Toista rataa ajettaessa..

Jos yhden radan leveys on 2 metriä, niin lisämatkaa kierrosta kohden tulee 2 x 3,14 x 2m eli n. 12,5m. Radan muodolla ei ole merkitystä.

sanoit ettei radan muodolla ole merkitystä.

kerro nyt meikäläiselle tarkemmin miten ei ole.

eli onko se ihan sama, että onko kaarteiden yhteen laskettu pituus 500m tai 200m tuhannesta metristä?

itse ymmärtäisin ihan toisin. suorillahan eroa sisärataan tulee nolla metriä.

Kaareiden pituudella ei ole merkitystä. Ympyrän kehän pituus lasketaan kaavalla 2 x "pii" x r, missä r = ympyrän säde ja pii n. 3,14.

Jos ympyrän kehä (eli kaarteiden yhteispituus) on 200 m, niin säde on silloin n. 31,85m
Kun juostaan toista rataa niin silloin juostaan "ympyrää" jonka säde on 31,85m + 2m eli 33,85m, joten tämän ympyrän kehä on 2 x 3,14 x 33,85 = n. 212,57 m. Lisämatka = 212,57 - 200 = 12,57m


Jos ympyrän kehä on 500 m, niin säde on n. 79,62m
Toista rataa juokseva kulkee "ympyrää" jonka säde on 81,62m, eli tämän ympyrän kehä on 2 x 3,14 x 81,62 = n. 512,57 m eli lisä matkaa tuli taas n. 12,57m.


Jalkapallon ympäri pingoitetaan tiukka rautalanka. Jos lankaa jatketaan yhdellä metrillä niin langan ja pallon väliin jää kauttaaltaan n. 16cm.

Maapallon kokoisen pallon ympäri vedetään tiukka rautalanka. Jos lankaa jatketaan yhdellä metrillä, niin kuinka lanka irtoaa pallon pinnasta?

Sen verran tuohon ettei radan profiililla ole merkitystä, niin ottakaapa harppi käteen ja miettikää miten monenkaltaisia ympyröitä sillä saatte piirrettyä.

nyt saat vääntää rautalangasta.

väitätkö, että toista rataa pitkin juostuna matka on sama

a) jos tuhannen metrin rata on ympyrän muotoinen

b) jos tuhannen metrin rata on muodoltaan kaksi 498 metrin suoraa ja molemmissa päissä käydään kiertämässä "keilat" eli jyrkkääkin jyrkemmät lyhyet kurvit.

Kyllä.Näin se juuri menee.Matka on edelleen tuo 12,57.

Ketjussa: "Paljonko tasoitusta". Löytyy kohdasta yleinen ravikeskustelu. Ketju avattu 21.9.

Jos suorat ovat yhteensä 996m niin kaarteiden pituus on 4m jolloin kaarresäde on n. 0,637m. Jos yhden radan leveys on 2m, niin toista rataa juokseva kulkee kehää jonka säde on 2,637m jolloin tämän kehän pituudeksi tulee 2 x 3,14 x 2,637 = n. 16,56m eli n. 12,5 m pidempi.

Jos et usko niin ota naru, kaksi tappia, mittanauha ja mene ulos hiekkakentälle. Lyö tappi maahan, solmi siihen 0,64 cm pitkä nauru ja narun toiseen päähän kiinnitä toinen tappi. Piirrä sitten narun ja tapin avulla maahan ympyrä. Pidennä narua 2 metrillä ja piirrä uusi ympyrä. Mittaa sitten ympyröiden kehät.

