Veikkaajan etusivu.

... nuo keskiarvokertoimet. Kiva olisi tietää, minkäkokoisilla kertoimilla voittajassa ja kaksarissa lunastetaan eniten rahaa.

Olisin puolittanut voittajan osalta ja kaksarin kohdalla n. 30.

Käydäänpä Nipa ensin peruskoulu läpi, ja esitellään sitten niitä kysymyksiä.

Jos vaihto ja palautusprosentti on vakiot, niin lunastukset ovat yhtäsuuria kaikkilla kertoimilla.

Uskon että ne suuret lunastukset tulevat pääsääntöisesti melko pienillä kertoimilla. Ainakin isommilla radoilla, joissa on suuret vaihdot. Jättiyllätykset ovat asia erikseen.

on ihan hyvä juttu, että keskiarvot ovat korkealla.
Siksi meikäläinenkin pelaa, kun ei nuo pohjaparit eikä varmat voittajat kiinnosta.
Hienoa on ettei voittajia aina voi päätellä suoraan
kertoimista eikä lehti höpinöistä.

Olen pelannut Ruotsin raveija ATG:llä vajaan vuoden. Sen perusteella sanoisin, että noissa luvuissa ei ole mitään ihmeellistä. Ne vain vahvistavat omaa näkemystäni.

Olen jo joskus kirjoittanut täällä, että Ruotsin kertoimissa (erityisesti V-peleissä) löytää jatkuvasti pelattavaa, kun lähdöt ovat niin tasaisia, että esim. 1% pelatut hevoset ovat järjestään alipelattuja.

Sama ilmiö selittänee myös kaksikertoimien suuruuden: toisaalta pelataan liikaa pieniä ja todennäköisiä yhdistelmiä ja sitten toisaalla lähtöjen tasaisuus mahdollistaa vaikeimpien yhdistelmien esiintymisen tiheämpään kuin Suomessa.

Mielenkiintoinen tutkimus todellakin tämä keskiarvokerroin juttu. Kuten jutussa todettiinkin, voittajakerrointen keskiarvoa nostaa huomattavasti suuret yllättäjät. Yllätyksiä ei välttämättä siis tapahdu säännöllisesti. Itse näin jälkikäteen sanoisin, että olisin veikannut 5/30.

Toinen mielenkiintoinen juttu oli raviratojen syyskunto, siellä oli nyt oikeaa näkemystä ja eräs Tamperelainen rata oli pohjamudissa. Vaikka joku täällä väittikin, että olin lukenut veikkaajaa tiistaina, niin se ei pitänyt paikkaansa. Tiedän kyllä teivon radan profiilin ;)

Vaasaa en olisi listassa kyllä noin korkealle nostanut, lienee Akseli antanut kotikontujen radasta vähän ekstraa. Sen mitä olen sitä rataa sateella nähnyt, niin pakkokai se on myöntää- heikommaksi menee jopa kuin teivossa.

Mielestäni yllättävää oli suurien kertoimien lisäksi tuo ajankohdan vaikutus. Keskimääräiset kertoimet pysyy lähes samoissa lukemissa eri vuodenaikoihin. Olisin väittänyt itse että nopeilla kesäradoilla tulee selvästi pienempiä kertoimia.

Miksi fintoto ei julkaise mitään vastaavia yhteenvetoja ?

Nämä rajat laskevat huomattavasti jos tarkastellaan keskiarvojen sijasta mediaaneja. Eli etsitään kerrointa jonka alle puolet lähtöjen kertoimista jää. Muuttuvien kerrointen maailmassa kun käy niin, että alaraja kertoimelle on yksi, mutta yläraja muodostuu jakosumman suuruiseksi. Tällöin suuret kertoimet saavat enemmän painoa kun tarkastellaan keskiarvoa.

Esimerkki kertoimet kymmenessä lähdössä:
1.5 2.0 2.0 2.0 2.5 3.0 3.0 3.0 4.0 200.0

Keskiarvo 22.2
Mediaani 2.75

Nipa varmaan tarkoitti kysymyksellään, missä kerroinrajoissa löytyy eniten ylikertoimia eli sellaisia kertoimia, jotka maksavat todennäköisyyttään enemmän.

