Päivän Lätsä-Pekka palkinto

Pitääkö teille jonkun asiantuntijan kertoa, että suomalaiset eivät olekkaan maailmanparhaita urheilijoita.

Sääli jos turisti odotti mitaliryöppyä suomeen näissä kisoissa, taisit tosin olla ainoa joka siihen uskoi:)

Suomella on toistaiseksi yksi ylisuorittaja:

Tuuli Petäjä

Lisäksi Ville Lång pelasi paremmin kuin odotin, vastustajaa vain ei voinut itse valita.

Suomen alisuorittajat:

Eipä oikeastaan tule mieleen ketään. Sari Multalalta odotin enemmän, torstain katastrofipäivä vei mitallimahdollisuudet.

Odotuksen mukaiset suorittajat:

Lähes koko Suomen kisajoukkue Tuuli Petäjää lukuunottamatta.

Uintimaajoukkue Matti Mattsonia lukuunottamatta on tehnyt ajallisesti huonompia tuloksia kuin odotin. Sijoituksellisesti ei merkitystä, koska ketään en odottanutkaan 10 joukkoon. Koko kausi tapeltiin päästäkseen kisoihin. Ei sellaisen yrittämisen jälkeen voi olla enää kisoissa huippukunnossa - kuntohuippu oli ja meni.

Koko kausi tapeltiin päästäkseen kisoihin. Ei sellaisen yrittämisen jälkeen voi olla enää kisoissa huippukunnossa - kuntohuippu oli ja
meni.

Muitten maiden edustajat varmaan pääsivät mukaan pelkästään ilmoittamalla halukkuutensa? Kokonais-arvosana Suomen joukkueen suorituksille tällä hetkellä maksimissaan 5+ ja todennäköisesti tippuu jatkossa tuostakin.

ymmärsin, että meidän joukkueemme kilpailee väärissä kisoissa. Eikös paraolympialaiset ole vähän myöhemmin vasta. Ei siis ihme jos ei mitalleita tule. Ensi kisoihin kannattaa katsoa tarkkaan ennenkuin ilmoittautuu.

Linkki Väärä sarja (http://www.iltasanomat.fi/yleisurheilu/art-1288489667767.html)

Koko kisojen Lätsä-Pekka palkinto menee Olympiakomitean pomoille. Aivan käsittämättömän heikkoa johtamista kaikin puolin.

Otetaan esimerkiksi eilinen naisten maratonin edustaja. Hän on siis aloittanut vasta vanhemmalla iällä juoksemisen tosissaan. Nyt 36-vuotiaana hän pääsi opintomatkalle Olympia-maratonille. Valintaa ei edes estänyt vanha jalkavamma, joka puolestaan varmisti sen, ettei hän pystynyt edes omaan parhaaseen suoritukseen.

Samoin uinnissa Seppälä oli omien sanojensa mukaan kärsinyt erilaisista ongelmista koko alkuvuoden ajan, mutta mitäpä noista. Ei muuta kuin kisoihin turistiksi. Vähimmäisvaatimus olympiavalinnalle pitäisi olla edes terveys ja huippukunto.

Sen ymmärrän, että urheilijoilta voi puuttua itsekriitiikki, mutta valitsijoilta odottaisi hieman tiukempaa otetta valintoihin. B-rajaurheilijat jäävät poikkeuksetta aina karsintoihin. Miksi näitä pitäisi lähettää kisoihin eri puolille maailmaa?

Mitä haittaa esim Leena Puotiniemen mukana olosta on ollut? Tottahan toki on ollut aivan selvää, ettei hänellä ole ollut mitään mahdollisuuksia esim 30 joukkoon.

Sen sijaan hänen esimerkkinsä on kansalaisille varsin positiivista. Kuten hän itsekin kertoi, olympiamatkaa paljon tärkeämpi asia hänelle on ollut saada ihmisiä innostettua juoksemaan (liikkumaan). Ajattelepa nyt, että joku aloittaa juoksemaan 27-vuotiaana, on äiti ja opettaja. Juokseminen on hänelle harrastus. 36-vuotiaana hän on Suomen paras lajissaan. Lajissa, jossa on paljon harrastajia. Hän pääsee olympialaisiin rikottuaan yhtenä harvoista kisojen A-rajan.