jos kaikkien ratojen (kaviourien) molemmat kaarteet olisivat tarkalleen samansäteisiä puoliympyröitä. Suunnilleen näin lieneeki asianlaita 70-80-luvuilla rakennetuilla radoilla. Epäsäännöllisin kaviouran muoto on tunnetusti Äimärautiolla. Yleensä ajokaistan leveydeksi on laskettu 1,5 metriä, jolloin em. puoliympyräkaarteissa syntyy 1000 metrin radalla lisämatkaa seuraavaan ulompaan kaistaan n. 9,5 metriä kierrosta kohti. Lisämatka on siis sama suorien ja kaarteiden pituussuhteista riippumatta, mutta käytännössä kaviouran muodolla on ratkaiseva merkitys sekä km-aikoihin että ohitustilanteisiin. Ns. pyöreillä radoilla (Mikkeli, Vaasa, Riihimäki) hevonen pystyy pitämään vauhtinsa tasaisen kovana paremmin kuin pitkäsuoraisilla ja lyhytkaarteisilla radoilla. Jos suorilla onkin vaikeaa ohittaa, on nopeammalla hevosella enemmän tai vähemmän hyvä tilaisuus kaarteissa. Loivemmissakin kaarteissa ulompi hevonen (kahdesta yhtä nopeasta) pystyy hieman kompensoimaan ulomman radan haittaansa. Äärimmäinen esimerkki: kavioura käsittäisi kaksi 500 metrin mittaista suoraa kääntöpaaluineen. Sisäradan hevonen joutuisi käytännössä pysähtymään kääntyessään. Vähimmällä jarrutuksella selviäisi tietysti uloin hevonen, joka voisi kiertää paalun vaikkapa kaviouran ulkolaitaa. Ehtisikö se takasuoralle ensimmäisenä on eri juttu.

Petsarille olisi muuten hyödyllistä opiskella eri ratojen kaarteiden vaikutusta eri sarjojen hevosten nopeuksiin eri kaistoilla kaviouran eri kunto-olosuhteissa. Valitettavasti oppikirjoista on pulaa, eikä kovin monnilla taida olla aikaa / halua / kykyä omakohtaisiin tilastotutkimuksiin tuhansia lähtöjä edellyttävällä otannalla.

Kirjoitit:

"Yleensä ajokaistan leveydeksi on laskettu 1,5 metriä".

Miten niin? Nykyiset kilpakärryt ovat pääsääntöisesti >160cm leveitä, joten 1,80m-2m kuitenkin lienee lähempänä totuutta.

Alkuperäinen kysymys oli lisämatka toista rataa juostessa, joten loppuhorinasi ei liity alkuperäiseen kysymykseen mitenkään.

Ope on edelleenkin riittävällä tarkkuudella oikeassa, 12m/kierros on varmastikin melko lähellä totuutta.

Tämä sama keskustelu käydään säännöllisesti näillä palstoilla.

Ope on oikeassa. Ympyrän kaari on 2 x pii (3,14) x säde eli juuri tuolla 2 metrin rataleveydellä noin 12,5 metriä kierroksella. Jos ajetaan tiiviimmin eli esimerkiksi rinnakkain kulkevien hevosten väli on 1,5 metriä saadaan tulokseksi (2 x 3,14 x 1,5) noin 9,4 metriä. Noin kymmenen (10) metriä on hyvä nyrkkisääntö.

Sisärdan ympyräkaarella eli kaarteen mitalla ei tosiaan ole mitään merkitystä, koska lisäys on ratkaiseva ja sitä tulee aina saman verran. Voitte kokeilla ja laskea vaikka 10 ja 100 metrin kaarresäteellä.

Suorillahan matka on tietysti sama.

Toisaalta tuon matkan huomioiminen esim. kilometriajoissa on hyvin vaikeaa, sillä niin suuri merkitys on hevosten (ja kuskien) psyykkeellä eroja vertailtaessa.

Jos ajatellaan vaikkapa takamatkan merkitystä, niin varsin usein on merkityksetöntä, että onko se takamatka 20m tai olisiko se vaikka 15 metriä. Kuitenkin matkan aikana kun ei mennä koko ajan "täyttä", niin laskennalliset erot juostavassa matkassa heittävät kyllä härän pyllyä. Mukavahan toki on spekuloida, mutta todellista hyötyä on vaikea löytää.

