Ravien syytä kehittyä

Huumorintajusi ei ole yhtään parempaa kuin pelimenestyksesi, mutta mainitaan nyt se kaikkien ajatuksissa oleva fakta:


"En ole koskaan (tai ehkä kerran n. 20v sitten) käynyt raveissa! Sen sijaa totoa olen pelannut ja hävinnyt yhden kivitalon verran."


Syy ja seuraus samassa lauseessa. Onneksi olet huomannut mitä olet tehnyt väärin/jättänyt kokonaan tekemättä, joten tiedät, että surkeasta pelimenestyksestäsi voit syyttää vain itseäsi.

Minusta on epäoleellista, se kuinka olen pelannut ja pärjännyt. Sanoinpahan vaan, että pelaan ja se on pelkästään hienoa, että edes pelaan kun en nää raviradanvarressa seisomisessa mitään järkeä. Tai edes katsomossa olosta.

Sen olin tosissani siinä, että ravien tulisi ja olisi syytä kehittyä, eikä itkeä osallistuja- ja katsojapulaa. Ravitapahtumasta on minulla tylsä kuva, pitkät seremoniat, loimet ja kättelyt kehumiset, taputtelut ja Kalle Kulkevainen eduskuntaa numerolla se ja se. Tai kananlantaa biolanista hyvää kuin mikä-mainokset-esittelyt ja kovin samaa ja puuduttavaa oleva musiikki.

Itse ravit ovat kovin toistensa kaltaisia, pelit tylsiä, tapahtumassa ei ole aksönia. Pelkällä katsomisella ja eikä pelaamisellakaan saa kovin pitkäkestoista tai laadukasta jännitystä pitemmän päälle. Enemmän laatua, osallistumista ja lähempää juuria sieltä mistä ravit alkoivat (kirkkoon ajoista), eikä silloin ollut pelkästään "hevoshupia" kun paremmuutta miesten ja hevosten väleissä ratkottiin työnteossa ja välineillä. Minun huumorissa lienee vikaa, mutta yhdelleriville on minusta napit chaoksenkin takissa tehty.

Kioskeilla näkee paljon sellaista porukkaa totoamassa, joka ei koskaan käy paikanpäällä. Tiedä sitten miksei, jotenkin se kuitenkin on eri maailma.

kuten olen jo maininnut, omalta osaltani paikan päällä käynti, kuten myös toto-pelit ovat taaksejäänyttä elämää. seuraava on siis tarkoitettu niille jotka vielä pelailevat, harjoittelevat pelaamista, tai yrittävät ravipeleistä voittaa:

miksi paikan päällä sitten pitäisi käydä niin paljon kuin mahdollista?

peliehdot ja niiden taso ovat kaikkien tiedossa. tähän sitten lisätään se, että toto-peleistä löytyy montakin aika vaikeaa pelimuotoa.

jos nyt edes JOTAIN etua haluaa saada muihin pelaajiin nähden niin paikan päällä lämmittelyjen ja lähtöjen havainnointi on mielestäni paras keino.

nämkin palvelut luonnollisesti on mahdollista saada maksullisena, mutta koska näiden palveluntarjoajien motiivit eivät omien kanssa kohtaa niin oma silmä on se ainoa luotettava.

totta kai näidenkin asioiden tarkkailu vaatii harjoittelua ja oppirahoja, mutta niinhän kaikki asiat tässä maailmassa. jostain se etu olisi kuitenkin saatava ja tässä siis mielestäni yksi hyvä vaihtoehto. eli paikanpäälle AINA kun mahdollista (vaikka se tarkottaisi vain omaa lähirataa).

ketjun aloittajan viestiin vielä sen verran, ettei ravitapahtumassa mitään vikaa ole, kehitystä tapahtuu koko ajan ja niin pitääkin.

tosin itse olet huonoin mahdollinen henkilö asiaa kommentoimaan, koska et koskaan ole paikan päällä käynyt. eli "tietosi" ovat toisen tai kolmannen käden mielipiteitä.

peliehdoissa ja -tarjonnassa on kehitettävää. siellä se ongelma tällä hetkellä lepää.

Mene vaan paikan päälle katsomaan. Kyllä lähdöissä on äksöniä, sen näkee jo jaettujen sakkojen määristä ja syistä.

Sitä enemmän näkee mitä enemmän katsoo. Kesällä kun katsoo nurmikkoa niin mitään ei tapahdu mutta kun menee mahalleen ja laittaa siihen viereen kylmän kaljan ja katselee sitä "ei mitään tapahdu" näytelmää niin hetken päästä tapahtuu jo niin paljon että alkaa miettimään onko järkevää maata tämmösessä kuhinassa.

Sama homma raveissa, tarttee hiukan olla malttia ja näkemystä että erottaa mitä lähdön aikana ja varsinkin lähtöjen välissä tapahtuu.

