vermon varsa nimeltä TUOTA

Niin Tuot´a a´Tout kelpaa myös.

niin ehdotan nimeksi Niikun Ihaa.

Tästä on varmaan ollut aiemminkin puhetta, mutta onko siitä ollut kellään tietoa, että mistä, miten tai miksi moni ravimies on saanut "ei mitään-viruksen". Voiko siitä parantua, saako siihen mistään apua?
Haastattelut ovat haastavia kun kuski vastaa useampaankin erilaiseen kysymykseen, että "ei mitään, ajellaan ja katellaan".
Siinä on informatiivinen arvo aika heikko pelurille, joten pelattujen pelien jälkeen saa sanoa aika usein että ei mitään.

Kyllähän nuo "tuota"t, "tua-noi"t ja "niinku"t ottavat ikävällä tavalla korvaan, mutta sitä harvoin itse haastateltava tilanteessa itsekään tajuaa. Vaatii harjoittelua päästä noista eroon, mutta annetaan noiden herrojen keskittyä hevosten treenaamiseen.

vielä enemmän ihmiset puhuessaan viljelee sanaa tota.radiossakin ärsyttää kun juontajatkin käyttää melkein joka toisena sanana tota.niin tota.juu tota.

ihan normia puhekieltä jota täällä kirjoittajatkin viljelisivät jos pitäisi puhua mikkiin

Kummallista, että selostajat ovat alkaneet käyttää ruotsinkielestä tulevia väännöksiä. Onko se jotenkin hienompaa?

Marko Lähteenmäki lanseerasi ensimmäisenä käsittämättömän termin "PRUUVISTARTTI, kun tarkoitti hevosten lämmittelyä. Sen jälkeen tulivat STARTTARI (nopea lähtijä), PAUSSI (tauko), yritti jopa sanaa OVAALI (kavioura), joka ei onneksi juurtunut kieleen. Jollain lailla ruotsista väännetyistä sanoista DÖDENSin voi kestää, koska se on lyhyempi kuin kuolemanpaikka ja pitkään käytetty.

Eikö kuitenkin jätettäisi ainakin PRUUVISTARTTI pois, Marko?

no ei tosiaankaan tota ole mitään normikieltä.hirveätä kuunnella henkilöä joka sitä käyttää liikaa.olisi vaikka hetken hiljaa jos ei heti keksi oikeaa sanottavaa..mutta ei,pitää vaan hokea tota tota tota.

ei tätä ongelmaa esiintynyt. Kuskit eivät päässeet ääneen, kun ei ollut ratahaastattelijoita. Joista nykyään joku saattaa olla raskaampi kuunneltava kuin niinkutteleva kuski.

Jos ovatkin kuskit "ei mitäään", niin alalla on myös tapahtunut kehitystä, siis yksilötasolla. Aloittaessaan toimittajana Jarkko Litmanen oli innokas, mutta todella huono ja saikin ansaitusti arvostelua. Nyt koulutusta saaneena hän on erinomainen lisä pikkujuttujen tekoon ja jopa haastatteluun. Suomen kielikin taipuu nyt stadilaista paremmin ja oppiessaan Englannin ja Ruotsin, ei tarvitse ottaa Törmästä studiosta kyselemään esim. Ehlertin kuulumisia. Hyvä Jarkko!

pruuvi on ravisanastoa ollut jo kauan ennen Lähteenmäkeä, eikä nuo muutkaan esimerkkisi ole Markon keksimiä

Tulis päivä ettei kuulisi haastattelijan sanovan: "Ei mutaku tuuria matkaan."

Tarkoitus oli vastustaa sitä, että aletaan käyttää turhia ruotsinnoksia, kun on olemassa hyvä suomenkielinen sanakin. PAUSSI on suoraan ruotsista, vaikka suomen sana TAUKO on ihan hyvä. PRUUVISTARTTI ei ole edes terminä hyvä, kun yleensä kyseessä on autolähtö, jossa hevoset lämmittelevät. Onko myöskään selvempää sanoa, että STARTTI tapahtui eikä LÄHTÖ tapahtui?

Vai pitäisikö mielestäsi alkaa puhumaan HÄSTEISTÄ hevosien asemesta?

En ole pitkään aikaan kuullut erään kuskin haastatteluja, mutta ainakin jossain vaiheessa mielellään aloitti lauseensa joko "no kyllä ei.." tai "no ei kyllä.." -yhdistelmillä..:)

Hevosten kilpa-ajoissa lähtö voi tarkoittaa sekä yhtä määrättyä kilpailua että hevosten liikkeelle lähtöä eli kilpailun alkamishetkeä. Näin ei välttämättä tarvitsisi olla. Vaihtoehtoja löytyy.

Jos kilpailun on pakko jäädä lähdöksi, olisi liikkeelle lähdölle tarjolla oiva synonyymi eli alku. Nykyinen lähtölaukka olisi siis alkulaukka, jota monet jo käyttävätkin. Ei aiheuta väärinkäsityksiä eikä sellaisia kökköyksiä kuin "Toisessa lähdössä Hullun Hermo laukkasi lähtöön."

Selvempää olisi kuitenkin korvata lähtö merkityksessä kilpailu esim. sanalla ajo. Ravislangissa olen joskus kuullut käytettävän sanaa loppi. Ihan hyvin voisi yleistyä ja virallistua. Kun niitä muistakin ruotsista väännettyjä sanoa suomessa on.

Raveillakin on slanginsa ja ammattisanastonsa. Mielestäni ei ole syytä hikeentyä, vaikka osa sanoista on vierasperäisiä. Ehdoton supisuomalaisuus tarkoittaisi, että esim. treenari (hyvin monen suussa myös reenari) pitäisi julistaa pannaan.

Siten myös pruuvi sallittakoon Lähteenmäelle jatkossakin. Lähdön harjoitusta (tässä siis tarkoittaa lähtemistä) suosittelen kuitenkin niille, joiden kieli ei taivu lausumaan pr-konsonanttiyhdistelmää sanan alussa. Muuten voisi aiheutua väärinkäsityksiä!

eräs ex huippukiekkoilija lainarimerkeis ja nykyään huippuhuoltaja osas kertoa aika usein tuo noi...tuo noi...

jioshjthtshrts SF. Aloittajan mukaan. Lauri on jo aloittanut nimen treenaamisen.

herroilla Hannu Torvinen ja Hannu Hietanen?

Hietasen Hannu eräässä vihje haastattelussa, Ullin Kullin on ny kovaas kunnos.

Hyvä nimi hevoselle olisi "Ei mitään".
Olis ohjastajan helppo kommentoida lähdön jälkeen

Hevonen oli tänään juurikin niin ei mitään.

Vastaus tuohon Torvinen kysymykseen saattaa olla tietenkin TIETENKIN.

Toi-Noi kuningas taas ehdottomasti jääkiekkoilija Aki-Petteri Berg.

Jorma ennen käyttää usein sanoja joo kiitos

Kysymyksiin miltä nyt tuntuu, miten aiotte juhlia tätä iltaravien voittoa kotipuolessa ja mitä nyt on hyvä aloittaa vastaus "ei mitään", jos ei muuta keksi voittajaringissä. Sillä aikaa tulee ehkä mieleen jotain muutakin.