Tehdäänkö ravirataluokitus tässä!?!

Oletettavasti se vaikuttaisi siihen ketkä saisivat niitä parhaita raveja (75,65,5) ajettavakseen ja ketkä tyytyvät niihin mitä jää jäljelle. Se vaikttaa varmaan siihenkin missa määrin radat saavat palkintotukea Hippokselta (Fintotolta). Ehkä se helpottaisi myös ravikalenterin tekoa ja niin edelleen.

Mitä yleensä luokitus pitää sisällään? On ainakin minulle jäänyt hämärän peitton.
Pääsääntöisesti Jyväskylän pohjoispuolella ratoja kiertävänä vertaisin esim. Kajaania vaikka Tornioon tai Ylivieskaan. Mikä näistä radoista on ansainnut 75 tai vaikka kunkkarit. Hypoteettinen kysymys.

Nämä radat voidaan pudottaa toto-ravien ulkopuolelle ja panostaa Kajaanin. Vieskassa ja Torniossa voidaan harrastaa ja ajaa kaffepaketeista.

Tornion raveissa juoksee 6.10. Kesä-Jokeri niminen hevonen. Ruuna saapuu Kolarista, josta matkaa raviradalle on Google mapin mukaan 187 km. Kajaaniin matkaa on 499 km.

Helppo luokitella ratoja, kun käsi on toisen lompakolla.

Suomi tulisi jakaa viiteen tai kuuteen ravialueeseen, jotka olisivat tulosvastuullisia ýksikköjä. Kullekin alueelle jaettaisiin kilpailupäivät yhtenä könttänä ja alue itse joutuisi jakamaan alueradoille kilpailupäivät järkevimmäksi katsomillaan jakoperusteilla. Tällä tavoin rataluokitus tulisi automaattisesti tehdyksi ja osasta ratoja tulisi ympärivuotisia ja osassa kilpailutapahtumat keskittyisivät huhti-syyskuulle. Tämä on tietysti vain haaveuni, koska yhteistyöhön kykeneviä tahoja ei radoista taida vapaaehtoisesti löytyä.

Luokitukseen pitäisi vaikuttaa myös se, paljonko on kilpailupäivien keskimääräinen yleisömäärä, ja kuinka paljon on keskimääräinen ravipäivän pelivaihto. Myös peruuntuneiden lähtöjen ja vajaalukuisina juostujen lähtöjen määrä voisi vaikuttaa. Tosin näiden painokerroin voisi olla pienempi.

42 rataa on joka tapauksessa liian suuri määrä nykytilanteessa, ja ainakin muutaman voitaisiin pudottaa harjoitusradoiksi.

Kova puhde. Pitkä matka. 40m pakkia paremman ennätyksen omaavaan paalun Medaljongiin nähden. 500€ on tiukassa ja se tuosta pitäisi melkein saada, jotta kannattaa hevosta tuoda ollenkaan paikalle.

Pointti on juuri tässä. Ratoja ei voi olla niin tiuhaan, kuin hevosia on pitkin Suomea.

Ratoja pitää priorisoida siten, että toto-peliä ei järjestetä kuin suurimmilla radoilla joilla on varaa ja kykyä hoitaa rataa ammattimaisesti ja hevosia on riittävästi likellä.

Muut radat voi sitten harrastella ja niiden palkintotuki pitää poistaa.

Tsemppiä Jokerille kisaan.

Ruotsissa on aloitettu juuri ravirataluokituksen teko. Radat siellä jaetaan neljään kategoriaan ja tukia jaetaan sitten sen mukaan. Kova väätö varmaan sielläkin.

Soini aloitti tämän ravirataluokituksen teon 10-vuotta sitten ei ole vieläkään saatu loppuun asti.

Juuri tuollaisella systeemillä, kuin minä vainen esittää, tuhottiin Saksan raviurheilu.

Saksan raviurheilu kuoli pelituottojen ulkomaille kanavoitumiseen.

höpöhöpö

Raviurheilun tulevaisuus on täysin riippuvainen harrastajien määrästä. Harrastajien toiminta edellytysten heikentäminen vaikuttaa suoraan raviurheilun elinvoimaisuuteen. Riittävän tiheä rataverkosto ja tasapuoliset mahdollisuudet lajin harrastamiseen takaavat raviurheilun tulevaisuuden.

Siihen ei mitään luokitusta tarvita kun poistetaan totoravien järjestävien ratojen määrää.

Suomeen on maantieteellisesti vaikea saada järkevää aluejakoa. Tai voidaanhan sellainen tehdä harpilla pyöräyttämällä ympyröitä. Rannikkokaupungit tietysti kärsivät tässä kun vaikutusalueella on merta (ja itärajalla Venäjää, Boden nyt ei ole yhtä suuri ongelma).

Tampere ja Jyväskylä ovat esimerkkejä sisämaan kaupungeista, joista on kohtuulliset etäisyydet moneen paikkaan. 5-6 alueen tekeminen on Suomessa keinotekoinen ajatus, koska reunoilta on aina lyhyempi matka naapuriin kuin saman alueen etäisimmälle radalle.

Ravien jakaminen ja sarjojen suunnittelu fiksusti on paljon monimutkaisempi logistinen ongelma, se ei keinotekoisella hokkuspokkuksella mihinkään ratkea.

Lisäksi ratojen taloudellinen kyky järjestää raveja vaihtelee. Liika keskittäminen ei ole autuus onneen sekään, Teivohan on joutunut vähentämään ravipäiviään ja Vermo elää kabinettipolitikoinnilla saamallaan edulla (65) ja on tunnetusti laiminlyönyt toimintansa kehittämisen.

Jo nykyinen hallinnollinen ravirataluokitus perinteineen vaikuttaa siis johtavan kielteisiin ilmiöihin. Niiden ongelmien syitä pitäisi pikemminkin purkaa kuin lisätä.

niin kauan kun Hippos/Fintoto elää 1980 lukua (ilman etäpelipaikkoja ja nettiä) ja maailma elää vuotta 2013. Hippoksen/Fintoton pitäisi tehdä muutoksia tukijärjestelmään ilman mitään ravirataluokituksia. Tuet pitäisi järkeistää ja jakaa radoille, joillekka annettaisiin pari vuotta aikaa, kuka pärjää ja kuka ei. Sen jälkeen +/- tilasto pöytään ja tappioradoilta pois totoline ravit.

Mikään firma ei voi vain laajentaa ja laajentaa, välillä pitää myös supistaa ja katsoa missä mennään. Jämähtäminen paikoilleen 1980 luvulle on myös hirvittävä virhe. Esimerkiksi Mobiilitotouudistukseen laitettu raha olisi voitu sijoittaa palkintoihin. Mitä järkeä? Toistan, mitä järkeä? On tehdä mobiilitotouudistus puhelimille ja laitteille, jotka pystyivät jo käyttämään fintoton nettipalvelua normaalisti muutenkin? Yleensä kun mobiilipalveluita kehitetään, ne ovat isoista sivuista karsittuja sivustoja joidenka tarkoitus on nopeuttaa palvelua, ei tehdä siitä vaikeampaa. Lähtölisojen kömpelyys, se tosiasia, ettei palvelu toimi kaikilla älypuhelimilla, eikä toto-tv toimi edes yhdellä kolmesta alustasta, jolle tämä palvelu on tehty on järkyttävää tyrimistä ja rahojen haaskausta. Tämä on raviurheilun "HimasGate". Kuka hyväksyi, kuka hyötyi ja mitä järkeä oli tässä totomobiiliuudistuksessa, kun raviratoja on kaatumassa talousongelmien takia?

