Kaustisten hajumaailmasta

Terve! Simppa täällä huhuilee. Simo on ollut jo viikon täällä Kaustisilla telttailemassa. Viime yönä Simpan tuli hiukan vilu ja herätessä oli hiukset ja persus jäätynyt kiinni teltan pohjaan. Muuten on ollut ihan mukava reissu.

Ensimmäiseen nelkku kohteeseen Simppa sai vihjeet heti aamutuimaan käytyään kunnon haistelukierroksella ihan radalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Siinä vettä heitellessä Simolle tuli mieleen monenlaisia numeroita. Silmät kiinni ja hengittämättä sitten silmissä sumentuu. Ensin humisee ja sitten huojuttaa ja lopulta kaatuessaan päin radan aitaa silmissä välähtää. Numeroita. 1,3,4,10,11,12 ja muutama tunnistamaton, joka ei ole niinollen painokelpoinen. Siitä sitten vaan Simona ylös pöpeliköstä ja kiittelemään syvin kumarruksin raviradan autenttista tunnelmaa.

Näin meidän kesken Simpalla on idea ja se perustuu haisteluun. Simo aikoo kehittää haistelutekniikkaa ja pyyttää rahaa siihen näiltä kolmosen leijonilta. Hevosta kun nuuhkii niin lievä meetvurstinhaju kertoo menestymättömyydestä ja pistävä haju taas kovasta kiristä. Simo tietää. Hiukan kun vielä tutkii ja kehittää sellaisen joka pojan taskuun mahtuvan haistelijan niin ravimaailma mullistuu. Simo ei tarvii tähän kuin viiskyt donaa niiltä kolmosen leijonilta. Simo on itsekin vähän bisnesleijona. Simo on oikea ravieläin.

Toisen lähdön vihje oli tarttunut takin liepeeseen siinä samalla aidan vieressä pyöriessä. Kolme lantakikkaretta oli jäänyt kiinni puseroon. Varman merkki. Simpan lapulle 3 Siiven körmy.

Radoilla on muuten hyvät kallistukset kieriä. Simppa on kierinyt etukaarretta alas ja saanut samalla huimia visioita.Matkalla on aina autenttinen hajumaailma ja kun oikein yrittää painaa päätä syvälle rataan kieriessään pääsee todella lähelle ravien atmosfääriä.Vilisevät numerot kertovat hevosista. Simppa antoi radan oikeen kierittää ja vieri kunnolla ykkösradalle jonne lopuksi läjähti kuin kasa aladoopia hieman kevyesti hyllyen. Siinä maatessa rentona mieleen tulvahtivat monet Simpan lapsuusmuistot ja numerot, jotka jo lapsena olivat kivoja.1,3,4,5,9,10. Simpan kolmannenlähdön hevoset.

Pikku Simot naureskelivat radan kaiteen päällä istuen Simpalle.Simppa ei voi tajuta miten kurittomasti vekaroita nykyään kasvatetaan. Nauraa nyt vanhemmalle ihmiselle, joka on työssään.
Tarkemmin laskien perinteisiä vekaroita oli tölläämässä vaan kaksi ja kymmenellä muulla kasvoi parta. Ihme paikkakunta kun lapsillakin parta kasvaa.Mutta niinhän ne sanoo, että puhtassa ilmassa kuusissakin kasvaa naavaa. Simppa puhdisti takin ja housut. Kääpiökävelyä teltalle samalla hanuria soitellen ja Simppa on valmis päivän raveihin. Ai niin viimeiseen nelkkulähtöön töllääjien luku 2 ja 10. Hyvä vihje, Simppa tietää.

Nyt telttaan kuponkeja täyttämään ja sitten kassit ojossa peliluukulle. Simppa on se, jolla on polvihousut ja tirolilaishattu, suuret kassit ja punainen nenä.Tuu moikkaan.