Äijä Jämsässä.

Minut ryöstettiin ensimmäisen kerran lippuluukulla;sisääntulo viisi ja
kirja viisi vanhaa euroa.
Tämä on hevosystäväinseuran tukemista,kuului perustelu.

Jämsän raviradassa ja Ascotissa on paljon yhteistä esteettisesti;maan tasalla oleva katsomo,valkoinen aita ja heinäpelto keskellä.

Takapaskahuussi oli kovasti varattu ja sieltä kuului epämääräistä mölyä.Jouduin turvautumaan Bajamajaan,jonka lattia lainehti.Muovi-wc oli varautunut asiaan erikoisella käsiohjelman pidikkeellä;pingoitettu rautalanka johon saattoi kirjan ripustaa.

Tallialueella oli lukuisasti hevosaitauksia,muutama ammattitalli mm. Torvinen,
kokonaisuutena tuli pieni villin lännen kylä mieleen.Oletteko muuten tutustuneet läheiseen peikkometsään?

Loppusuoran alun ns. aurinkokatsomo toi hevoset ja ohjastajat lähimmäksi yleisöä,sitten välissä katettu kaljateltta ja viimeisenä klassinen puukatsomo sateen sattuessa.

Grillin makkarat oli paistettu ja viilletty niin,että pohjaväriä tuskin erotti.Nam.

Jukka Virtanen oli huippukondiksessa kuten on ollut tapana.

Kokonaisuutena Jämsä tarjosi tuulahduksen 70-luvulta,palasen retroa.

Kilivanajot kuten pitääkin olla.