5-6 raviratayhteisöä, eli myös 5-6 organisaatiota nykyisen yli 20:n sijaan.

Ratojen vähentäminen korreloi suoraan raviurheilun vähenemiseen. Harrastukselle täytyy olla edellytykset. Mikäli ei ole edellytyksiä toiminnalle toiminta kuolee.

Eiköhän tämä keskustelu paljasta sen todellisen syyn alamäkeen. Kyse ei ole yksittäisistä itse pelitekniikkaan, esim. alkamisaika, pelimix, liittyvistä asioista, vaan paljon syvemmästä.

Meissä jokaisessa asuu pieni oman edun puolustaja, joka paljastuu kun lähestytään ratkaisevia kysymyksiä. Tästä syystä nykyinen Hippoksen pätöksenteko-organisaatio ei koskaan tule saamaan aikaan ratkaisuja. Pienikin muutos on uhka toiselle. Siispä sitä ei voida tehdä.

Itseasiass yksittäinen asia ei pelkästään vaikuta, mutta asioita on jo monta. Aika monessa asiassa olisi parantamisen varaa. Pelimiksit, ajanmuutokset ja ulkomaanpelit eivät ole tuoneet toivottua tulosta. Totuus nyt kuitenkin on se, että jos lisätään ulkomaanpelejä, niin raviradat ei niistä hyödy.

Ja pelimiksi yms jutut on vähentänyt monien pelaajien kiinnostusta raveihin. Tosin tietysti myös se tosiasia, että eläminen kallistuu ja tulot vähenee ihmisiltä kokoajan vaikutta tähän paljon. Tämän päiväinen Supertoto-5 vaihto on vain karvan yli jakosumman. Olisi luullut, että on isompi, mutta osa vanhoista pelaajista on jo karkoitettu maisemiin. Onhan tuossa parit jackpotit vielä keskiviikkona ja lauanaina. Jos niissä ei vaihdot ole ennätyssuuret, niin eipä tässä voi vetää muuta vaihtoehtoa esiin kuin, että pelaaminen ei vaan enää kiinnosta samalla volyymillä kuin ennen. Se tarkoittaa siis sitä, että se raviurheilun harrastaminen tulee kallistumaan ja palkinnot tulevat pysymään samassa, tai laskemaan. Samana pysyminenkin on laskemista, kun ottaa huomioon, että kulut kasvaa päivä päivältä.

Itse asiassa iso kysymys on ravien järjestämisen logistiikka, missä ja milloin minkäkinlaisista palkinnoista ajetaan ja minkäläisilla tukisummilla.

Monta kertaa on jo määritetty ne kriteerit millä tuo tarkastelu voitaisiin tehdä. Mutta kun alettaisiin toimimaan noiden kriteerien mukaan niin se ei sovi kenellekään. Koska se heikentäisi juuri minun etuani.

Olennaista on että nykyisenkaltaisella rataverkostolla ja jokapaikassa ympärivuotisella kilpailulla tuhlataan liikaa resursseja seiniin ja ratojen ylläpitoon. Voimavarat pitäisi suunnata itse raviurheilutapahtumaan ja siten palkintojen kautta kilpaileville hevosille.

Eli "kirveellä olisi töitä". Nykyinen päätöksenteko-organisaatio ei tähän pysty. Joten raviurheilu tulee näivettymään marginaaliseksi lajiksi.

Jos tämä keskustelu jotain näyttää, niin se näyttää sen kuinka rajoittunutta on pelaajien ajatus maailma. Suomen raviurheilua vähentämällä ja ulkomaan pelikohteita lisäämällä tapetaan suomen raviurheilu. Ja se on myös toto pelaamisen loppu.
Kiitos ja näkemiin!

Kun seuraa näiden änkyröiden kuten edellinen kirjoittaja ajatusmaailma, niin ei ihme että suomalainen raviurheilu tulee näivettymään. Jos ei ratoja ja totoravien määrää vähennetä radikaalisti, niin luonto hoitaa sen vähennyksen. Vai lisätäänkö vielä totoravien määrää ja jaetaan se jaossa oleva kakku vielä nykyistäkin pienempiin osiin?

". Suomen
raviurheilua vähentämällä ja ulkomaan pelikohteita
lisäämällä tapetaan suomen raviurheilu"

Päinvastoin niistä kyläraveista jääneet palkintosummat voidaan siirtää sinne päivän totoraveihin, ulkomailta tuleva on nettovoittoa, josta ei tarvitse maksaa ravien järjestämiskustannuksia, palkintoja jne. vaan ne voidaan laittaa sinne päivän totoravien palkintopottiin jne.

mille radoille ja minkälaista remonttia sinne on tehty? Tulee varmasti yllätyksenä, että niitä ei kyllä ole tehty läheskään niin pajon kuin annat kirjoituksessasi ymmärtää. Todellisuudessa isoimman remontin rata on parantanut kuin sika juoksuaan omaa talouttaan. Valitettava tosiasia on, ettei niihin remontteihin ole mitään rahoja mennyt, vaan moni rata on edelleen remonttien tarpeessa ja pee aaaa.

ei tule pelastamaan raviratoja, koska tukijärjestelmä on perua ajalta ennen nettiä. Se muuten on fakta juttu.

Kyläravit eivät vie isojen ravien tukia, tai vaihtoa. Noissa kyläraveissa on normaaliravien yleisöennätykset sitäpaitsi tehty. Siis normaaliravien, kun ei oteta suurkilpailuviikonloppuja mukaan.

Totuus on kuitenkin myös se, että osa radoista on lakkautettava ja raveja vähennettävä, jos halutaan, ettei raviurheilu ole kohta kuin Italiassa. Pelaajilta saatu raha ei tule riittämään, kun kulut kasvaa ja vaihdot pysyy korkeintaan samana. On pakko leikata määrässä, jotta saadaan laatua.