Sijoitus oli 87. Silti hän lähes itkee onnesta TV-kameroiden edessä saavutuksestaan. Hän on juossut jalkakivuista huolimatta olympiamaratonin. Paljon kunnioitettavampi saavutus kuin jonkun nuoren tulevaisuuden uimarin suoritus sijoilla 30-35.

Ihan vaan muistuksen vuoksi, niin suomalaisen huippu-urheilun menestys 1970-luvulla perustui täysin Professori Pekka Peltokallion loistavan lämpisiin suhteisiin DDR:n urheilulääkäreihin ja täysin lapsenkengissä olevaan dopingvalvontaan!

DDR hajosi lopullisesti 1990 ja Pekankin suhteet DDR:n päättäjiin viilenivvät 1980 alussa ja tähän loppui myös Suomen hieno yleisurheilumenestys

Eihän kukaan väitäkään, että valinnoista olisi mitään haittaa. Lähinnä ihmetyttää, että jos janotaan menestystä, niin miksi mukaan otetaan selkeästi turistiosastoa? Ehkä Puotiniemikin olisi pystynyt parempaan, jos hän olisi ollut terve? Jalkavammasta oli selkeästi haittaa, joten miksi loukkaantunut urheilija oli kisoissa? Ei aikuisten kisoissa pelkkä osallistumisen ilo voi olla valinnan syy.

Jos jatkossa halutaan menestystä, valintakriteereiden pitää olla tiukempia. Juoksulajeissa esim. Sandells ja Eriksson juhlijavat Olympiarajaa kuin jotain voittoa, vaikka kaikille oli selvää, ettei kumpaakaan nähdä finaalissa. Tavoitteen pitäisi olla nimemomaan finaalissa. Keskisalo on osoittanut, että myös Suomesta voi tulla hyviä juoksijoita, kunhan on valmis tekemään riittävästi töitä.

Tämä on tietysti vain minun mielipiteeni.

Vahva mielipiteeni on, että kaikki ne urheilijat, jotka ovat edustuskelpoisia tulosrajojen, kutsujen tms perusteella, tulee saada osallistua arvokilpailuihin. Monelle urheilijalle on suurena motiivina päästä osallistumaan arvokilpailuihin, vaikkei menestyksen mahdollisuuksia ole. Jos tämä osallistumiskynnys nostetaan tarpeettoman korkealle, niin monelta lähellä huippua olevalta urheilijalta motiivi harjoitella vähenee.

Sitä paitsi veronmaksajana haluan seurata mahdollisimman monen suomalaisen urheilijan edesottamuksia kansainvälisissä kilpailuissa riippumatta urheilijoiden mahdollisuuksista pärjätä. Minä iloitsen henkilökohtaisesta hyvästä tuloksesta, vaikka se olisikin maailmalla vain D-tasoa.

Mitä haittaa siitä on, että Suomella on edustajia useassa lajissa?

Joku haikailee aikoja heti sotien jälkeen kun suomalaiset juoksijat pitkillä matkoilla oli rautaa. Ettepä tiennyt saiko(minäpä tiedän ,kun ukki aikoinaan asiasta puhui) sen aikaiset suomalaiset kilpailijat sodanajan ylijäämä pilereitä, joita annettiin kaukopartiomiehille, että jaksavat hiihtää ja marssia satoja kilometriä vähäisellä ravinnolla. Näitä pillereitähän tuli suomeen saksan sotalääkärien matkassa muistaakseni 300 ooo kpl. jaettavaksi suomalaisille sotilaille. Niitä kutsutiin sotiaiden keskuudessa HÖÖKIPILLEREIKSI. GOOGLETTAkaahan vähän.

Edelleenkään ei ole mitään haittaa mistään valinnoista.