Tutkimusten tuloksena on saatu selville, että määrällisesti eniten ylikertoimia on todella suurissa kertoimissa. Vaikeus on vaan siinä, että näitä on paljon ja ylikertoimisten tapahtumien joukossa on myös alikertoimisia tapahtumia. Lisäksi kertoimen suuruudesta johtuen toteutumistodennäköisyys on pieni joka taas johtaa siihen, että tällaisia kertoimia pelatessa pelaa helposti joko ylisuurella panoksella tai osuma vaatii niin pitkän sarjan, ettei sillä ole merkitystä tulokseen. Jotkut enemmän pelaavat pelaavat tällä taktiikalla saattaen pelata jopa kolmen hevosen kautta pelaamattomia yhdistelmiä. Vaatii ison pelikassan, pitkän pinnan, paljon tietoa ja mahdollisimman huonotasoiset ravit.

Näin ollen normaaliraveissa on kannattavampaa seuloa pelikohteensa pienemmistä kertoimista. Tällöin voi panostaa tarpeeksi isolla kun osumia on odotettavissa enemmän. Tosin pienempien kertoimien joukossa on taas suhteellisesti vähemmän ylikertoimia kohteita, joka johtaa siihen, että epätäydellisellä informaatiolla voi helposti ajautua pelaamaan alikertoimia.

Jos asettaa tavoitteensa niin, että pelaa paremmin kuin muut pelaajat, mutta ei tavoittele voittoa, voi ostaa jokaiseen lähtöön pohjaparin. Pohjapareistakin osa on ylikertoimia ja suurin osa alikertoimia. Palautusprosentiksi saa n. 88 % kun keskimäärin palautetaan 80 % vai oliko se kaksarissa 79 %?

Kyllähän yleinen luulo, että kaksarit ovat keskimääräin aika pieniä. Ja niinhän ne usein ovatkin, koska tuo kertoimien keskiarvo nousee muutamallakin tosi jysärillä. Mm. eilen Vermossa keskiarvoksi tuli kaksareille n. 57,4 vaikka vain kaksi kaksaria oli tätä suurempia. Niinpä mediaani olisi parempi luku kertomaan näin tilastollisia asioita eli se olisi eilen ollut 15.
Eli jos eilinen olisi tyypillinen pelipäivä, kaksareissa saa yleensä panoksensa takaisin 15 kertaa jos pelaa vain yhtä kaksaria lähtöön ja onnistuuu joka kerta .Vaikea peli ?

Hummaaja: Voi olla että ymmärsitkin ja puhuit muuten vain Ruotsin kertoimista, mutta tarkennan kuitenkin vielä että tässä oli kyse Suomen kertoimista.
Ruotsissa luvut ihan samaa luokkaa kuin Suomessa.



Big M on täysin oikeassa siinä että "mediaani kertoo paremmin missä mennään". Samaan asiaan kiinnitti tuossa jutussa huomioita myös Pertti Koskeniemi.

Taisi sekoittaa voittajan ja kaksarin lennosta. Voittajassahan todella suuria kertoimia ei ole kovinkaan usein edes tarjolla, kaksarissa näin sen sijaan toki on. Lisäksi voittajassa jopa euron panos on monesti liian suuri tiputtaakseen ison kertoimen liian pieneksi, vielä jos sitä joku toinenkin erehtyy ottamaan, niin katastrofin on valmis.

Vastasit kysymykseeni, jonka toki formuloin vähän huonosti.

Mikähän tämä BigM:n viittaama tutkimus on että suurissa kertoimissa on eniten ylikertoimia, uskoisin nimittäin että se on täyttä potaskaa tämä väite. On paljon hevosia joiden voittotodennäköisyys on 0.1-0.9% ja voittajavaihdot on niin pienet ja usein kuitenkin joku "mummo" kiikuttaa sille pelaamattomalle koko vaihdon kaappaamisen toivossa sen 1€ panokset ja saa kertoimeksi 100-200 eli yleensä kauhean alikertoimen.