" Noissa
kyläraveissa on normaaliravien yleisöennätykset sitäpaitsi
tehty"

Lipputuloilla ei pitkälle pötkitä

Noissa kylä(kesä)raveissa yleisöön liittyvät tuotot ovat monta kertaa suuremmat kuin ravitapahtuman ulkopuolelta tulevat tototuotot. Yleisöön liittyviksi tuotoiksi on laskettava pääsyliput, ratapelituotot, oheismyyntituotot ja lähtömyynti.
Kyläravit tuottavat lisäksi Fintotolle ja aluemyyntituottoina maakuntaradoille kaksi kertaa sen, mitä kyläravit saavat palkintotukena.

niin se on aika pitkä penni radalle, kun otetaan huomioon pelituotot tuon radan "alueelta", oheismyyntituotot yms. Joillakin ihmisillä on mennyt käsityskyky täysin asioista, mutta silti väittelevät täällä kuin jotkut itämään tietäjät. Kyläravien radoilla ei kulujakaan ole kuin isoilla radoilla. Kylärataravit eivät ole yleisesti konkassa, suuret radat ovat. Tai ei varsinaisesti konkassa, mutta siellä rajoilla. Vermokin olisi hiuskarvan varassa, jos siellä ei olisi jokaviikkoista T65 kierrosta. Katsokaapa muuten Vermon remontteja mitä sinne on tehty? Ja laittakaa ne sitten tänne?

Onkohan tässä puurot ja vellit jossain sekaisin. Ulkomaan myynnillä on saatu raviurheilulle lisää rahaa. Se on kuitenkin poltettu Fintoton organisaation kasvaneisiin kuluihin. Tämä jälkimmäinen on se syy, miksi radoille ei riitä maksaa enempää rahaa. Jos ulkomaanpelejä ei olisi, radoille olisi pakko maksaa nykyistäkin vähemmän tai Fintoto menisi nurin.

Seiniin ja niiden lämmittämiseen menee tietysti jonkin verran rahaa hukkaan. Kerro Renard lukuja siitä paljonko rahaa voidaan säästää lämmityskuluissa jos joku rata pannaan talvitauolle. Putkethan ei kai silti saa jäätyä, joten kai ne plussalla on kuitenkin pidettävä?

On nämä nykyiset radatkin ollut varaa joskus rakentaa ja jos vuonna 1989 maksettiin vain 10% pienempiä palkintoja identtisellä systeemillä ratojen suhteen nykyisen kanssa. Totopelaaminen on vain kasvanut naapurimaissa tuonkin jälkeen, meillä vain ei ole onnistuttu kuten Ruotsissa ja Norjassa.

Toki jokunen rata voisi jäädä talvitauolle ja saada vastineeksi kesäisiä 65-raveja. Se voi olla ihan mahdollista toteuttaa nykyorganisaatiollakin jos Vermon mafia saadaan kuriin.

Silti kyseessä on vain pieni yksittäinen rationalisointitoimenpide, siitä ei yksin ole ravitalouden pelastajaksi ja se on ravitalouden ongelmista pienempiä. Ukkoutuminen ja asiakkaitten äänestäminen rahoillaan ovat kertaluokkaa suurempia ongelmia ratkaistavaksi.

osuutensa oman radan + alueen etäpelipisteiden pelien mukaan. Onko ulkomaanraveille sama käytäntö? Kun etäpeli kioskeissa on hoidettu miten sattuu, se on vähenemään päin jatkuvasti. Nettipelistä eivät raviradat saa osuuksia. Tässä on se epäkohta, joka tappaa raviradat. Ulkomaille pelataan lähes yksinomaan netin kautta.

Fintotolla on kyllä varaa rakennella mobiiliuudistuksia laitteille, joilla normaalisivukin toimii, mutta mihinkään konkreettiseen ei taida rahaa riittää?

Että harrastamisen edellytyksenä on runsas raviratatarjonta kautta maan.

HERÄTYS!

Jos kouluja suljetaan, terveyskeskuksia keskitetään isompiin yksiköihin ja bensa-asema ovat kadonneet kylmäasemien tilalta. Miksi raviurheilun pitäisi saada elää -70 lukua vuonna 2013?

Ellei ole rahaa palkintoihin, joilla hevosten ylläpitoa yritetään kattaa, mihin tarvitaan massiivisia raviratoja, joissa istuu vini pino suojatyöpaikkalaisia ja kiinteistökolossit imee mielettömiä rahamääriä korjauskustannuksina, ylläpitokuluina jne.

Kyllä ratoja pitää vähentää ja kohdentaa näistä säästyviä varoja elinkelpoisille asiansa hoitaville ravikeskuksille, joiden yhteyteen voidaan rakentaa muutakin infraa ja toimintoja jotka hyödyttävät toinen toistaan.

"Kyläravit tuottavat lisäksi Fintotolle ja
aluemyyntituottoina maakuntaradoille kaksi kertaa sen, mitä
kyläravit saavat palkintotukena. "

Joo lisää näitä ympärivuoden pyöriviä kyläraveja niin maailma pelastuu.

"Jos kouluja suljetaan"

Tämähän ei hevosväkeä haittaa, sieltä löytyy tänäkin päivänä paljon ihmisiä, jotka eivät osaa lukea. Sitäpaitsi ei hevosmiäs käy kouluja kuin sen pakollisen 16.vuotta, sitä ensimmäistä luokkaa.

Perusteettomia kommentteja ja väitteitä on aina helppo heitellä ilmaan ja toisten mielipiteitä perusteitta dissata. Keskustelun pohjaksi olisi hyvä saada myös jotain tietoa johon pohjata väitteitä. Nyt tuntuu siltä, että kaikilla on omia mielipiteitä, mutta perustelut ja seuraukset jos jotain tehtäisiin ovat aika lailla hakusessa.

Maailma muuttuu lisäksi moneen suuntaan. Energian ja etenkin liikkumisen hinta nousee, kun taas lämmittämiseen on edullisempiakin vaihtoehtoja ja tieto ja kuva kulkee entistä enemmän ja paremmin lankoja pitkin ja jopa langattomastikin.

Lähiruoka-ajattelu ja muukin lähiajattelu etätöineen on tämän vuosituhannen ensimmäisen ja etenkin toisen vuosikymmenen trendi. Jos pohditaan jonkun radan lämmityskuluja, niin vastapainoksi on ihan heti laskettava paljonko kisojen siirtäminen lisää hevosten ja asiakkaiden kuljetuskustannuksia. Hevosenomistajien "hyöty" jää aika marginaaliseksi jos se menee kaikki dieseliin.

Ongelmahan on toki ratkaistavissa siten, että jonkun radan osittaisen talvisulkemisen säästöistä maksetaan radan alueen hevosille ylimääräinen matkakorvaus jolla lisäkilometrit korvaaviin raveihin kompensoidaan. Nykyaikana tämä on onneksi helppo laskea. Epäilen vain, että sadan hevosen kuljettaminen joku 60-100 km extraa suuntaansa ei ole ihan ilmaista huvia.

En ole nähnyt missään paperia jossa arvioitaisiin mainitun ravirataluokituksen mahdollisia kustannusvaikutuksia kokonaisvaltaisesti hyötyineen ja haittoineen. Missä se on? Hippoksen ja Fintoton kulttuuriin kuuluu kaiken opetteleminen yrityksen, erehdyksen ja uuden erehdyksen kautta. Eikö olisi parempi selvittää mahdollisten toimien vaikutus ja vasta sen jälkeen pohtia jatkotoimista.