Don: Käsittääkseni kärryt ovat 125-135cm leveitä.

Toista rataa ajettaessa lisämatka todella on tuota jo moneen kertaan esitettyä luokkaa, mutta radan muodolla on silti asian kannalta lievää merkitystä, koska ratojen muodot eivät ole symmetrisiä ja täten niitä ei voi laskea tarkalleen ympyröinä, ympyröille tarkoitetun laskukaavan mukaan. Yksi mielenkiintoisimmista kurveista Äimäraution ohella on Seinäjoen takakaarre.

Nastiksen väärässäolokerta/vuosi on muuten tullut jo täyteen, joten Ope on hiukan väärässä, vaikka onkin suurinpiirtein oikeassa.

Nimenomaan "loppuhorinasi" oli erinomaista luettavaa. Ei kiinnostanut tosin donia, joka vaikuttaa hiukan jäykältä luonteelta.

saadaan alaraja sille kuinka paljon enemmän joutuu toista rataa juoksemaan. Jos kuvitellaan, että rata olisikin neliön muotoinen neljällä 250 metrin suoralla varustettuna, niin tällöin toista rataa juokseva joutuisi juoksemaan kulman ohi kärrynleveyden verran joka kulmassa ennenkuin voi kääntyä. Lisäksi joka kulmassa tapahtuvan käännöksen jälkeen olisi matkaa suoran alkuun kärrynleveyden verran. Tällöin toista rataa juokseva joutuisi taivaltamaan matkassa 8 kertaa kärrynleveyttä enemmän kuin sisempänä juokseva joutuisi. 2 metrin kärrynleveydellä tämä tekisi 16 metriä.

Eli kahden puoliympyrän muotoisen kaarteen teoria antaa minimiarvon enemmän juostavalle matkalle ja neliöesimerkki antaa ylärajan sille.

Sulla on näkemystä! Laitetaan Nastiksen ja PJK:n ohella suosikkilistaan :)

No nyt se selvisi miksi yksi maailmanhistorian suurimmista matemaattisista ongelmista on mahdoton ratkaista.
Nimittäin annetun suuruisen ympyrän neliöinti.
Tämä on kyllä talliporttiaukoton todistus siitä että se on mahdotonta.

Otappa mölhö kilometrin mittainen naru ja tee siitä ympyrä, ota tämän jälkeen toinen naru ja tee siitä ympyrä kaksi metriä suuremmalla säteellä. Mittaa tämän jälkeen narun pituus. Kiinnostavaa huomata tulos, eikö totta?

Otappa sama kilometrin mittainen naru ja tee siitä neliö. Tämän jälkeen ota toinen naru ja tee siitä myös neliö, jossa sivut kulkevat kahden metrin etäisyydellä em. "kilometrin" neliöstä. Mittaa tämän jälkeen narun pituus. Kiinnostavaa huomata tulos, eikö totta?

Jos tämän kokeellisen testin jälkeen on vielä jotain mussutettavaa niin kerro ihmeessä!

En minä mitään mussuta.Laskin näitä lisämatkoja jo 70-luvulla.
Tuo minun kommenttini oli tarkoitettu vitsiksi.
Taisi olla huono.

niin ja kokeileppa nyt muotoilla kilometrin mittainen naru ihan miten itse haluat. Laita tämän jälkeen toinen naru kulkemaan koko matkalta täsmälleen kahden metrin etäisyydellä ns. kilometrin narusta. Mittaa tämän jälkeen tulos. Sattuiko tämä tulos välille:
Alaraja: [1000m/(2*pii)+2m]*2*pii=(1000+4*pii)metriä
Yläraja: 1000m+8*2m=1016 metriä

Mielenkiintoista, eikö totta.

ollut tarkoitus ärähtää, mutta kyllä sitä rauhallisempikin mies joskus kuohahtaa. Onneksi en ole sellainen :-)

demetriolla kihahti näköjään hattuun kun sai vähän kehuja..