Yksi tyyppi on tehnyt Jyväskylän yliopistossa tilastotieteen (?) gradunsa Solvallan voittajakertoimista ja siitä miten niitä tilastollisesti pelaamalla pärjäisi parhaiten. Olikohan ne vuodet 2000-2004, jotka oli tutkimuksen kohteena.

Parhaiten pärjäsi pelaamalla nelossuosikkia. Seuraavaksi paras vaihtoehto oli ykkössuosikki. Nelossuosikillakin palautusprosentti jäi alle Ruotsin voittajapelin palautusprosentin.

Ei tuo nyt kyllä noin voi mennä. Tarkoitit varmaan että nelossuosikillakaan ei olisi päässyt voiton puolelle?

Samaan asiaan kiinnitin huomioita kuin ahatova... eli varmasti tarkoitus oli että nelossuosikkiakaan pelaamalla ei palautusprosentti olisi ollut yli 100?

Mielestäni Suomen lähdöt ovat sen verran tasaisia ettei minkään hevosen voiton todennäköisyys ole 1/1000. Vai uskallatko tarjota tuhannen voittajakertoimia monellekin hevoselle.

Kukaan ei varmasti uskaltaisi tarjota kerrointa 1000 monellekaan hevoselle vapaasti valittavalla panoksella, koska riskit kasvaisivat turhan suuriksi. Silti lähdöissä juoksee hevosia, joiden voittosaumat ovat käytännössä 0%.

Keskiarvokertoimia tärkeämpi tieto on mediaanikerroin, kuten täällä on jo selitetty.

BigM:n tutkimus koskee joko vaikeita yhdistelmäpelejä tai sitten se on tehty ns. subjektiiviselta pohjalta eli jonkun tahon todennäköisyysarvioiden pohjalta.

Ravipelejä (tai urheiluvedonlyöntiä) voi lähestyä joko kertoimien/kerroinryhmien pohjalta tai urheilluselta pohjalta tai yhdistämällä nämä.

Karkeasti yleistäen voi sanoa, että mitä helpompi peli, sitä parempi pelikohde suosikki on ja päinvastoin, mitä vaikeampi peli sitä parempia merkkejä yllättäjien joukosta löytää.

Aloittelevan pelaajan kannattaa aloittaa pelaamisensa yksinkertaisimmasta tarjolla olevasta pelimuodosta eli sijasta. Sokkona 1. suosikkia pelaamalla sijaan pelaaja saa pitkälle yli 90% rahoistaan takaisin, kun pelin laskennallinen palautusprosentti on 80%. Näistä kun oppii karsimaan osan pois on jo hyvin lähellä ns. voitollista peliä. Seuraamalla samalla aktiivisesti raveja oppii(tai on oppimatta) mitkä asiat ravilähdöissä ovat muiden pelaajien yliarvostamia, mitkä aliarvostamia.

Ns. markkinan käyttäytymisestä on myös hyvä ymmärtää muutama perusasia. Voi olettaa, että V-pelien kohdelähdöissä pelatuimmuuksiin vaikuttaa suuresti median ja vihjepalveluiden näkemykset. Iltaraveihin V-pelien "aamuprossat" muodostuvat hyvin pitkälle median näkemyksen pohjalta, kello 12:n jälkeen prosenteissa näkyvät muutokset ovat valtaosin maksullisten vihjepalveluiden aiheuttamia, kun pelipiireissä leviää sana vihjepalveluiden pelikohteista. Usein vihjepalvelujen ideat voivat olla hyviä merkkejä V-peleissä, mutta huonoja pelikohteita vaikkapa kaksarissa tai voittajassa. Esim. 30% V4:ssä pelattu hevonen voikin olla 1,8-kertoiminen suosikki voittajassa(ja vastaavan arvoinen sitä seurailevassa kaksarijakaumassa), koska vihje on niin laajalle levinnyt ja voittaja- ja kaksarivaihdot ovat paljon pienempiä kuin V-pelien vaihdot.

Siis mitä kummaa ? Tämä taitaa olla vuoden asiallisin ja kiinnostavin ketju Ahatovan kommentit poislukien.