Valitettavasti kyläravien järjestäjien talkooresurssit ovat rajalliset.
Kyläravien määrää ja sitä kautta tukea Fintotolle ja maakuntaradoille ei juurikaan voi lisätä.

Tarkoitinkin kyläraveilla lähinnä näitä moni "maakuntaratoja" Ylivieska, Vaasa, Kaustinen jne. joita pitäisi kovalla kädellä karsia.

Kattava rataverkosto takaa raviurheilun jatkuvuuden. Ravit järjestetään talkoo voimin ja raveissa kilpailevista hevosista 70-80% tulee amatöörien/harrastajien talleista.
Yleensä näiden pikkuratojen talous on kunnossa ja juuri talkoolaisten ja harrastajien ansiosta ja pitävät siinä ohessa myös Fintoton pystyssä.

Ei näitä pikkuratoja pidäkään lopettaa, vaan osa nykyistä ns. maakuntaradoista pitää siirtää pikkuratojen joukkoon. Niukkuuden jakaminen tasaisesti kaikille näivettää pikkuhiljaa raviurheilun vain harrastustoiminnaksi. Mutta kumma kyllä, tätä niin moni haluaa.

"Olennaista on että nykyisenkaltaisella rataverkostolla ja jokapaikassa ympärivuotisella kilpailulla tuhlataan liikaa resursseja seiniin ja ratojen ylläpitoon. Voimavarat pitäisi suunnata itse raviurheilutapahtumaan ja siten palkintojen
kautta kilpaileville hevosille."

Paljonkohan tuo tuhlaus euroissa on. Olisi kiva tietää minkä luokan summista puhutaan, niin voisi verrata vaikka noihin Fintoton yli miljoonalla kasvaneisiin henkilökuluihin. Siitä olen toki Renardin ja minävaisen kanssa samaa mieltä, että turhia kuluja pitäisi pyrkiä poistamaan.

Tuntuu vain siltä, että Fintoto näkee tässäkin asiassa rikan toisen silmässä muttei lainkaan malkaa omassaan.

Jos jokin ravirata keskittää ravinsa tiettyyn kauteen, niin mm. lämmityskulut, ylimääräiset katsomoalueiden aurauskulut ym poistuvat muilta ajoilta. Myös tulevat investoinnit voidaan suunnitella tästä näkökulmasta. Jos ravit ovat esim. pelkästään huhti- syyskuun välisenä aikana, niin katsomo ym yleisötilainvestoinnit voidaan suunnitella huomattavasti halvemmalla.
Henkilökuntajärjestelyt ja ratavalaistuskysymykset muuttavat heti muotoaan ja niin edelleen.

No tuntuupa tämä lokakuukin olevan vielä ihan kohtuullista aikaa aurauskustannusten ja jopa eristettyjen rakennusten lämmittämisenkin osalta.

Jonku radan ja katsomon auraaminen tuntuu hommalta jonka luulis traktorilla yheltä mieheltä päivässä tai laajemoine alueineenkin parissa päivässä hoituvan. Alueen hevosenomistajien kannattaa varmaan mieluummin kerätä kolehti kuin jokaisen ajaa 2x 60-100 extrakilometriä.

Ilman lukuja en osaa kuitenkaan kuin vain arvailla. Talvellakin pitäisi hevosia pystyä treenaamaan ja siksi mielestäni raviradat pitää kuitenkin pitää talvella kunnossa. Katsomotilat on jo rakennettu, joten rakennuskulujen osalta kustannussäästöjä tulisi vain sitä mukaa kun isoja rakennuksia puretaan maan tasalle ja uudisrakennetaan.

Rakennusten eristeissä säästämisellä ei tämän maan ravitaloutta kyllä pelasteta. Uskon yhä, että ravirataluokitusta ajavat ne radat jotka ovat alueellisesti vahvoja ja uskovat voittavansa miinnussummapelissä sekä Fintoto joka haluaa silmänkääntötempulla kohdistaa katseen ja syyttävän sormen omista ongelmistaan muualle.

Virman miehillä näyttäisi olevan kova tarve siirtää huomio epäolennaisiin varsinaisten ongelmien peittämiseksi.
Kuten edellä todettu, ravit järjestetään talkoilla ja investoinnit on maksettu. Ainoat joka mega luokan kuluillaan rasittaa raviurheilua ovat Fintoto, Hippos ja HU. Kaikki muut tuottavat.

Juuri näin se menee. Huomio pois omasta tekemisestä että saataisiin olla rauhassa.
Hippos-talossa on töissä noin 100 henkeä. Se on paljon enemmän kuin kaikilla raviradoilla yhteensä. Paljonko siitä talosta löytyisi säästöjä palkintojen kasvattamiseksi ?

"Ainoat joka mega luokan kuluillaan
rasittaa raviurheilua ovat Fintoto, Hippos ja HU. Kaikki
muut tuottavat. "

No sittenhän kannattaa lopettaa pelien järjestäminen ravikilpailuihin, hankkikoot itse palkinnot, niillehän ne maksetaankin.

Ymmärtääkseni Fintoto ei ole yksiäkään raveja järjestänyt.

Hippostalon henkilökunnan määrän huomioiden toiminnan tehokkuus on alle kaiken arvostuksen.
Pääliköitä on, että päät kolisee, mutta raviurheilu kuihtuu ja pelivaihdot laskee.
Aika kuluu lisenssiuudistuksen, raviliigaa ja mobiilitotoa puuhatessa.

Edellä olevan perusteella näyttää siltä että rataverkoston ylläpito on ilmaista, jopa euroja tuottavaa. Ei ihme ettei mitään muutoksia saada aikaan. Eivät ne kiinteistötkään ole ikuisia. Sangen huonoon kuntoon ne näyttävät vajonneen isoillakin radoilla. Eivät ne nykyisellään ole viihtyisiä paikkoja.

Kannattaisi lukea perjantain hevosurheilusta Mikkelin pitkäaikaisen ja työssään menestylneen radan aiemman toimitusjohtajan jaakko laitisen kirjoitus. Hän ei suoraan ota kantaa itse rataverkostoon vaan pitää alan ongelmana sitä, että koko päätösrakenne nojaa erilaisten eturyhmien edunvalvontaan. Tässäkin keskustelussa nuo näkökohdat näyttävät olevan päällimmäisiä

Minulle tuli Laitisen kirjoituksen vertailusta S-ryhmän kurssin kääntymiseen sellainen käsitys, että koska alueosuuskauppoja on parikymmentä, voi maakuntaratojakin hänestä olla saman verran.

Näin juuri. Lisäksi hän totesi, että vasta kun SOK luopui perinteisestä luottamustoimeen perustavasta hallituksesta ja siirtyi pääosin johtajista koostuvaan hallitukseen sekä selkeään työnjakoon alkoi tuon liikkeen nousu. Tuntui kaipaavan samaa hallintoremonttia Hippokseen. Eli valta Hippoksen hallituksessa muutamalle keskeiselle raviratojen toimitusjohtajalle.

