paljonko tasoitusta

Jos 1600m matkalle Tutuari lähtisi 17,6s aiemmin ja 2600m matkalle 28,6s, niin maalissa oltaisiin melkein tasapäin.

Jos taas Tutuari lähtisi paalulta 1600m matkalla, niin Passille tulisi 250m pakki.

2600 metrillä pakkia olisi n.400m.

Ahatovalla näyttää olevan aikatasoituksia.
Matkassa tasoitusta pitäisi olla 1600 m:n matkalla laskennallisesti 250 metriä, mutta käytännössä varmaan 200 metriäkin olisi Passionatelle liikaa kurottavaa.

Tietysti että matkan jatkuminen kilometrillä ei vaikuta nopeuteen, minkä se tietenkin tekee.

2600 metriin Tutuari käyttää aikaa 211,64 sekuntia.Passionate Kempin on juostava 3006,24
metriä jotta olisivat yhtä aikaa maalissa.
Vastaavasti 1600 metriin Tutuari käyttää aikaa
130,24 sekuntia ja Passionate Kempin olisi juostava 1850 metriä.

toinen kysymys mikä on mieltäni painnut olis:
paljonko lisä metrejä tulee toisella radalla juoksevalle 2100m matkalla verrattuna sisäradalla juoksevaan?

mutta heitetään tähän vaikka 15m.

kokomatkalle 30m tietenkin.

Jos rata on n.2m ( ei taida ihan olla ), niin matkaa tulee toisella radalla n. 6m enemmän per kierros.

12m/kierros lisämatkaa, eli tällähetkellä sanoisin 20m, noin niinkuin keskiarvona.

Opiskeluajoista on toki jo sen verran aikaa, että matemaattiset taidot voivat olla ruosteessa.

Toivottavasti saadaan tähän vielä joku todellinen ammattilainen ratkaisijaksi.

Aikanaan n.20-30 vuotta sitten, oli Hevosurheilussa maininta, että yhtä rataa ulompana juokseva hevonen, joutuu kierroksen aikana juoksemaan keskimäärin yhdeksän(9) metriä pidemmän matkan kuin sisäpuolellaan oleva hevonen. Tuskinpa ne rataprofiilit ovat niistä ajoista kovin ratkaisevasti muuttuneet.

Kouluajoista on todellakin aika kauan, ehkä minua vaivaa joku muukin vanhuuden vaiva kun joskus huomaa itsekin että ajatus pätkii…
Kysehän on ympyrän kehästä, jonka voi laskea kertomalla ympyrän halkaisijan piillä (3,14). Niettä jos rata olis 2m, niin II rata on halkaisijaltaan 4m pitempi -> 3,14 * 4m = n.12m

väliä loppusuoran pituudella juoksettavaan matkaan esim: pilvenmäki 217m ja kouvola 167m.

lisämatkaa tietenkään tule kuin ratojen päissä olevissa kaarteissa.Kaarresäde ei ole kaikilla radoilla sama.

Ulkopuolella kiertämisestä aiheutuvat lisämetrit määräytyvät vain kahdesta asiasta:

1. Kuinka paljon ulompana kiertää, 1,5m lienee tavallinen kärryjen leveys

2. Kuinka monta kierrosta kiertää ulkopuolella kaarteissa, yksi kurvi=puoli kierrosta

Täysi kierros toista rataa:
2*pii*1,5m=9,5m

Rataprofiili vaikuttaa lisämetreihin vain siltä osin, että 800m radalla kierrettäviä kurveja on enemmän, ja esim. mailin radalla vähemmän kuin tavallisella 1000m radalla.

Kyllä sitä näemmä suht oikein laskettiin, kärryjen leveys ja niiden väliin jäävä matka hienoinen ?. Rataprofiilin vaikutus on kuitenkin huomattava. Laitan roponi likoon, ettei esim. Kouvolassa ja Mikkelissä tule saman verran metrejä toista rataa kiertämällä.

Hommataan mittapyörä ja käydään mittaamassa muutamia eri ratoja. Silloin asia selviää ja loppuu tämä "pyykkitupa" väittely. Koska mennään?

Kaarteiden pituus on otettava myös huomioon. Mitä pyöreämpi rata, sen pidemmät kaarteet.

Oltiinhan tästä kai kuitenkin sen verran samoilla linjoilla kaikkien osanottajien kesken, että tyytynemme saatuihin hypoteettisiin tuloksiin.

Näinhän se on. Kaikki arviot/tiedot olivat niin lähellä oikeaa?, että tuskinpa tästä kannattaa "hoviin" valittaa. Tyydyn käräjäoikeuden päätökseen.

Hevonen toisin sanoen palaa lähtöpisteeseensä. On aivan sama, mikä on radan profiili tai kiertävätkö hevoset fingerborin kokoista ympyrää tai mitä kiekkaa tahansa. Ainut vaikuttava seikka on se, kuinka paljon ulompana toinen juoksee toista.

Munan muotoinen rata oli ennen kanan muotoista rataa.

Kerran paikanpäällä Kouvolassa, pst. Outsideri taitaa sitteki tulla mittauskeikka. Radalla on merkitystä!