Onnistuinpa olemaan monimutkainen. Tarkoitin siis nimenomaan niin, että pelkästään nelossuosikkiakaan pelaamalla ei päässyt voitolle.

Sitä pelaamalla pääsi siis lähimmäs sitä voittajapelin palautusprosenttia. Jos voittajapelin palautusprosentti on ruåttissa 82 tms., niin pelkästään nelossuosikkia pelaamalla olisi saanut palautusprosentiksi omissa peleissään muistaakseni jotain 65-70.

Ykkösuosikkia pelaamalla palautus oli jonkin verran pienempi, sitten tulivat muistaakseni vitos-, kutos- ja kakkossuosikki.

Ei se kyllä ihan noinkaan siis ollut, että 4.suosikkeja pelaamalla olisi huonommin pärjännyt, kuin silmät kiinni vetämällä.. Jos kerran 4.suosikit olivat parhaita pelikohteita. Silmät kiinni olisi siis saanut keskimäärin takaisin palautus%tin verran ja parhailla pelikohteilla vähemmän..

En nyt näköjään osaa tätä rautalangasta Ahatovalle vääntää. En ymmärtääkseni väittänyt missään kohtaa, että silmät kiinni vetämällä pärjäisi paremmin tai huonommin.

En ole itse gradua nänyt, joten kaikkea en siitä tiedä. Tämä on gradun tekijän referointi gradustaan muutaman bissen jälkeen. Jos aihe kiinnostaa, niin voit varmaan kaivaa gradun esiin, sen pitäisi olla julkista tavaraa, ja valaista minuakin tarkemmin. Aihetta oli kuulemma kiitelty tarkastajien toimesta mielenkiintoiseksi, mutta käyttöä moiselle tiedolle oli kuulemma hankala löytää.

Ja tämä ei siis ole pottuilua, ei vajota hevostalli.net-tasolle. :)

Että jos hevoset jaetaan numeroittain vaikkapa sitten suosituimmuusjärjestyksen mukaan 12 eri kategoriaan, niin parhaiten pärjänneen kategorian (tässä tapauksessa 4.suosikin) palautus ei voi olla keskimääräistä palautusta pienempi.

Tilanne on verrattavissa vaikka siihen, että 12 numeron ka. olisi 60, mutta suurin numero olisi silti 4.

Kiva tietää silti tuosta gradusta, aisala.

jos 12 numeron summa olisi 60, mutta joukon suurin numero olisi silti 4. Käy tuo keskiarvokin tuohon, mutta näin ehkä selvempi.

Tutkimuksia voi varmasti tehdä monenlaisia, mutta tämmöinen kaikenkattava tutkimus ei kai kerro koko totuutta.

Kun sanotaan, että keväällä tai syksyllä tulee yllätyksiä kun on kunnon rapakelit (tai huonot radat) niin tämä ei erotu nyt tehdystä tutkimuksesta.

Eikä myöskään se, että onko joku hepo liikaa vedetty kun sille vaihtuu kuski ensimmäistä kertaa amatööristä ammattilaiseen.

Miten siis tästä voisi tehdä mitään päätelmiä siitä mitä kannattaisi vetää että voisi pelata voitollista peliä. Ei kai mitenkään, koska se ei tästä tutkimuksesta paljastu. Siinä on liian sekä tutkimusaineistoa että niiden keskiarvoja olemassa.

Mistä ne parhaat voittopelit ja tilinteon hetket sitten tulevat?

Tämä on se asia mikä toki kaikkia kiinnostaa, mutta harvoja oikeita vastauksia tähän löytyy.

Se, mitä itse olen tässä vuosien saatossa huomannut, niin helpompi on lunastaa kaksareista 500-2000€ kuin esim. V4-pelistä. Tätä isommat lunastukset on sitten usein pakkokin yrittää hakea V-peleistä, vaikkakin aika paljon harvemmin näitä on edes tarjolla.