Kukas mua on kehunut, kun on aivan ohi mennyt?

Eikös tuon saman testin voi tehdä ihan vaikka pienemmässä mittakaavassa ruutupaperilla?

Siis jos ei satu uskomaan näihin kaavoihin, missä käytetään tuota ihmeellistä alkuainetta, jolla on loputon määrä desimaalejakin (§-;

Mutta hiukan asiaakin. Esim. Mikkelissä toinen tai kolmas ulkoparikin voi joskus olla "liian kaukana" kun sieltä pitäisi jossain vaiheessa edetä kolmatta pitkin ja kun vauhti on jo äärimmillään, niin ei voi edetä kovin helposti kun sisärata vetää samaan aikaan kymppiä alta pois.

Kuten jo aiemmin totesin, ope on oikeassa ja radan muodollakaan ei ole vaikutusta, ei myöskään kananmunan mallisilla radoilla. Silloin juostaan vain kaksi puoliympyrää, joiden kehä on toki erilainen, mutta lisämatka sama.

Alkuperäinen kysymys koski tuota lisämatkaa, mutta tietysti muutkin seikat vaikuttavat.

Tuohon psyykepuoleen en ota kantaa, mutta radan muodosta totean seuraavaa: mitä pyöreämpi rata, sitä lyhyemmät suorat ja sitä vähemmän matkaa (=aikaa) on parantaa asemiaan esimerkiksi loppusuoran kiritaistossa. On eri asia ottaa esim. 20 metriä kiinni 200 metrin matkalla kuin 100 metrin matkalla, jolloin nopeuseroa pitää olla jo enemmän.

Aikanaan tasauspyörästöstä, jossa on samankaltainen periaate, että yhtä pitkähän se matka on, kun lähdetään kerran samalta viivalta ja päädytään samalle viivalle. Uskotaan sitä, hevosihmistä...

"Esim. Mikkelissä toinen tai kolmas
ulkoparikin voi joskus olla "liian kaukana" kun sieltä
pitäisi jossain vaiheessa edetä kolmatta pitkin ja kun
vauhti on jo äärimmillään, niin ei voi edetä kovin helposti
kun sisärata vetää samaan aikaan kymppiä alta pois"

Tai sitten toinen tai kolmas sisäpari on ihan yhtä kaukana, jos kiritiloja ei tule koskaan.

Tässähän usein sotketaan kaksi eri asiaa.

Samalla raviradala juostessa tuo lisämatka on vakio sisäradan valjakon ja toisenradan valjakon välillä.

Mutta sitten kun vertaillaan eri rataprofiileja on tuo ero erilainen eri raviradoilla.

Äärimmäiyytenä tietysti kahden n. 500 mertin suoran "rata" ja täysin ympyrän muotoinen "rata"

kokeilin tuota kilometrin naru -juttua ja sain tulokseksi 989 metriä. Missäs vika?

vielä hankalampi ehtiä toisesta - kolmannesta ulkoa loppusuoralla kuin Mikkelissä. Mikkelin loppusuoraahan pidennettiin uuden katsomon rakentamisen yhteydessä n. 20 metriä. Jos ajokkina on hyvä hevonen, nopea ja myös tötsissä ajon kestävä, onkin paha virhe jäädä norkoilemaan parijonoon loppukurviin saakka kärjen vetäessä löröä. Kolmannelle on lähdettävä ajoissa, kun kurveissa voi ajaa (lähes) täysillä ja päästä tötsiin tai hyvässä lykyssä jopa piikkiin. Sitten ei voi kuin rukoilla, jos se lähdön paras hevonen on jo piikissä.

Voi voi Nasitis. Käyppa joskus Riksu radalla ennenkuin sitä pyöreäksi julistat. Mikkelin ja Vaasan allekirjoitan, mutta Riihimäki?