Nythän tilanne on sellainen ettei parhaiten asioista perillä olevilla tahoilla, siis ratojen johtajien mielipiteillä ole mitään merkitystä alan kehitystoimenpiteitä päätettäessä. Tämä on mielestäni muutos jota Laitinen kirjoituksessaan peräänkuulutttaa. Hänen pitkällä alan kokemuksellaan luulisi asian olevan juuri näin. Tänä päiväna Hippoksen hallituksessa edunvalvojina toimivat isojen ratojen ( Vermo, Teivo, Turku.. )omat puheenjohtajat jotka eivät vahingossakaan tee mitää päätöksiä oman edun vastaisesti.

S-liikkeessä ja raviliikkeessä on erona se, että alueosuuskaupat ovat paikallisia, jotka saavat tulonsa vain omalta alueeltaan. Raviradat ovat taas ovat myös valtakunnallisia, niiden pelejä myydään koko maassa. Kun osuuskaupat eivät kilpaile myynnistä toistensa kanssa kuin korkeintaan reuna-alueillaan löytyy yhteinen etu johtajienkin muodostamassa hallituksessa kohtuullisen helposti. Raviradat taas kilpailevat pelituotoista keskenään, jolloin esimerkiksi Vermon päähänlyönti saattaa näyttää muiden silmissä yleiseltä edulta.
Tämän vuoksi hallituksessa pitäisi olla avarakatseisia henkilöitä, eikä välttlmlttl ensimmäistäkään radan edustajaa.

Raviratojen suuruutta määritellään ratojen pelimyynnillä. Myyntiluvuksi lasketaan pelimyynti radalla omissa raveissa (ratapeli )ja aluepeli (pelipisteiden myynti omalla alueella).
Jokaiselle radalle on määrätty oma-alue joten väite että radat kilpailevat myynnissä toisiaan vastaan ei pidä paikkaansa. Muu pelimyynti esim nettipeli ja ulkomailta pelattu peli menee myyntipalkkioiden osalta Fintoton kassaan.

Suomen ravirheilulla meni huomattavasti paremmin ennen Fintotoa.
Fintotosta on muodostunut kyltymätön käenpoika jonka ahneeseen kitaan uppoaa pikkuhiljaa koko raviurheilu.

Vertailussa S-ryhmään pitää olla vähän tarkempi. Raviradat kilpailevat keskenään lähinnä siitä kuka saa mitkäkin päivät tai kuinka ravipolitiikalla joitain ratoja tuetaan ja toisia ei. Tämä on sitä poliittista kähmintää, joka on kuitenkin kaikkien edun mukaista, koska ei olisi hyvä ajatus, että jonain päivänä olisi kahdet Toto5-ravit ja joinain päivinä ei raveja lainkaan.

Paikallisesti ravitapahtuma kilpailee muita paikallisia happeninkeja vastaan ja yrittää houkutella mahdollisimman paljon lähialueen yleisöä raviradalle. Tämän lisäksi kaikki ravipelit internetissä kilpailevat muita rahapelejä ja ihmisten rahareikiä vastaan laajemminkin.

Aluejako on aikansa elänyt nettipelin lisääntymisen johdosta ja koska Fintoto on ottanut kioskit hoitaakseen. Siksi koko maan pitäisi olla yksi yksittäinen alue kaikille.

siis sellaiset, joilla palkintosummat, ammattitaito, tulosvastuu, toiminta yms ovat hyvällä mallilla, niin tulee aika pieni määrä raviratoja mukaan.

Luottamusmiesjohtoisten hallitusten ongelmana on asiantuntemuksen puute. Palkkajohtajat jotka tekevät päivätyötä koko ajan, ovat perehtyneempiä ja pätevämpiä ymmärtämään monia asioita.

Siksi olisi varmastikin järkevää, että hevoystäväinseurat luottaisivat palkkajohtajiinsa ja laittaisivat heidät valtuuskuntaan edustamaan. Tällöin valtuuskuntaan tulisi lisää asiantuntemusta. Ja valtuuskuntahan se Hippoksen hallituksen valitsee, ellen ihan väärin muista.

Jos valtuuskunta on aikansa elänyt, niin se tarkoittaa pikemminkin niitä henkilöitä jotka siellä ovat. Minkään suuren rakenneuudistuksen en usko nykytilanteessa onnistuvan, mutta jos omistajataho suostuisi delegoimaan valtaansa palkkajohtajilleen, olisi se ainakin hyvä alku.

Demokratiasta kun ei kuitenkaan kannata kokonaan luopua. Järjestelmille joissa valtaa on liikaa toimivalla johdolla tuppaa käymään aina huonosti.

"Ymmärsit väärin" mainitsee mm. Kaustisen radan, poisjätettäväksi.
Nimenomaan, jos säästöjä haetaan, on Kaustisen rata paikkansa ansaitseva! Raviopiston ja raviradan yhteistyö tuo säästöjä. Rata on talvellakin kaikkina päivinä ajokunnossa. Raviopisto tarvii opiskelijoille radan käytön jokaisena päivänä. Ymmärtääkseni radan ennätykset ovat lv.11.2 ja sh 21.1 ja sekin kertoo tasokkaasta radasta!

Ravintolapalvelut saatavilla jokaisena koulu- ja ravipäivänä. Ravintolan taso on saanut kiitoksia valtakunnallisesti.

Radalla toimii myös Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan Hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja, joka hoitaa hevosten omistajavaihdokset yms.

Kaustisella on vahva talkoohenki aikoinaan luonut radan uudelleen nousun 70-luvulta alkaen ja yli 100 vuotta sitten, kun ravirata perustettiin rata toimi sekä suomen-että ruotsinkielisiä palvellen, kuten nykyäänkin.

Ravikeskuksen käytössä on maa-aluetta n. 55 ha, jossa sijaitsee mm. hiittisuora. Ravikeskus on
1 Suomen vilkkaimpia valmennuskeskuksia.
Sijainti on valtatie 13 välittömässä läheisyydessaä. Liikenne ja paikoitusongelmia ei ole.
Hevosrikasalue on myös vahvuutena.

Toisin kuin nimimerkki Fintoto vie ymmärtää, saavat myös kohderadat osuuden nettipelistä. Se vaihtelee T-pelien 8%, ja lähtöpelien 4% välillä, myös ulkomailta tulevasta pelistä saa kohde mitättömän korvauksen. Tätä kautta radat kilpailevat keskenään; se, joka saa pitää ravit parempina päivinä voittaa huonompana päivänä ajavaan nähden. Lisäksi kun Fintoton markkinointi kohdistuu lähinnä T75 ja T65 päiviin, ovat ne erityisen arvokkaita.
Ratojen keskinäinen kilpailu on siis lähinnä kilpailu parhaista ajankohdista järjestää ravit. Kun kilpailukalenterin päättää Hippoksen hallitus, olisi suuri vaara, jos hallitus koostuisi ratojen toimitusjohtajista, että mentäisiin sulle-mulle jakoon ja kokonaisuus kärsisi.
Ratojen toimitusjohtajien vastahanka muuttaa nykyistä kalenterin muodostamista on tullut näkyviin jo kaksi kertaa, tämän ja ensi vuoden kalenteria tehtäessä. En siksi usko, että siltä suunnalta tulisi mitään suuria näkemyksiä toiminnan kehittämiseen.