Jos kerran osaat kaavan, niin miten niin enemmän kurveja. Kyse on siitä, kuinka paljon pitemmän matkan toisen radan hevonen juoksee sisäradan hevoseen verrattuna. Ja jos kurveja on vain yhteen suuntaan, niin niitä saa olla vaikka sata/kierros, niin silti tulos on ihan sama.

Ja "ympyrälle" vielä, että säteen pituudella ei ole väliä. Vain säteiden pituuksien erotuksella(rataleveys, kärrynleveys)on. Ulommalta radalta keskipisteeseen miinus sisemmältä radalta keskisteeseen.

Tuli tästä mieleen ikivanha laskutehtävä:
Jos maapallon ympärille saataisiin laitettua kuminauha ja sitten nostettaisiin se joka kohdalta metrin verran ilmaan,niin paljonko nauha venyy?
Jos kaarteen kallistus on huomattavan erilainen toisella radalla kuin sisäradalla ,esim esikaarteissa,se saattaa vaikuttaa muutaman sentin.
Tai jos kaarre on erittäin jyrkkä,jolloin hevoset ajautuvat ulospäin ,sekin saattaa vaikuttaa myös jotakin johonkin suuntaan joillakin hevosilla,mutta kyllä se ainoa RATKAISEVA tekijä on hevosten rinnakkainen etäisyys.
Joka kaarteesta tulee siis lisämatkaa 5-6 metriä,raviradasta riippumatta.

Vaikka lisämatka onkin sama vauhdissa on eroa !!
Suomen radoilla kaarteen pituus vaihtelee varmaankin, tarkkaa tietoa ei ole, 200 ja 300 metrin välillä, niettä käytin laskuissa arvoja tältä väliltä. Kaarteessa tuleva lisämatka on laskuissa 5m/rata.
Jos hevonen juoksee toista rataa 1.25 km-vauhtia juoksevan rinnalla sen pitää juosta 22,9 – 23,6. III:lla 21,0 – 22,3
Jos vauhti on 1.20, pitää rinnalla juosta 18,0 – 18,7 ja kolmannella 16,2 – 17,4
1.15 vauhdissa 13,2 – 13,8 ja 11,4 – 12,6
Ja 1.10 vauhdissa 08,3 – 08,9 , III:lla 06,7 – 07,7.
Onko näistä sitten mitään hyötyä? Muuta en ainakaan äkkiä huomaa kuin että 25:n vauhtia pitävän suomenhevosen kiertäminen kolmannen kautta vaati jo jonkinlaisia juoksijan lahjoja oli kaarre sitten loiva tai jyrkkä !!

Hoitajalle:

Tarkoitin kurvilla raviradan yhtä kokonaista kaarretta, eli geometrisesti ajateltuna kierroksen puolikasta. Ja kun kisoissa juostaan esim. mailin matkaa, kierretään tavallisella radalla kolme kurvia, 800m radalla neljä kurvia ja mailin radalla kaksi kurvia. Kiertämällä koko matkan johtavan rinnalla, kertyy tavallisella radalla n. 14,1m, 800m radalla 18,8m ja mailin radalla 9,4m lisämatkaa verrattuna sisäradan käyttäjiin.

Kurvin jyrkkyys ei noita metrejä muuta. Vaadittavaan lisänopeuteen kurvin jyrkkyydellä on väliä. On eri asia juosta 4,7m pidempi matka vajaan 200m matkalla kuin runsaan 300m matkalla.

Itse asiassa rataprofiililla on AIVAN RATKAISEVA vaikutus näihin lisämetreihin.

Jos ajettaisiin kahdeksikon muotoisella radalla, niin rinnakkain juoksevilla hevosilla olisi sama matka.

Tulevaisuudessa, kun tonttimaan hinta vielä nousee, voidaan ajaa kilpaa sellaisella radalla, jossa on 400m ympyrä 600m ympyrän sisäpuolella. Tuolloin kierrettävää kertyykin nykyratoihin verrattuna tuplasti.

Sorry, olin varmaan jo uninen.

Aivan kuten PKJ ja hoitaja aivan oikein toteavat, radan profiililla ja kaarteen pituudella eikä matkallakaan ole mitään vaikutusta lisämetreihin. Vain sillä kuinka paljon ulompana juoksee.

Tuolla profiililla on tosiaan merkitystä sitten vauhtiin jota nuo lisämetrit voi juosta.
Niinpä Forssassa onkin periaatteessa vaikeampi tulla takamatkalta kuin Mikkelissä koska Forssan jyrkkiin kaarteisiin joutuu ulkoradoilla hidastamaan enemmän kuin Mikkelissä.
Toki loppusuora jossa väkevin vääntö voitosta tehdään, ja on Forssassa pitkä, kompensoi asiaa.

Kysyin lisämatkasta Mikkelin tj Jaakko Laitiselta ja hän kertoi seuraavaa: Yksi metri ulompana tekee 6m 28cm(=2xpii), joten kun kärryn leveys on kaksi metriä, niin lisämatka on tällöin runsas 12 metriä kierroksella ja se on sama kaikilla tuhannen metrin radoilla riippumatta radan muodosta.