Muutama vuosi sitten muistaakseni Hyvärinen julisti Kouvolan radan pyöreäksi, siitä ei mielestäni yössä olo enää pimene.

kun vasta noin 150 kertaa on takana ja yleensä poikki. On se semmoinen pyöreä lottorata. Oletko riksulainen mitannut kaarresäteen? Mikä se on?

Toisille yksinkertaiset asiatkin ovat hankalia ymmärtää, toisille monimutkaisetkin helppoja.

Toiset osaa käytännön, toiset teorian. Jotkut eivät kumpaakaan. Oletko samaa mieltä, keijjo?

Näissä kuvissa eräät radat eivät varmasti ole ihan metrilleen näin, mutta jotain yhteistä on nähtävissä kolmella ensimmäisellä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?cx=2542203&cy=6738437&scale=16000&tool=siirra&lang=FI


http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?cx=3512943&cy=6843964&scale=16000&tool=siirra&lang=FI

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?cx=1532213&cy=6998212&scale=16000&tool=siirra&lang=FI


http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?cx=2546691&cy=6678638&scale=16000&tool=siirra&lang=FI

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?cx=2569833&cy=7210367&scale=16000&tool=siirra&lang=FI

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?cx=3545266&cy=7144277&scale=16000&tool=siirra&lang=FI

olette väärässä demetriota ja opea myöten. sillä jos rata olisi kahdeksikon muotoinen eli 8, niin "toista rataa" juokseva juoksisi saman matkan kuin "sisäradan" hevonen kunhan silmukat ovat symmetriset.

hesku ihmeessä, mikä rata on kahdeksikon muotoinen.

Vai ei ole Kouvolan ravirata muka pyöreä.
Katso linkistä ja itke;)

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?cx=3483451&cy=6752757&scale=16000&tool=suurenna&styles=normal&lang=FI&tool=suurenna&map.x=352&map.y=192

tai sitten jotkut osaavat ajatella luovasti, eikä vain matemaattisen kapeakatseisesti. Laitoin näet sen toisen narun ensimmäisen sisäpuolelle.

enpä ole törmännyt vielä 500m suoriin ja äkkikäännöksiin tai neliönmuotoisiin ratoihinkaan. teoriatasollahan tätä asiaa on käsitelty kuitenkin menemättä järjettömyyksiin. toisin sanoen rata alkaa ja päättyy samasta pisteestä eikä älyttömiä korkeuseroja ole.

Enpä ole itsekään törmännyt vielä ratoihin joissa olisi 500 metrin suorat ja kaksi puoliympyrää tai neliön muotoiseen rataan. Ne ovatkin vain ääriesimerkit siitä, mihin väliin toista rataa juoksevan matkan pituusero asettuu, jos ja vain jos käännytään aina samaan suuntaan ja alku- sekä päätepiste radalla ovat kilometrin kohdalla. Tämä oletus ei siis huomioi sitä, että käännyttäisiin edes hivenen toiseen suuntaan.

Siis mitä ihmettä tarkoitat?? Jos olet itse tuota kuvaa katsonut tai paikanpäällä käynyt, niin kai näet että pitempisuoraista rataa Suomessa saa etsiä.

Toivottavasti et ole se toimittaja Hyvärinen, en sentään halua uskoa että hän on todella nuin yössä.

Huomasitko;)
Siis ;)
;)

Tuo edellinen rivi oli niin epäselvää, "Vai ei ole Kouvolan ravirata muka pyöreä", etten tajunnut kenelle tuo ;) oli ;) vieläkun viestisi oli osoitettu minulle ;)

Minkä muotoinen vain = KASI..tosi..Etelä - Koreassa = ))))

Ja mitä tulee Mikkelin rataan = suurin
SYY hyviin aikoihin = RADAN PYÖREYS ja
HAPPI = MÄNTYMETSÄ ja vähäinen "sinoolietyyli" pitoisuus varsinkin iltapäivällä =
illalla paras aika koittaa ennätystä...'

Tällä Foorumillahan Fiksua porukkaa....