Järjestävä rata saa aina kohdekorvauksen, se on totta. Mutta mites toi korvausjärjestelmä nyt kokonaisuudessaan ihan tarkkaan ottaen menikään? Pahoittelen aukkoa muistissani, olen asian joskus meidän radalta kysynyt, mutta vaikka muistini on hyvä, tuppaa se joskus olemaan lyhyt kuin eräällä linnulla :(

Radathan saavat lisäksi ratojen omasta myynnistä ainakin asiamieskorvauksen ja eikös siitä lähialueen myynnistä muiden ratojen raveihin maksettu radoille vielä erillistä korvausta? Kun tämä uudistus tuli, niin huhun mukaan jossain nimettömässä paikassa rata kutsui kaikki alueen suurimmat petsarit saunailtaan jossa juomaa riitti ja petsarit lupasivat pelata kioskeilla netin sijaan, jolloin rata sai paremmat korvaukset...

Ratapelin tuotot jaetaan kohderadan ja Fintoton kesken, muut radat eivät saa mitään.
Kioski- ja pelipistepeleista saavat osuuden kohderata, Fintoto, pelinmyyjä ja se maakuntarata jonka alueella myyntipiste on. Radalta-radalle myynti on myös tällaisen korvauksen piirissä, myyvä rata saa alue- ja myyjäpalkkion.
Nettipelistä saavat korvauksen kohderata ja Fintoto. Kun nettimyynti on kasvanut on Fintoto antanut lisääntyneitä tuottojaan palkintotukena arki-iltojen T5-ravien Tuplatonni-lähtöihin.
Jos pelaaja on tosissaan huolestunut alueratansa taloudesta, kannattaa hänen pelata pelipisteessä, mieluiten vielä käydä radalla pelaamassa.

"Ratapelin tuotot jaetaan kohderadan ja Fintoton kesken, muut radat eivät saa mitään."

Kioski- ja pelipistepeleista saavat osuuden ... se maakuntarata jonka alueella myyntipiste on."

Siis saavat kuitenkin enemmän kuin ei mitään, pieni ristiriita noissa kahdessa lauseessa on.

Siis suomeksi niin, että myyntituottoja jaetaan radoille myös niiden vaikutusalueen pelipistemyynnin mukaan. Tällöin Vermo hyötyy suhtellisesti eniten maan suurimmasta talousalueesta ja sillä olevien myyntipisteiden myynnistä laittamatta itse edes tikkua ristiin?

Kun pääkaupunkilaiset pelaavat pelipisteissä Teivoon, Vermo saa isomman siivun kuin Teivo tamperelaisten alueiden pelatessa Vermoon. Ja tämä vain siksi, että pääkaupunkiseudulla on eniten ihmisiä. Onpa tosi reilua ja fiksua tukipolitiikkaa?!?

En minä löydä ristiriitaa.
Ratapeli on sitä peliä, joka pelataan ravitapahtuman myyntitiskeillä siellä oleviin raveihin. Siitä eivät naapurit saa mitään.
Kioski- ja pelipistemyynnistä saavat osuuden kohderata ja se maakuntarata, jonka alueella myyntipiste on.
Kaikilla radoilla on samat prosentit, joten niiden kautta Vermokaan ei saa sen enempää. Mutta jos Vermon alueella on myyntiä Teivon raveihin enemmän, kuin Teivon alueella Vermon raveihin, saa Vermo euroja enemmän.
Prosentit ovat samat mutta myynnit eri suuret, joten tuototkin ovat erilaiset.

Luin huolimattomasti unohtaen tuon ratapelin määritelmän. Anteeksi blondiuteni. Tekevälle näemmä sattuu ja kirjoittajalle tulee mokia...

Mun mielestä on jotenkin teennäistä, että radan saama korvaus riippuu siitä paljonko sen alueella on pelipisteitä ja mitä kanavaa pitkin pelit tulevat. Mobiilipelaaminen tulee lisääntymään ja nyt radan saamat provisiot putoavat jos asiakas pelaa mobiilisti ravintolakatsomosta. Ratojen omat toimet eivät juurikaan vaikuta sen alueen pelipisteiden myyntiin, Fintoton aluevastaavathan huolehtivat näistä pelipisteistä nykyään.

Ratojen palkitsemisjärjestelmät pitäis mun mielestä siivota oikeudenmukaisemmiksi. Järjestävälle radalle pitäisi maksaa koko kohdekorvaus sen myynnistä ja Suomi määrittää yhdeksi alueeksi. Se joka järkkää hyvät ravit joihin pelataan paljon, saakoon tukea sen mukaan kuin on ansainnut. Alueellinen kivijalkamyynti korvausperusteena maakuntaradoille pitää vanhentuneena lopettaa.

Raviurheilun säilyvyyden ja jatkuvuuden kannalta toto kertymää täytyisi jakaa tasapuolisemmin. Niillä alueilla joilla raviurheilun harrastus on voimakasta, peli euroja kuitenkin kertyy vähemmän kuin taas alueelta, jolla lajin harrastus suhteessa peli kertymään vähäisempää.
Fintoton täytyisi tukea voimakkaammin alueita joilla raviurheilun harrastus on vankalla pohjalla.

Tämäkin keskustelu alkaa näyttää siltä, että jakopolitiikka on tärkeämpää kuin se millä keinoin maksimoidaan tulot. Juuri tässä se ongelma on.

Jos vuoden hiljaisimpaan aikaan tammi- helmikuussa ajetaan vain 7- 8 ravipäivää viikossa, niin miksi näistä pitää vuorotella viidentoista eri radan kesken? Siis mitä järkeä? 6- 10 rataa riittäisi, ja loput voisi tulla mukaan vähitellen kevään mittaan. Nämä 12kk vuodessa ajavat radat voisi valita siten, että mahdollisuuksien mukaan ne kattaisivat koko maan.

Raviurheilussa on viimeiset kymmenen vuotta mietitty miten tuloja jaetaan ja kustannuksia leikataan, tulojen kasvattamista on mietitty oikeastaan vain Fintotossa johtajavaihdoksen jälkeen.
Myöskään Hippoksen uuteen strategiaan ei saatu lisättyä pyrkimystä kasvuun riittävän painokkaasti, strategia on lähinnä strategia rahan käyttämisestä, ei ansaitsemisesta.

Tulojen kasvattaminen ja työnteon palkitseminen on kuitenkin raviurheilun elinehto, näiden kautta pitäisi miettiä kilpailukalenteria ja kunkkarivalintoja.
Kilpailukalenterissa se esimerkiksi talviaikaan merkitsisi ravien vähentämistä etelässä ja suuremman järjestämisvastuun ottamista pienemmillä radoilla, jossa on riittävästi kilpailevia hevosia.

