Sapporon kauneimmat

silmäpussit on kuin pelikaanin leukapussi. Kyllähän Manninen on aina kauniimpi kuin kuitunen.

Italialaisten hiihtokaunottarien Manuela Di Centan ja Stefanie Belmondon jätettyä kilpaladut, on tullut keskityttyä enemmän urheilusuorituksiin kuin vartaloihin. Manuela tuli nähtyä aikoinaan livenäkin kosketusetäisyydeltä, ja pääni on edelleen pyörällä. Siitä lähtien olen ollut italialaisen naiskauneuden harras ihailija, kauneimpana kukkana Monica Bellucci.

Sapporossa eniten silmäniloa soivat palkintojenjakojen kisatytöt, itämaisesta erityisesti juuri japanilaisesta naiskauneudesta olen vuosien varrella vaikuttunut syvästi. Kuitusen Virpi oli nuorempana ihanan raikas runoileva urheilijatyttö, joka taisi joskus suihkia päiväuniinkin, melkein jo lähdin Kangasniemelle kosioreissulle. Nyttemmin Virpille on käynyt kuin useimmille suomalaisnaisille, kova työ ja arki näkyy kasvoilla jo kolmekymppisenä, nuoruuden hehkeys ja suloisuus alkaa olla muisto vain, ja ikuista rakkautta vannonut avio- tai avomies jää jostain syystä palaamatta roskapussinvienniltään. Vanhasta muistista listaan kuitenkin Virpin kaunottarien kultaiselle divaanille.

En tiedä pitäisikö olla huolissaan latentista homoseksuaalisuudesta, kun Marit Björgen on aina miellyttänyt silmää. Pahat kielet haukkuvat Maritia liiasta lihaksikkuudesta ja poikamaisuudesta. Minun miehiseen silmään Maritin muodot ovat mukavasti kohdillaan ja hymy Maritilla on aina hurmaava, mielihyvin olen hänelle hiihtomenestykset suonut, vaikkapa vähemmän naisellisten venakkojen sijaan.

Roposen Toni kerkesi harmikseni kosimaan ensiksi Riitta-Liisaa, joka on synonyymi söpöydelle, unelmavaimoainesta, liekö millainen pirttihirmu sitten todellisuudessa kotioloissa. Tässä nelikkoni: Ritu, Marit, Virpi ja japanilaiset kisatytöt. Ai niin, on musisoiva Monakin aika ihana, nimikin on tytöllä melkein kaunein mahdollinen, Mona-Lisa...

Elli Teurajärvi

zauwiii

Pirkko Määttää....ja kipinä polvet.

mikä kumma saa japaneesien (geishojen) äänen korottuvan moiseen yläfalsettiin?
Suomiakkojen ääni on ihan toisenlaista.

Vuosi 1978 : " The more I think about it, the more I realize what I left behind in Japan - my soul, my music and that sweet girl in the geisha house- I wonder does she remember me ? "

Vuosi 1989 Lahti: Määtällä ei oikein kulkenut ja tiedotustilaisuudessa toimittajat kyselivät syytä. Pirkko pamautti, että kun oli noi kuukautiset. Lehdet vaikenivat kaikilla kielillä.

Elli Teurajärvi : Oli kaunis kuva Urheilijan Joulu lehdessä seitsemänkymmentäluvulla. Tätä kai Vintagekin muisteli ?

kuitenkin mielestäni galina kulakova,liihotti monesti kosteisiin päiväuniini dominoivana partakoneen ja ruoskan kera!