Olipa surkea Suur-Hollola esittelypaketti heppaurheilussa, muutenkin lehti on aika aneeminen nykyään, olisi odottanut kunnon juttuja yhdestä Suomen raviurheilun päätapahtumasta Suur-Hollolasta, lehti ohenee, mutta hinta nousee, nyt jo 47€ puolivuotta.
Ykkönen on iso, kisa surkeatasoinen. Eageri ylivoimainen, mikäli kuski onnistuu ja se onkin iso mutta. Kouvolassa oli ihan pihalla, tuureilla sai tiloja, eihän noin pitäny sielläkään ajaa vaan voitosta. Sanottiin etukäteen.
Turun tartista varmaan kaikki tajus kuka ton sakin vie kuolemasta yläpystyyn. Tiainen vielä pelaa hienoa mediapeliä ja puhuttelee karsinnan ylivauhtia :D
Mielestäni HU:n pitäisi ilmestyä myös maanantaisin, koska on hölmöä sähköisten medioiden aikaan lukea viikonlopun tapahtumista vasta ke. Ajatus ratsu- ja ravi-ihmisten yhteisestä lehdestä taitaa olla myös hieman kaukaa haettu. Itselläni ei ole mitään ratsastuslajeja vastaan, mutta luulenpa, että suurin osa lehden tilaajista on pappoja, jotka ensimmäiseksi lehden postista saatuaan repivät ne ratsusivut uunin sytykkeeksi. Ratsastusharrastajat taas ehkä eivät tilaaa lehteä, jossa on enimmäkseen ravijuttuja, vaan hankkivat tietonsa nykyään kenties netistä ja ratsastuslehdistä.
Kyllä minä luen koko lehden, olen kiinnostunut sekä ravi- että ratsastusasioista. Pakko vain sanoa, näkeehän sen kuka tahansa, että ko. lehden ratsusivut ovat kymmenen kertaa paremmin toimitetut kuin ravisivut. Ratsusivuilla on laajempia, taustoittavia ja pohdiskelevia juttuja alan ilmiöistä, ravisivuilla luetellaan kuka tuli ekana maaliin ja siihen perään kuskin "antoi kaikkensa" -kommentit.
Ratsuihmiset voivat muuten halutessaan tilata vain perjantainumeron, jossa on enemmän tätä hyvin toimitettua, kuvitettua ja taitettua ratsuhevosasiaa. Usein ne ratsusivuilla olevat aiheet ovat muuten sellaisia, että kannattaisi ravipappojenkin lukea: kengityksestä, jalkojen asentovirheistä, kuivituksesta, ruokinnasta ym.
Mulla ei ole mitään ratsupuolen ihmisiä vastaan; itseasiassa tahtoisin kaikkien hevosharrastajien olevan yhtä suurta perhettä. Joskus on puhuttu hevosurheilukeskusten rakentamisesta tarkoittaen kai käytännössä ratsastuskentän tekoa raviradan keskelle. Valitettavan harvalla raviradalla vain näin on. Tällaisen paikan ympäristössä voisivat ratsu- ja ravitallit olla sulassa sovussa kenties siitä jotenkin hyötyenkin. Tuntuu vaan, että ainakin täällä Suomessa ratsu ja ravipuolen ihmisiä erottaa jonkinlainen muuri, jonka murtajaksi olen toivonut ainakin osittain montelähtöjä.