"Tämäkin keskustelu alkaa näyttää siltä, että jakopolitiikka on tärkeämpää kuin se millä keinoin maksimoidaan tulot. Juuri tässä se ongelma on."

Ei suinkaan. Minusta tämä keskustelu näyttää siltä, että jotkut luokitususkovaiset luulevat keskittämisen tuovan jotain radikaaleja muutoksia, kuten automaattisesti paremman kilpailukalenterin tai organisaatioiden pakkokeventämistä. Perusteet ja laskelmat vaan puuttuvat. Säästö- ja vähentämistoimet eivät todellakaan maksimoi tuloja, vaan leikkaavat ainoastaan menoja. Menoleikkauksilla puolestaan on aina negatiivisia seurauksia.

Jotta menoleikkausten hyötyä voitaisiin arvioida, pitäisi selvittää saatavien säästöjen määrä ja laskea haittojen määrä. Siihen ei tunnu olevan kenelläkään olevan halua tai osaamista. Siksi toistetaan mantraa ja syytetään muita pelkästä jakopolitiikasta.

Yksi keskustelusta kokonaan unohtunut asia on se, että miten hevoset saataisiin riittämään näille vähemmille radoille. Esim. Porikin joutui viime vuonna perumaan ravit hevospulan takia. Tuon perusteella ei kuuluisi talviratoihin, vaikka äkkiä ajatellen sen siihen kategoriaan tyhmempi luokittelisi. Tämäkin ongelma on ihan todellinen nykyisellä palkintotasolla.

" Menoleikkauksilla puolestaan
on aina negatiivisia seurauksia."

Vai niin, tästä olisi tältä tulevalta taloustieteiden nobelistilta kiva saada kuulla lisää!

rataluokitus. Ei ole tuonut ilmeisesti tuo pelastaja tivottua pelastusta vaan nyt ollaan tekemässä uutta luokitusta. Ihan sama tilanne tulee olemaan edessä Suomessa. Syy tähän on pienenevät pelitulot. Ainoa asia joka niin Ruotsissa ja Suomessa parantaisi tilannetta olisi saada lisää pelituloja. Tämä on tässä taloudellisessa tilanteessa aika mahdotonta.

Raviurheilun lamasta ei voi syyttää ratoja. Kyllä syy löytyy Fintotosta ja Hippoksesta.

Fintotoa ja Hipposta ei voi syyttää lamasta. Kyllä syy löytyy valtion johdosta ja maailmantaloudesta.

Raviurheilun syöpä on sen päätöksenteko-organisaatio joka kulminoituu valtuuskuntaan.

Miten valtuuskunta on vaikuttanut Fintoton epäonnistumiseen?

Valtuuskunnassa jokaisen radan toimialueella oleva on järkeistämisen, säästämisen ja toimintojen keskittämisen kannalla.
Tämä kaikki siihen pisteeseen asti kun tullaan oman radan toimialueelle johon ei saa koskea kepilläkään.

Yritä siinä sitten viedä koko lajin etua eteenpäin.

Ei mitään muuta virkaa tuolla valtuuskunnalla kuin olla asioiden totaalinen jarru!

Miten se vaikuttaa Fintoton epäonnistumiseen?
Vai onko tarkoitus syyllistää radat ja valtuuskunta ja kääntää huomio pois Fintoton johtajien tekemistä virheistä?

No esimerkiksi liiketaloudellisin perustein yrityselämässä ajettaisiin talven yli ravit alle kymmenellä radalla ja maksettaisiin säästyneet rahat entistä parmpina palkintoina.
Nyt tahkotaan noin 15 radalla talven yli ja tuhlataan ne rahat kaikkien noiden ratojen hallintoon ja ylläpitoon.

Raviurheilua ei harrasteta liiketaloudellisin perustein. Raviurheilu toimii 80% harrastajien ja talkoolaisten voimin, mikäli harrastamista vielä vaikeutetaan loppuu myös raviurheilu.
Palkintotukea ja ravipäiviä täytyy ohjata sinne missä on hevosia ja harrastajia. Siten pidetään laji elinvoimaisena.
Olen kyllä huomannut, että etelän pelimiehille kuin Hippoksen ja erityisesti Fintoton johtajille se on käsittämätön asia.

Norjassa joka on Suomea huomattavasti pitempi ja vaikeakulkuisempi, ajetaan talvi juuri alle kymmenellä radalla. Asukkaita maassa suunnillenn saman verran kuin Suomessa.
Palkinnot ovatkin sitten aivan muuta kuin meidän satasia.

Norjan pelimyynti on suunnilleen kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Että pelaaminen muka lisääntyis ku talviratoja vähennetään?

Palkinnot on joissain arkiraveissa euroina nyt 10% korkeampia kuin vuonna 1989. Pitkä on tämä lama ollut, ei voi vain kuin ihmetellä. Onneksi sentään rahan arvo ei ole tänä aikana alentunut lainkaan.

Voitaisko muuten keskustella asiasta ja edes yrittää laskea ehdotettujen talviajan kunnossapitosäästöjen vaikutuksia, vai onko ihan mahdoton ajatus? Näin "saikulla" olis jopa aikaakin ku ei tartte hummista huolehtia.

En tunne Norjan raviurheilua, mutta muutoin taloudellisessa mielessä Suomea ja Norjaa ei voi verrata keskenään. Norja ja Norjan kansantalous on aivan eri planeetalta. Yleensä ottaen Norjalaiset ovat varakkaita ja raviurheilu siellä on nouseva laji, kun taas Suomessa liutaan alas päin.
Ehkä meidän ei kannattaisi katsoa niin paljon mallia muista, vaan pyrkiä hoitamaan oma pesä.
Suomen raviurheilua tulisi keskittää sinne missä lajin harrastus on voimissaan.
Kuten edellä kerrottiinkin Suomen raviurheilu pysyy elinvoimaisena harrastajien ansiosta.

"Raviurheilua ei harrasteta liiketaloudellisin perustein.
Raviurheilu toimii 80% harrastajien ja talkoolaisten voimin,
mikäli harrastamista vielä vaikeutetaan loppuu myös
raviurheilu.
Palkintotukea ja ravipäiviä täytyy ohjata sinne missä on
hevosia ja harrastajia. Siten pidetään laji elinvoimaisena.
Olen kyllä huomannut, että etelän pelimiehille kuin
Hippoksen ja erityisesti Fintoton johtajille se on
käsittämätön asia. "

Raviratoja ja palkintoja ylläpidetään pelaajien ja veronmaksajien toimesta, olen kyllä huomannut että se on hevosenomistajille käsittämätön asia, ehkäpä se aukenee kun pelaajat kaikkoavat?

Ennemmin tai myöhemmin talviratoja karsitaan, mitä aikaisemmin sen parempi. Miksi jakaa kurjuutta kaikille?
Suhteessa väki ja hevosmäärään on meillä maakuntaratoja tuhottoman pajon. Ennätysmäärä Euroopassa!
Ei siis mitään järkeä!