Kaljan voi ottaa jo tänään ja raveihin voi mennä jo tänään, mahalleen nurmikolle vasta kuukauden päästä.

Samaa mieltä olen siitä että ravien on silti syytä kehittyä!!

Kiitos viesteistä varsinkin herpan viestissä oli sitä jotain - kuhinaa. Chaoskin oli asialinjalla, kiitos vaan, yritän uudistaa käyntini raveissa.

Innoistuin vaan vaatimaan kehitystä asiaan sama se on vaikka pelit ja niiden muodot kehittyisivät. Nyt varsinkin kun meillä on oman kotimaisen juhlavuosi. OLin vaan sen verran vanhanaikainen, että katsoin tätä juhlavuosiasiaa muunkinlaisen toiminnan kuin raviurheilun kautta. Sillä meidän hevosilla on ollut niin valtava rooli koko meidän kansan olemassaololle, kultuurille, sivistykselle ja kaikelle, että pitäisi ikään kuin muistoja larpata siinä mielessä meidän nykyisille nuorille ja niille jotka eivät ole hevosella muuta roolia nähneet kuin raviroolin.

Eli ootellaan josko joku heräisi ja järjestäisi jotain, pelataan siihen asti fintotoa ja veikkausta kotoa ja aidanvarresta! Tuurit kohdilleen ja länget sängyn alle!

Minäkään en ole käynyt kuin Vermossa. Pelaaminen oli hankalaa, kun ei sattunut kynää matkaan. Pelipöydillä oli kuponkeja, muttei ainuttakaan kynää. Pankeissa on, ketjulla kiinni pöydässä.

Toinen hankaluus oli, kesäaikana, seurata pelin kertoimia ulkona, kun joku oli keksinyt istuttaa paksun pensasaidan tulostaulun eteen.
Niin muodoin olisi kätevää, jos paikalla olisi ilmainen langaton verkkoyhteys, ettei tarvitsisi totoluukulle juosta kaiken aikaa, vaan voisi pelata omalla kannettavallaan.

Ja se sisäänpääsymaksu! Se pois ilman muuta. Tulisi enemmän yleisöä, joka ehkä intoutuisi syömään, juomaan ja pelaamaankin.

Ainahan on varaa kehitykselle, sillä kuten täälläkin moneen kertaan on todettu, paikallaan seisominen on nyky-yhteiskunnassa taaksepäin menemistä.

Jos nyt unohdetaan pelit ja puhutaan raviurheilusta sinällään niin suurin puute ja ongelma on ravien markkinoinnissa. Lajia yritetään ihmisille myydä, mutta keinot vaikuttavat olevan joko kovin vanhentuneita, kovin mielikuvituksettomia tai sitten pahimmillaan jopa vääriä.

Ensimmäinen ongelma (esim. Ruotsiin verrattuna) on luonnollisesti se, että meillä raviurheilua pidetään noin kärjistettynä ilmaistuna maalaisten, junttien ja vanhanaikaisten / vanhojen ihmisten harrastuksena. Ruotsissa laji ollaan onnistuttu myymään nuorille ja nuorekkaille ihmisille, eikä raveissa käynti naapurissamme häviä statukseltaan millään muotoa esim. jääkiekolle.

Ja mitä jääkiekkoon tulee niin siinä missä "hardcore-fanien" mielestä yritysten ja liikekumppanien ilmaantuminen jäähallien aitioihin on syönyt lajia, niin raviurheilulle nämä samat tahot olisivat potentiaalinen kultakaivos.

Itse tapahtuma on jossain määrin mielestäni kuosissaan, sillä pääpainon pitääkin olla itse raveissa. Ravit kilpailevat muiden urheilulajien kanssa ja enpä ole jääkiekko-otteluissakaan nähnyt pomppulinnaa tai sirkusta takapihalla, enkä myöskään Pink Floydia keikalla erätauolla.

Jos jotain lisäsäpinää tapahtumaan otetaan mukaan, sen täytyy pitää sisällään nuorekkuutta, energiaa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Eikä siis todellakaan tinasotilaiden nimikkeellä radalla marssivia folio-päisiä sunnuntaijumppajia tai "paikkakunnan" hengessä kärryillä etenanvauhtia eteneviä 40-luvun leffasta löydettyjä pelimanneja.

Ihmisten mielikuvien muuttaminen ei varmasti onnistu vuodessa tai kahdessa, mutta jos sen eteen ei tehdä mitään, se ei myöskään tule onnistumaan koskaan.

Jokaista Loviisan kesäillassa sattuvaa puukotusta vastaan tarvittaisin vähintään kymmenen positiivista uutista/tempausta jotta päästäisiin edes tasoihin. Ja siitä on sitten vielä pitkä matka voiton puolelle.