Tuohon tässä viestissä esitettyyn ainoaan kysymykseen voi esittää hyviä vastauksia ja pelkkä "pidä silmät auki" ei riitä läheskään aina; etenkin jos tuonkin tempun tekee väärässä paikassa.

Voitollinen pelaaminen kiertyy aina viime kädessä tähän kysymykseen. Voitollinen pelaaminen ei ole mahdollista pelaamalla alikertoimisia todenäköisyyttään epätodennäköisempiä pelejä. Ei yksittäisiä hevosia eikä kombinaatioita.

Tärkein pelipäätös on useimmiten kielteinen pelipäätös.

PS Mikä oli tutkimuksen informaatioarvo ja noinkin näkyvän jutun peruste. Mielenkiintoinen se toki oli.

ja kinastelukin kertoimista ja Solvalla-gradusta. Pitäisi tietää, miten gradu tekijä on lukuihinsa päätynyt. Oletan, että hänen teoreettiset pelaajansa ovat sijoittaneet tarkastelujakson JOKAISEN ravipäivän JOKAISEEN lähtöön JOKAISESSA kategoriassa aina SAMAN panoksen. Tuon viiden vuoden jakson aikana Solvallassa oli kai about 400 ravipäivää, joten pelilähtöjä on ollut n. 4000. Kyllä tuo tulos gradun tulo voi olla ainakin mahdollinen, mikä tarkoittaa sitä, että Ahatova on väärässä. Lyhyistä tarkastelujaksoista (esim. vain yhdet ravit, 10 lähtöä) poimimalla olisi helppoa löytää tapauksia,joissa kaikissa kategorioissa tällainen teoreettinen pelaaja jää alle YHDEN LÄHDÖN palautusprossan 80. Tässä valossa Ahatova on siis väärässä. Muuten olen sitä mieltä, että paras tapa kertoimien keskiarvon laskemiseksi pitkässä juoksussa on laskea JAKSON KAIKKI jakosummat yhteen ja jakaa summa KAIKKIEN LÄHTÖJEN YHTEENLASKETULLA PANOSSUMMALLA. Tulos on oleellisesti pienempi kuin Veikkaajan keskiarvoluvut.

Hienoa että tohtoristason kaverit viitsivät opastaa hieman alempiarvoisia. Sellainen nimittäin olet, ainakin omasta mielestäni. Siis aiemmin tekstissä esiintynyt.

Joudun tutkimaan asiaa tarkemmin kannanottosi jälkeen. Tuntuisi vain todella ihmeelliseltä, että kun pitkässä juoksussa löytyi suosikkejakin enemmän palauttava kategoria 4. suosikeista, niin silläkään ei saisi takaisin likikään pelin palautus%ttia.

Olen täysin samaa mieltä kanssasi Nastamuumio kertoimien keskiarvon laskemistavasta.

Edelleen olen samaa mieltä kuin tähänkin asti. Otin 98 lähdön otoksen viimeisten 13 päivän aikana juostuista toto-tv raveista. Ainoa valintakriteeri oli maks 12 hevosen lähdöt tutkinnan helpottamiseksi. Otos on pieni, mutta tulokset ovat selvät. Virhettä aiheuttaa otoksen lisäksi laskuvirheet, pyöristykset, hevosten määrän vaihtelu lähdöittäin esim. vain 8 tai 9 hevosta/lähtö. Jos 1 ja 2 suosikki oli kymmenyksen tarkkuudella pelattu samaan voittajakertoimeen, laskin sen kuuluvaksi ylempään kategoriaan. Samoin 2 ja 3 suosikin kohdalla.

1.suosikilla 80,7% rahoista takaisin. 2.suosikilla 89,9%
3.suosikilla 59,3%
4.suosikilla 97,3%
5.suosikilla 52,2%
6.suosikilla 52,0%
7.suosikilla 49,6%
8.suosikilla 21,0%
9.suosikilla 144,1%
10.suosikilla 142,8%

Nähdäkseni kaikki lukemat lähenevät palautusprosenttia, lähtöjen määrän lähestyessä ääretöntä. En millään kykene ymmärtämään, miten kaikki yllä olevat kategoriat olisivat alle palautusprosentin ja vieläpä selvästi. Mutta, kun Nastis on vastaväittäjänä en varmaksi sano asian olevan näin.