Nyt pääsit ongelman ytimeen. Kansa janoaa menestystä ja urheilijat tyytyvät pelkkään osallistumiseen. Jos tavoitteet ovat noin alhaalla, niin turha on odottaa myöskään menestystä. Kansa odottaa, että urheilija pääsisi edes omalla huipputasolle, mutta se näyttää olevan liian kova vaatimus.

Toki minäkin odotan, että urheilija pääse omalle huipputasolle. Valitettavasti ne urheilijat, jotka joutuvat taistelemaan kuukausia joidenkin rajojen kimpussa, ovat harvoin kunnossa varsinaisissa kisoissa (esim uimarit tällä kertaa).

Keskitaloa jotkut haukkuvat ja toivottavat menestystä paraolympialaisissa. Säälittävää! Kyllä harmittaa valtavasti Keskisalon kohtalo. Harjoittelee taatusti kovaa ja riskirajoilla. Siitä seurauksena loukkaantumisia. Nyt teki alkuerissä minkä pystyi. Jokainen voi katsoa mitä tapahtui alkuerän viimeisessä kaarteessa. Märällä radalla liukastuminen ja nilkka muljahti. Silti kiri jatkoon.

Puudutus finaaliin ja kuulema väisti kaatuvaa tai horjahtavaa juoksijaa. Nilkka vääntyi uudelleen. Ihmettelinkin Jukan vähän ontuvaa askelta jo ennen keskeytystä.

Toistaiseksi alisuorittajia ovat olleet oikeastaan vain uimarit paria poikeusta lukuunottamatta. Nikkanen myös aneeminen. Muut urheilleet omalla tasollaan eikä oikeastaan mitään moitittavaa.

Edellisessä viestissä

Vaikka olitkin liikkeellä hymysuin, vastaan:
En odottanut näistä kisoista mitalia; venymistä purjehtijoilta kyllä (ja näin näyttää oslla tapahtuvankin).
Ja lyhyt kyssäri kaikille: Jos YU-puolellla olisi kriteerinä valinnalle ollut A-raja, kuinka monta jannua/böönaa olisi Londonderryyn lähetetty?

Keihäsmiehiä olisi voitu lähettää enemmänkin. Lisäksi Puotiniemi. Olisko ne siinä?

Kävelijät 2kpl ja Jere Bergius. Olisko vielä Åstrandilla ollut joku vanhempi tulos. Yhteensä 6 tai 7 nyt paikalla olevaa.

"Juokseminen on hänelle harrastus."

Tämä tulikin minulle uutena asiana, että Olympialaiset on nykyään suomalaisten osalta harrastelijoitten puuhastelua. Ilmankos jäädäänkin ilman mitalia joka lajissa.

Meinaatko, että Puotiniemen pitäisi jättää lehtorinvirka ja alkaa 36v ammattilaiseksi?

Ei kai ole Puotiniemen vika, ettei Suomesta löydy yhtään kovempaa naismaratoonaria. Vaikka olisi löytynyt 2 kovempaa juossutta, niin silti hänellä olisi ollut oikeus osallistua olympiamaratonille.

vailla minkäänlaista mahdollisuutta edes pistesijaan ei tulisi lähettää ketään matkaan.

Mitä haittaa heidän mukana olostaan on? Positiivisista puolista en viitsi enää kirjoittaa, koska täällä on sen verran negatiivinen ilmapiiri urheilijoita kohtaan.

Suomen olympiakomitean Facebook sivulla lukee että kyseessä on "voittoa tavoittelematon järjestö".

Tämän voi moni allekirjoittaa.

Niin se lukee siis Finnish Olympic teamin sivulla.

Pitäiskö muuttaa muotoon "mitaleja tavoittelematon järjestö"

painijat on kyllä varsinainen vitsi. Sarjojensa heikoimpia ! Näiden valintakriteerit olis kiva kuulla.

pistettä turistifransmanneilta, jotka lähtivät lauluun tokalla kiekalla. Voiko enään heikommin pärjätä näissä kisoissa ?