Ei tunnu luokitusta syntyvän tämän palstan kirjoittajien voimin. Erilaisia kirjoituksia vain eri lähtökohdista ja sitten niiden puolustelua hamaan maailman tappiin asti.

Jos joku oikeasti ja fiksusti perustellusti olisi sitä mieltä, että luokitus on hyvä asia ja sillä on saatavissa merkittävää haitat ylittävää positiivista hyötyä, niin luulisi voivan lyödä edes joitain faktoja pöytään. Voihan tänne kirjoittaa myös kohtaan "asiasta omalla nimellä" jos on edes sen verran perusteluja että kehtais sen tehdä.

Siihen asti pysyn näkemyksessäni, että kyseessä on lähinnä vain mantra vailla sisältöä. Yksi pieni kustannussäästökohde muiden mahdollisten rationalisointitoimenpiteiden joukossa. Luultavasti onnistuneesti toteutettunakin taloudellisesti paljon pielessä olevaa pelimixiäkin mitättömämpi asia. Mutta hyvä tapa syyllistää muita kehityksen jarruiksi.

Suomalainen maakuntarata ajaa keskimäärin 30 - 45 päivää vuodessa ja tähän tarvitaan 3 - 5 vakituista työntekijää. Sama määrä kilpailupäiviä hoituisi puolella henkilöstömäärällä ja ratamäärällä eikä tekisi tiukkaakaan. Aika pitkä penni säästyisi mm. palkintoihin kun kaikki kuntanukset lasketaan.

Ainoa todella vaikuttava säästökohde on henkilöstökulut.
Talvikauden kilpailutauotkaan eivät tuo merkittäviä säästöjä ellei henkilöstöä lomauteta, katsomonlämmitykseen sekä yleisö- ja pysäköintialueiden aurauksiin ei lopulta kovinkaan suuria rahoja mene.
Olisikohan tässä syy, että toimitusjohtajat vastustivat kausiajattelua niin, ettei Hippoksen hallitus tuonut sitä lainkaan valtuuskuntaan.

Mitä olen kuullut tyhjien ravikatsomomoiden lämmityksestä, ei puhuta vuodessa ihan pikku summista per rata.
Pienellä talviajojen keskittämisellä (pienemmät henkilöstökulut) ja turhalta lämmitykseltä säästämisellä puhuttaisiin helposti 1-2 miljoonan säästöstä. Se on merkittävä summa jos sitä verrataan vaikkapa n. 20 miljoonan palkintokakkuun.

Ei niissä lämmityskuluissa niin hirveää säästöä saada, jos joku rata jättää nostamatta lämmöt ylläpitotasolta käyttötasolle pari kertaa talvessa, ja toinen nostaa ne kahtena päivänä useammin kuin ennen.

Tällä palstalla oleva kirjoittelu osoittaa ainakin yhden asian.

Aiemmin tulkitsinpalstan kirjoittelun siten, että ongelmaan on olemassa yksimielisen selvät ratkaisut. Ainoastaan Hippoksen/Fintoton tyhmät päättäjät ovat eri mieltä. Nyt näyttää siltä, että ei tuollaista yksimielisyyttä olekaan. Päinvastoin ollaan jo perusasioista ihan eri mieltä. Itse asiassa Kaikista perusasioista.

Kertoo hyvin sen, etttä niin kauan kuin tätä hevosurheilua johdetaan luottamusmiesten näkökulmasta, niin päätöksiä ei synny. Ristirniidat ovat liian suuria.

Jos asiaa johdettaisiin yritysmäisesti, niin tilanne olisi parempi. Kannattaa todella lukea edellä mainitun Jaakko Laitisen kirjoitus. Siinä se ongelma on analysoituna.

Meni valitettavasti tuo kirjoitus jotenkin ohi, eikä vanhaa lehteä enää saa, kun tuli saunakin lämmitettyä. Laitatko Renard ystävällisesti linkin tähän viisauden lähteeseen, niin luen sen mielelläni. Tai sitten edes referoi ne suurimmat viisaudet joihin kirjoituksessa viittaat. On nimittäin hyvin vaikea keskustella asiallisesti jos toinen viittaa johonkin informaation mitä ei ole saatavilla.

Valitettavasti se on HU:n paperiversiossa. Nettiversiosta en tiedä.

Toiseksi on sen verran pitkä juttu ettei kannata tästä aukaista sen enempää kuin viestiketjun alkupuolella on jo kerrottu.

Jotenkin tuntuu tämä nettikeskustelu juuri siltä, että monet ottavat kantaa kirjoituksiin ja asioihin ilman taustojen osaamista. Periaaattena se, että mitä ei tällä palstalla ole kirjoitettu niin asioita ei ole julkistettu.

Näin nykyaikana alkaa kyllä olla jo tapana, että jos jollakulla jotain painavaa asiaa on, niin se on netissä sähköisesti saatavissa. Nykyään semmoiset asiat jotka on tarkoitettu vain ja ihan kirjaimellisestikin savuna ilmaan haihtuviksi julkaistaan tietysti vain printissä.

Kyllä minä vielä joskus jotain luen paperiltakin, mutta lähtökohtaisesti printtilehti on pelkkää luonnonvarojen haaskuuta ja historian havinaan katoava asia. HU voisi aivan hyvin arkistoida artikkelinsa maksavien asiakkaidensa luettaviksi. Se olisi kuitenkin liian hyvää asiakaspalvelua ja sehän ei Hippolassa tule kuuloonkaan.

Yleissääntönä väitän, että mikä ei ole edes nettiin kirjoittamisen tai referoimisen arvoista, ei sitä yleensä todellakaan ole. Tähän toki säännön vahvistamana poikkeuksena esim. iän takia mediavammaiset vanhukset. Sivistyneillä ihmisillä on yleensä tapana viitata lähteisiin jotka ovat kohtuuvaivalla tarkistettavissa.

Äkkiäkös tuosta artikkelista nykyaikana ottaa pari kuvaa ja uppaa ne johonkin sisältöpalveluun ja linkittää tänne.

Kyllä sillä Hevosurheilulla on maksullinen nettilehtikin jossa kaikki nmmerot on sähköisesti arkistoituna. Maksavat asiakkaat löytävät ne sieltä. Itse kuitenkinn olen tyytynyt printtiversioon.

Kki ei netssäkään ole ilmaista. Mun muaslehdentekokin maksaa. vain sellalehde vvat lla ilmaisia, jotka saavat riittävästi mainostuloja netissä. Hesarikin joutui siirtymään maksulliseen nettiversioon.

Kuten kirjoitat "HU voisi
aivan hyvin arkistoida artikkelinsa maksavien
asiakkaidensa luettaviksi." Eli sieltä vain lukemaan.

Enpä vain ollut huomannut tuota mahdollisuutta ja myönnän toki itsekin printtilehteä kioskilla lukevani ja joskus sen jopa ostavani... Katsonpa siis jutun kun seuraavan kerran nettilehden ostan. Ihan vaan periaatteesta pihiyttäni en viitsi sitä nyt tehdä vain tuon artikkelin takia :D