Yllättäen muuten 4.suosikki on vahvoilla tässäkin..

tulkitaan helposti väärin yleistämällä liikaa. Raviurheilussa on jatkuvasti muuttuvia tekijöitä, mikään tilasto ei kerro pysyvää apsoluuttista totuutta pitkässä juoksussa. Tilasto kertoo vain seurantajakson ajalta tietoa ei yhtään sen enempää. Suomessa pelaamalla tiettyä paria joka lähtöön (esim 4. suosikkia joka petsin) tulet jäämään aina tappiolle.

ahatova on mielestäni täysin oikeassa.

kun otos kasvaa tarpeeksi suureksi, nämä gradussa mainitut lukemien keskiarvo asettuu väkisinkin palautusprosentin kanssa yhtä suureksi.

toisin sanoen, sillä eniten palauttavalla ryhmällä (esim. nelossuosikki) on pakko saada enemmän kuin palautusprosentin verran takaisin, ellei kaikkien ryhmien palautus satu olemaan täsmälleen sama.

eli siis kaikilla ryhmillä ei voi jäädä alle palautusprosentin tulokseen.

Olet nimittäin 100 % varmuudella oikeassa. En ymmärrä miten parhaan pelivalinnan palautusprosentti edes voisi olla alle teoreettisen palautusprosentin :-O

Lukumääräisesti vastaväittäjilleni selvästi häviölle jääneenä esitän kunnioittavasti näkemykseni tueksi seuraavaa:

1. Gradu perustuu todellisiin ajettuihin lähtöihin ja todellisten pelaajien toteutuneisiin kertoimiin.

2. Todellisuudessa ei esiinny pelaajia, jotka pelaavat voittajaksi aina samalla rankingsijalla olevaa hevosta samalla panoksella. Gradun tekijä on siis joutunut käyttämään kuvitteellisia pelaajia. Nämä on jaettu niin moneen kategoriaan kuin lähdössä on hevosia. Jokainen näistä pelaajista pelasi joka lähdössä aina samalla rankingsijalla olevaa hevosta. Pulmallista on se, että lähdöissä oli varmasti eri määrä hevosia, jolloin esim. rankingsijan 12 pelaaja ei voinut pelata lainkaan lähtöä, jossa on vähemmän hevosia. Niinpä oletan, että gradussa on otettu huomioon esim. vain lähdöt, joihin on osallistunut 12 hevosta. Näinkin tarkasteltava lähtömäärä on viitenä vuotena hyvin suuri.

3. Gradussa rankingsijan neljä teoreettiset pelaajat päätyivät parhaaseen tulokseen, joka oli ALLE keskimääräsen pal.prosentin. Tämä on mahdollista vain siten, että toteutuneessa pelissä jokin muu pelisysteemi oli ja on parempi valinta, joka tuottaa teoriassa ja joillakin harvoilla pelaajilla käytännössäkin plus-merkkisen tuloksen, eli yli keskim. pal.prosentin. Näinhän asia tietenkin onkin, suurin osa pelaajista ei pelaa aina samalla rankingsijalla olevaa hevosta, vaan samoissa raveissakin esim. ykkös- ja kakkossuosikkeja, joiden peliprosentit ja kertoimet käytännössä vaihtelevat.

3.Mainitulla tavalla voi saavuttaa plus-tuloksen RIIPPUEN PELIPROSENTEISTA. Rankingsijojen peliprosentit vaihtelevat todellisuudessa suurestikin.

