Ravitoimittajien laaja joukko on saanut näilläkin sivuilla saanut joskus ruusija, mutta varsinkin risuja.
En tiedä, rasittaako ketään muuta T.Niemistön joka lähdön jälken toistuvat toteamukset "..ja näin tulojärjestykseksi saatiin... ja rattailla nähtiin...". Ei siis vahingossakaan rattailla istui, ohjastuksesta vastasi, hevosta ajoi tms, vaan aina rattailla nähtiin!
Joo vois kyllä vähän käyttää luovuutta tossa hommassa...Ja aina ennen lähtöä :Pois ovat 4,5&10 joten ne eivät tällä kertaa starttaa,Joten ne eivät tällä kertaa starttaa,joten ne eivät tällä kertaa starttaa,joten ne eivät tällä kertaa starttaa,joten ne eivät tällä kertaa starttaa,joten ne eivät tällä kertaa starttaa...Sanoisit Tono välillä jotain muutakin kuin ne eivät tällä kertaa starttaa...
Menkäähän pennitön ja kitaramies välillä ulos.Siellä on hieno ilma!
Kiitti tipsistä , taidan ottaa vinkistä sen kuuluisan vaarin ja mennä takapihalle vetelee röökiä ja ahmimaan uunituoreen HevosUrheilun kannesta kanteen...
Median edustajien tehtävän yksi oleellinen osa on käyttää elävää ja tasokasta kieltä niin kirjoitettuna kuin livetaltioituna äänenäkin.
Maneerimme meillä on kuitenkin kullakin. Voitte kokeilla kirjoittaa esimerkiksi 365 päivän ajan(vaikkapa kolmesti viikossa) tänne portaaliin (edellyttäen, että kirjoitatte samantyyppisistä asioista kerta toisensa jälkeen) ja katsella sitten, vältyittekö maneereilta ja sanojen toistamiselta.
Ja, kuunnelkaa ihmeessä omia ja toisten samasta aiheesta puhuvien supliikkeja muutaman viikon ajan. Yllättävää kyllä, samat termit toistuvat lauseesta ja päivästä toiseen.
Ainakin allekirjoittanut huomaa tällaisia tapoja itsessään =)
on jo aiemmin esittäni huoli suomalaisen ravijournalismin tasosta. Käsitykseni mukaan hyvin harvalla toimittajalla on takanaan yliopistotason journalistisia opintoja. Tämä heijastuu lähdekritiikkiin, kirjoitusasuun ja moneen muuhun journalismin peruspilariin.
Yksi viimeaikoina huolestuttavasti lisääntynyt piirre on sensaatiohakuisuus - ketä se palvelee, jos toimittajan oman egon kohotus jätetään pois laskuista....
Hienoa, että saamme korkeatasoista keskustelua näin mielenkiintoisesta aiheesta!
Totta on, että koulutus alalla kuin alalla on nimenomaan kyseisen toiminnon peruspilari. Meillä Suomessa on globaalistikin verraten ylivoimainen koulutustaso, peruskoulusta lähtien.
Kunnioittaen nimimerkin \"nuori juppi\" esiin tuomaa kantaa siitä, että yliopistotason koulutus olisi edellytys mielenkiintoisen ja tasokkaan informaation esilletuomiseen raviurheilu-uutisten (esimerkiksi) puitteissa, on silti pakko kiistää tuo lausuma.
Kirjoitusasu, kuten mainitsit, on tärkeä. Sisältö vielä sitäkin tärkeämpi, sillä harva lukee tahi kuuntelee samaan tapaan kuin minä ja kuvittelen kirjoitustesi perusteella, myös sinä. Mainintaasi lähdekritiikistä en oikein ymmärrä, olisin iloinen, mikäli voisit selventää. Yleisessä journalismissa lähdekritiikkiä ja -suojaa tarvitaan, mutta raviurheilussa ei mielestäni näitä lähteitä ole niin paljon, että voitaisiin niistä valita kaikkein \"kirkasvetisimpiä\" =).
Sensaatiohakuisuus, eikö olekin, on sekä valitettava että toisaalta katsottuna lukijoiden kannalta ehkäpä mielenkiintoisin seikka mediassa. Täytyy ottaa huomioon, että lähestulkoon kaikkia mediaan kuuluvia tuotteita myydään, niiden kuuluu tuottaa voittoa ja se edellyttää kyseisten informaatiolähteiden seuraajien kasvua. Nyt elämme tosi-tv:n aikakautta, se heijastunee lähes kaikkeen kynäillen tuotetuista lukemistoista www-sivujen tarjontaan saakka.
