtein yhtä paljon kuin näissä useamman kerran viikossa toistuvissa Shedden-"analyyseissä".

Syvässä vihassaan esim. Doug Sheddeniä kohtaan Sihvonen asettaa itsensä niiden halveksimiensa pekkajalosten tasolle. Sen sijaan, että hän kirjoittaisi ensisijaisesti pelistä, hän kirjoittaa ensisijaisesti henkilöistä. Sen sijaan, että hän suhtautuisi lajiin analyytikkomaisen objektiivisesti, hänen teksteistään paistaa syvä henkilökohtainen suhde tiettyjä toimijoita, kuten Doug Sheddeniä, kohtaan.

Sihvosella on toki ylimmät opetuslapsensa, mm. Jatkoajan keskustelupalstalla eräät nimimerkit myötäilevät häntä lähes jatkuvalla syötöllä. Nämä nimimerkit ovat yhtälailla paitsiossa suomalaisesta jääkiekkokentästä kuin Petteri Sihvonen itse. Sillä sitähän Sihvonen on, sisäpiiriä pelaajana ja hetkellisesti valmentajana haistellut egoisti, jolla on hirveä tarve päästä takaisin sinne sisäpiiriin.

Sinne sisäpiiriin hän uskoo pääsevänsä Lehkosen veljesten kautta. Sihvosen ja hänen edustamansa median kritiikittömyys kyseistä veljesparia kohtaan on lähes hellyyttävää. Varsinkin kun lehden henkilökunta ei kuvan perusteella edes pysty erottamaan kumpi on kumpi. Ei sillä, Ika on toki mielenkiintoinen persoona.

Minä kaipaan sitä syksyn 2004 Petteri Sihvosta johon tutustuin MTV3:n kahvilassa, ja jonka kanssa vaihdoimme tuolloin puhelinnumeroita. Tuolloin Petteri Sihvonen oli vielä Petteri Sihvonen, ei PETTERI SIHVONEN. Tuolloin näin Petteri Sihvosessa miellyttävän, sanavalmiin entisen valmentajan, joka oli kiinnostunut jääkiekosta ja joka ainakin ulospäin kahdenkeskisissä keskusteluissa vaikutti tervepäiseltä suomalaiselta mieheltä, joka halusi vilpittömästi kirjoittaa lajista josta hän on saanut leipänsä. Sellainen Sihvonen tulee esille edelleenkin silloin tällöin, kun hänen kanssaan keskustelee.

Sellainen Sihvonen ei kuitenkaan tule esille koskaan Urheilulehden jutuista. Urheilulehden jutuista tulee esille Sihvonen, joka kokee katkeraa vihaa sitä jääkiekkoa ja sen sisäpiiriä, josta hänet on ulkokehälle sysätty.

Sihvonen heti maajoukkueen päävalmentajaksi. Eipähän kukaan kisojen jälkeen pety sijoituksesta riippumatta.