Esko Majala

Ei pelirohkeus, vaan ajorohkeus. Suosikki lähti ajamaan eteenpäin ja Majala olisi saanut tulla perässä ja paikka toiseen ulos. Katsoi varmasti, että suosikki menee niin kovaa, että voi päästäkin keulaan ja kakka kurkkasi ja mies alkoi empimään ja peruutti hännille.

Hevonen ei edes kengittä enää innostunut ja homma oli siinä. Olisi ollut hieno nähdä, miten toisesta ulkoa olisi kiri irronnut, kun ei olisi alussa kinnailtu. Viime kesänä tämä oli kengittä parhaimmillaan. Ei tuon Amalfin lyöminen ainakaan etukäteen olisi mahdoton pitänyt mahdotonta olla.

Joskus nämä hevosten huonot suoritukset johtuvatkin siitä, ettei kuski usko / uskalla ajaa optimistisesti, vaan luovutetaan jo alkumatkalla.

Siksi toisinaan ihmettelenkin, miksi tehdä kova duuni tuodakseen hevonen tarttiin ja luovuttaa sitten kisa jo alkumatkalla.