Kiistämä tulee tässä: uskotko vilpittömästi (toivon myös muiden mielipiteitä, niitä meillä suomalaisilla kun on =), että yliopistotason koulutus tuo / toisi meille asiantuntevampia tai taitavampia kirjoittajia, journalisteja, toimittajia? Olisiko mahdollista, että tahto tehdä ja rakkaus lajiin antaisi suuremman motivaation ja syvemmän perehtymisen kautta tuodun taitavan, joskaan ei aina verbaalisesti täydellisen, mutta rikkaan ja nautittavan tuotoksen meidän kaikkien kuultavaksi ja nähtäväksi?
Kannat huolta suomalaisen ravijournalismin tasosta erityisesti huolestuneena sensaatiohakuisuudesta lisääntyneenä piirteenä. Ehkä halusit murjaista tyhmille vitsin tai sitten sinulla ei ole minkään valtakunnan käsitystä ravijornalismimme tämän hetkisestä tilasta.
Korkealentoista keskustelua on helppo harjoittaa jalat tukevasti ilmassa, mutta sitä ennen kerropa käsityksesi a)kuinka monta päätoimista ravijournalistia suomalaisessa mediassa tällä hetkellä työskentelee b)kuinka moni heistä on opiskellut journalismia yliopstoissa ja c) mikä on raveista sivutoimisesti kirjoittavien ihmisten koulutustaso yleensä?
Vastailepa ensinnä näihin, niin jatketaan.
Toivoisin saavani mielipiteesi asiasta, joka sivuaa "nuori juppi" - nimimerkin ja minun välistä (jos näin voi sanoa =) keskustelua.
Vaatiiko hyvä journalismi, informaation tuottaminen "suurelle" yleisölle - olkoonpa kohde, segmentti, mikä ja minkä suuruinen hyvänsä - välttämättä koulutusta, jonka todistavat leimatut paperit?
Lähipiirissäni on useita ihmisiä, ikuisia opiskelijoita, aina uudelleen hakemassa oikeutusta sille, mitä he tekevät, mitä he eivät itseasiassa edes aina halua tehdä...kunhan vain status ja pressikortti on suurinpiirtein kohdallaan.
Mikäli ajatellaan kotimaisen raviurheilujournalismin tasoa, tulee mieleen, että nimeämättömissä, levikin ja iltapäivälehden suosion kautta pärjäävissä aviiseissa on ehkäpä vähiten raviurheilua tuntevia mutta myös sitä työkseen kommentoivia toimittajia.
Tietysti täytyy miettiä mitä tarkoitetaan kun puhutaan "ravijournalismista". Käsittääkseni printtimedian puolella Suomessa on kaksi (2, Hevosurheilu ja Is Veikkaaja) lehteä, joissa on vihjeiden lisäksi myös juttuja tekeviä, päätoimisia ravitoimittajia. Yhteensä heitä lienee alun toistakymmentä.
Toki Veikkaajassa joskus ammutaan yli, mutta siellä sentään on oikeaa journalistista otetta (eli pyritään tarttumaan epäkohtiin ja nostetaan asioita esille), kun taas Hevosurheilussa mennään jatkuvasti myötäkarvaan lähes kaikissa asioissa.
En tiedä kuinka monella ravitoimittajalla on takanaan journalistisia opintoja. Olen kuitenkin sitä mieltä, että näinkin spesiaalialalla kuin ravit on tärkeämpää tuntea laji ja sen harjoittajat kuin olla viimeisen päälle loistokkaasti koulutettu "ammattilainen". Sitä paitsi journalistinen ala on siinä mielessä vapaa, ettei siihen ole pakollista pätevyyttä kuten vaikka lääkäreille.
Totta kai olisi paras kombinaatio, jos olisi lajiin vihkiytyneitä, koulutettuja toimittajia. Mutta kun muistetaan että ravijournalistien työn olevan edelleen pitkälti vihjeiden tekoa, vaatii sellainen ainakin alan tuntemusta.
Hyvä journalismi ei synny koulunpenkillä. Se ei välttämättä vaadi tutkintoihiin johtavaa koulutusta, mutta silloin pitää elämän koulun olla hyvin käynnissä ja asian edellyttämät tiedot muuten hallinnassa.
Tähän ravitoimittamisen puoleen palaan, kun nuori juppi avaa sanaisen arkkunsa.