Lätsä-Pekka (Pekka Päivärinta) oli aikoinaan suomalaisen kestävyysjuoksun parhaimmistoa. Hän mm. voitti maastojuoksun MM-kultaa vuonna 1973 ja edusti Suomea kunniakkaasti useissa kansainvälisissä kilpailuissa.

Tällaisen urheilijan lempinimen käyttämistä urheilijoita halventavassa yhteydessä osoittaa käyttäjästään melkoista urheilun asiantuntemattomuutta.

Se ei tietysti sinänsä ole mikään ihme, ettei turisti tunne Lätsä-Pekkaa ja hänen uraansa paremmin, sillä Lätsä-Pekan uran aikana taisi turistin isäkin olla vielä varsin nuori poikanen?

Lätsä-Pekka pärjäsi kotimaassa kohtuullisesti, taisi jopa menestyä Ruotsi-Suomi maaotteluissa. Heti kun kisat olivat ulkomailla, suorotus oli nolla. Muutamassa maastojuoksukisassa pärjäsi jopa ulkomailla, mutta ei koskaan radalla.

Ahaa, vain radalla menestyminen on siis mielestäsi "oikeaa" urheilua. Millähän perusteella näin?

Eipä sitä paitsi olympialaisten 8. sijakaan taida huono saavutus olla, eikä varsinkaan 25000 metrin juoksun maailmanennätys, jota Lätsä-Pekka piti neljä vuotta nimissään?

Toki 1970-luvun suomalaisjuoksijoista useimmille tulee päällimmäisinä mieleen Virenin, Väätäisen ja Vasalan huippusaavutukset, mutta Lätsä-Pekka oli myöskin aikansa parhaimmistoa koko maailmassa vaikka ei "oikeita" kilpailuja koskaan voittanutkaan.

Siksi ketjun aloittaja on mielestäni aika lailla yössä, kun lähtee ehdottelemaan huonoille suomalaissuorituksille Lätsä-Pekka -palkintoa. Lätsä-Pekka kun oli oikeasti huippu-urheilija.

Hyvin keksitty "palkinnon" nimi, heti käy selväksi, minkäluontoisesta arvonimestä on kyse!
Waregemille tiedoksi, että Suomella on nytkin ollut mukana jo monia huippu-urheilijoita; Suomen, Euroopan ja Maailman mestareita, joita on toistaiseksi yhdistänyt juuri Lätsä-Pekalle tyypillinen epäonnistuminen kisoista suurimmassa, Olympialaisissa.

Ennen urheilijoita arvostettiin vaikka he eivät olisi aina menestyneetkään.

Tämän päivän maailmassa olet luuseri ja epäonnistunut tapaus, jos et etene voitosta voittoon niin kuin boltit ja phelpsit tehevät.

Kertoo aika paljon tämän päivän maailmasta ja ihmisistä. Valitettavasti.

Olet sisäistänyt täydellisesti ideani.
Ja Waregamille: muistatko itse katsoneesi Vireenin kaatumisen ja voiton Munchenissä 1972?
Itse näet muistan sen.
Ja kyllä Lätsä-Pekka yritti profiloitua alunperin ratajuoksijaksi ihan huipulle asti, mutta liekö radan kovuus ollut se, joka aiheutti nuo isojen kisojen ripulikohtaukset, joilla oli tiedetty loputulos??

Minä ainakin arvostan korkealle Lätsä-Pekan, pikkupoikana oli ihan mun idoli, jota naapurin poikien kanssa pidetyissä pihajuoksukilpailuissa usein päähinettä myöten matkittiin.

Ja ihan samoin arvostan korkealle myös esim. Keskisalon, Multalan, Ala-Huikun ja monet muut nykyiset huippu-urheilijat, jotka eivät syystä tai toisesta ole kuitenkaan Lontoossa onnistuneet omien tai muiden odotusten mukaisesti. Ei kaikki voi aina onnistua, ja vain yksi voi voittaa, mutta kyllä "Päivän Lätsä-Pekka palkinnonkin" ansaitseminen vaati jo huippu-urheilijan sinänsä kunnioitettavaa tasoa.

Mutta tsemppiä vielä tuleviin suorituksiin silti kaikille!