Teivossa liplattaa hatullinen

Ajattelin tuossa iltapäivällä lähteä puunaamaan Cadillaccia ennen saarivaltakunnan raveja.
Pakko oli pukea päälle koko sotavarustus kultaketjuineen päivineen eli noin kymmenenkiloa ketjua,koruja ja sormuksia. Helisevät mukavasti siinä Cadillaccia kiillotellessa. Ette usko muuten, että tuolla puunausrättiä pyörittävällä koneella on mukava vetästä kaljukin timmiin kuntoon siinä ohessa. Hiukan korrekkia vaan kiitoradalle , pikku sipaisu laikalla ja kyllä kiiltää. Tuo rikkaimuri on myös todella kätevä kapine, sillä saa imettyä kaikki roskanmurut istuimilta. Ainoa huono puoli tässä oli se, että se paska imasi sisäänsä myös yhden lemmikki karvanopistani ja oli melkoisen äänekästä tainnuttaa se naapureiden kuullen. Tarkoitan tietysti hajottaa tuo rikkaimuri, eli suorittaa muutama judoheitto, parit painikuristukset sekä koneenavaus saadakseen karvanopan pois mahasta. Jonkin näköinen syljen amylaasi tuollakin rakkineella on, kun oli jo ehättänyt nopasta pisteet sulatella. Silti onneksi nopan tärkein ominaisuus, eli heilahtelu Cadillacin nytkähtelyn tahtiin oli säilynyt. Koittelin sitä pihassa varmaan vartin. Naapurit ei kyllä tälläkadulla ole ihan terveimmästä päästä, kun ovat valittaneet minusta ihan isännöitsijälle asti. Koskaan en ole noin pienestä kuullut valitettavan. Kuulemma kovaa meteliä ja naapurit pelkää. Outoja puuhia ja kummallista touhua aamusta iltaan. Mitä ihmettä? Minähän olen ravimies. Täytyyhän sitä nyt jotain elämää olla, eikä se karvanoppa episodikaan minun vika ollut vaan sen halvatun kodinkoneliikkeen jonka myymä rikkaimuri tuli hulluksi.

No, sanoin sille isännöitsijälle suorat sanat ja soitin haitaria päälle ja iltapäivän päätteeksi vetäsin vielä Cadillacin poikittain talon ainoalle parkkikselle.On kuulemma häätöä tiedossa, jollei tahti muutu. Loppupäiväksi menin istuskelemaan parvekkeelle. Käytyäni vessassa ja tultuani takaisin parvekkeelle aistin valtavan muutoksen pihalla. Jotenkin tuntui kuin taloyhtiön valo olisi sammunut ja kurkistin parkkikselle. Sepä se. Cadillac oli hinautettu pois. Koko taloyhtiön vetonaula ja valo oli poissa. Voi tätä pimeää keskiaikaa, joka tässä auintalossa vallitsee. Onneksi synkkien ajatusten keskellä Vertu puhkesi taivaalliseen soittoääneen.Tuo hurmoksellinen ääni monine väreineen vie aina lähes tajun ja tuo ilmoille sellaisen " V4 yksin mulle, ruhtinaallinen voitto" dejavuu ilmiön. Siinä unohtuu pikku murheet ja Cadillacit, kun käsi väristen painaa setelinkuvaista vastausnappia. Lierihattu.......hiljaisuus......rapinaa....toivon täyteistä odotusta.....tämän puhelun hinta on 4,90minuutti...yskintää ja sitten kliimaksi. Vihjerumba lähtee päälle, korvat herkistyvät ja ensimmäinen lähtö Teivon veenelkkuun. Kabinetin pojat ovat päräyttäneet ensimmäiseen lähtöön viisi rastia. 10 Sireenin tähti on kuulemma syystäkin tähti, mutta lisäksi pojat ovat kaivaneet 5 Vokukan sekä 4 Hästhagens Helmerin. Todelliselta yllätysosastolta on vielä kaivettu mukaan 8 Ailov sekä 11 Karku.
Toiseen lähtöön varma. 5 Wind of West on tänään lyömätön hevonen ja tarkan havainnoinnin kohde. Kolmanteen sitten kaksi taistelijaa 11 Ugo sekä 5 BWT Honkaboys. Viimeisessä lähdössä poikien tarkka geigermittari osoittaa suoraan säteilevän hyvään vetoon kuntoutuneeseen 7 Vickwireen. Nauha päättyy onnitteluihin ja jopa kerrotun lapun suositteluun näillä näkemyksillä.

Lopetan puhelun. Ja jään tuijottamaan kaukaisuuteen. Rauha on vielä täällä. Mikä tyyni ilmavirtaus ja rauhallisuuden olo tulvii heikosti hehkuvasta Vertusta. Sitten se sammuu ja katoaa. Läppäri esiin ja pelit silkkihanskoin sisään Fintootolle ja tietysti eliittiosioon.Loppuillan voi vaikka ryypätä ja juoksennella munasiltaan pihalla. Ihan vaan niinkuin kostoksi. He,he.