Toit hienon näkökohdan esiin, \"lukija\".
Suomalainen raviurheilu lajina kaipaisi enemmän nimenomaan panostusta artikkeleihin, kolumneihin, teksteihin, joissa käsiteltäisiin tätä koko suomenniemen kattavaa elinkeinoa ja harrastetta kokonaisvaltaisesti.
Toki epäkohtien esiintuominen journalismissa on ollut vuodesta nolla ja yksi ekr. tärkeää - ilman sitä ei mikään yhteiskuntarakenne olisi voinut läpikäydä muuttumisprosessia ja kehittyä, ei myöskään yksittäinen ala, kuten em. kaviourien kuluttaminen.
Sen lisäksi lajin viehättävyyden ja mielenkiintoisuuden esiin tuominen, ennakkoluulojen kumoaminen ja vetovoimaisuuden lisääminen nimenomaan oikealla informaatiolla ja kyllä, myös markkinointihenkisyydellä, on toivon mukaan osa tulevaisuuden ravijournalistiikkaa.
Ja, kuten toit hyvässä vertauksessasi esille, journalistinen työ ei vaadi tutkintoa ja pätevyyttä, kuten esimerkiksi lääkärin ammatinharjoitus. Vastuu on kuitenkin tässäkin työssä suuri - ei ihmishenkiä pelastava tai menettävä - mutta ihmismieliä muokkaava. Mistä me raviharrastajat, jotka emme ole ja elä tapahtumien keskipisteessä, saamme tietomme. Puhumattakaan niistä tulevaisuuden toivoista, jotka käännynnäisinä saapuvat lajin pariin.
Panostusta mainitsemiisi osa-alueisiin toki kaivattaisiin, mutta asiansa osaavat tekijät puuttuvat. Epäkohtia kaivellaan ja vihjeitäkin suolletaan, mutta syvällisempää analyysiä ei synny kun tekijät puuttuvat. Ja miksi puuttuvat ...
Näin isosti on omastakin mielestäni kuin sanot. Palaan ehkä myöhemmin.
Puuttumista itse pyrin selittämään resurssien puutteella tai paremminkin väärin kohdistamisella.
Hieman olen seurannut raviurheilun kilvanajosta erillään olevaa puolta. Näppituntumalta voisi sanoa, että markkinointi kaikkine osa-alueineen on valitettavasti aivan lasten kengissä.
Ollaan jääty siihen, mitä muussa yritystoiminnassa oli nähtävillä ja toteutettuna, nyt jo unohdettuna vuosikymmen sitten. Miksi? En voi uskoa (tosin en ole tietoinen kaikista tosiasioista, tuloslaskelmista ja tappioista / katteista / voitoista puhumattakaan), ettei resursseja oikeasti olisi, jos tiedettäisiin, mihin ne kannattaa suunnata!
On aivan turhaa heittää hukkaan euroja toisensa jälkeen yrittäen luoda toimivaa pr- ja markkinointikoneistoa, mikäli suuntaviivat ovat palaverikohtaisia ja ehkä maksimissaan seuraavaan vuoteen saakka kehiteltyjä.
Poikkesin toki aiheesta, eli pressistä, mutta uskoisin, että kaikilla raviurheilun ympärillä pyörivillä ihmisillä ja tahoilla on halu ja ainakin se \"salaisen huoneen toive\" saada tämä huippu-urheilu sille paikalle, mihin se kuuluu tässä kolmen ässän maassa - Suomi, Sauna, Se raviurheilu!
Resursseja puuttuu ja niitä on kohdistettu ja kohdistetaan väärin. Raviurheilu mielletään vielä kuuluvaksi menneeseen agraarikulttuuriin.
Raviurheilulla on ollut järjestöpoliittisia ja puoluepoliittisiakin rasitteita. Raviurheilumme suurella yhdistäjällä Erkki Rajakoskella oli huikeita visioita raviurheilusta Suomessa. Raviurheilun tappio oli, että hän ei saanut viedä ajatuksiaan käytäntöön varhaisen poismenonsa johdosta.
Markkinoinnista voisi puhua paljonkin, mutta mainitsen vain sen pahimman jarrun: ravisodan Hippoksen ja Veikkauksen välillä 1980-luvun alussa jatkuen aina tälle vuosituhannelle saakka.
Väliaikahuomio tähän ketjuun se, että minnehän kummaan ovat sen aloittanut ja heti aloitukseen vastannut penniless ja Jimmy hävinneet? =)