4. Kärjistetty teoreettinen esimerkki em. vaihtelevuudesta: Kymmenen lähdön raveissa pelataan joka lähtöön 1500 euron voittajavaihto, jakosumma siis 1200 euroa. Ykkössuoskki voittaa seitsemän lähtöä, kakkossuosikki kolme lähtöä. Ykkössuosikin voittamissa lähdöissä sitä on pelattu 1100 euroa per lähtö (muita 400 euroa), kerroin siis 1,09. Kakkossuosikin voittamissa lähdöissä panostus sille on 500 euroa per lähtö (muille 1000 euroa) kerroin siis 2,4. Ykkössuosikkia tasapanoksin yhdellä eurolla pelanneet lunastavat 76,3 euroa, palautus% siis 76,30, kakkossuosikkia pelanneet lunastavat 72 euroa, pal.% siis 72. Yli 80 prosenttia lunastavat siis ne joka lähtöön pelaajat, jotka ovat pelanneet sekä ykkös- että kakkosuosikkeja prosenttien mukaan oikein valiten. Käytännössä parhaan tuloksen saavuttavat tietysti (pitkässä juoksussa) pelaajat,jotka onnistuvat muita useammin arvioimaan edullisimmat peliprosentit.

5. Oletan, että vastaväittäjäni eivät ole ottaneet huomioon mainittua rankingsijoja vaihdellen pelaavien suurta massaa, josta siis löytyy gradun teoreettisista kategorioista poikkeavia kategorioita, joissa peli% päätyy plus-merkkiseksi.

6. Täsmennän aikaisempaa väitettäni, että löytyy helposti yksittäisiä raveja, joissa gradun mukainen tulos toteutuu. Edellytyshän on, että 10 lähdön raveissa kaikki voittajakertoimet ovat alle 8,00, ja rankingin alkupään sijoja on pelattu sopivasti lähekkäin olevin prosentein. Todennäköisesti tällaiset lähdöt ovat kuitenkin varsin harvassa, mutta niitä on todeistelumielessä HELPOMPI ETSIÄ suuresta otoksesta kuin käydä läpi kaikki tuhannet lähdöt usean vuoden ajalta.

1. Tämä on toki selvää, mutta ei vaikuta tulokseen.

2. Lähtöjen määrä nimenomaan on niin suuri, että tutkimus on voitu lukea graduksi. On huomattava gradun olevan kuitenkin aika heikko lähde ja siinäkin voi esiintyä virheitä.

3. Ymmärrän pointtisi, mutta kun 4.suosikit olivat PARHAITA pelikohteita ei tunnu uskottavalta senkin kategorian tippuminen ALLE keskimääräisen palautusprosentin. Yksi gradun mahdollinen virhe voisi olla voittajakertoimien laskeminen vain kymmenyksen tarkkuudella alaspäin, kuten tuloksissa näkyy, eli 1.97 olisi 1.9 jne. Tällöinhän periaatteessa voisi olla mahdollista kaikkien kategorioiden tippuminen alle palautusprosentin, lähtöjen määrän kasvaessa äärettömään.

4. Kärjistetty ja toimiva esimerkki teoriassa, muttei käytännössä pitkässä juoksussa.

5. Rankingsijoja ei tässä tutkimuksessa pelattu vaihdellen, vaan yksi pelaaja pelasi aina samaa kategoriaa. Oletetaan siis pelaajia olleen 12 ja lähdöt rajattu sellaisiin joissa hevosia maks 12. Jos vähemmän osanottajia, joillekin pelaajille tulee vähemmän otoksia.

6. ok.


Olit viimeisessäsi kuitenkin sen verran vakuuttava taas kerran, että voimme sopia sinun olleen jokseenkin oikeassa.

oletetaan että kokeeseen osallistuu 12 henkilöä, jotka pelaavat rankingsijoitusten mukaisesti omaa hevostaan vaikka maailman loppuun asti, jokaisessa lähdössä, johon osallistuu 12 hevosta.

näiden 12 henkilön palautusprosenttien keskiarvoksi muodostuu lopulta voittajapelin palautusprosentti.

eli siis jonkun TÄYTYY saada palautusta pelin palautusprosenttia enemmmän, tai sitten kaikkien palautus sattuu olemaan sama.

keskustelua aiheesta. Enää puuttuu, että joku oikeasti kaivaa sen gradun esiin ja referoi sen tänne palstalle. Vai kerätäänkö peräti kolehtia, että tutkimus saisi jatkoa? Jokainen antaisi esim. yhden päivän pelikassansa tutkijan elättämiseen ;)