Helmin Roosa ja kumppanit siitokseen.

Höpöhöpö. Sun mielestä Passionate Kempkin olisi pitänyt varmaan laittaa 4-vuotiskauden jälkeen tiineeksi ja jättää melkein miljoona euroa ottamatta? Kyllä näillä huipuilla ajetaan niin kauan kun peli vetää ja otetaan rahat veks, onneksi asiasta päättää omistajat eivätkä jöllit...

Passionate Kemp ei käsittääkseni edusta syrjäistä, pienen populaation rotua, jolla on jo lähitulevaisuudessa vakava uhka ajautua jalostukselliseen umpikujaan.
Tosiasia on se, että jos suomenhevosten jalostuksessa ei pyritä nuorten HUIPPUtammojen astuttamiseen, niin rotu ei tule säilymään ravikilpailukelpoisena edes vuosikymmentä.
Tämän vuoksi onkin tärkeää, että myös Hippos tekee piakkoin päätöksiä, joiden perusteella suomenhevosrodun ikäluokkatammojen kilpailuttaminen ei ole kannattavaa 5-vuotiskauden jälkeen, aina tuonne 8-9 ikävuoteen saakka.

Nopea kierron ansiosta amerikasta tulee ne nopeimmat hevoset kun laji jalostuu koko ajan kun hyvätkin hevoset laitetaan joskus 4v siitokseen.Toki itse kannatan tätä että ajetaan vanhemmaksi kilpaa on jotenkin mielekkäämpää.

Kun ikäluokkalähdöistä on tullut niin paljon rahaa, että helpot sarjat on kahlattu läpi, on ehkä tauon paikka kun kilpailuvuosia suokilla on kuitenkin edessä runsaasti - jos kaikki menee hyvin. Kuninkuusraveihin eikä kovien ruunien ja oriiden V75-lähtöihin ei kannata rynnätä kuin soitellen sotaan. Toki Naapurin Reiskallakin on hyvä pointti: kilpailuvietti se vie omistajan mennessään. Päätös ei ole helppo.

Jalostuksellinen umpikuja syntyy ainoastaan sukujen ahtaudesta, ei kierron nopeudesta. Ameriikoissa homma toimii kun ikäluokkaskaboissa jaetaan todella suurta rahaa, mutta suomenhevosilla on tilanne toinen. Isot rahat jaetaan vasta myöhemmällä iällä. Ja kun tällaisen suomenhevoshuipun joskus saa, ei sitä ihan hevillä siitokseen laiteta, koska mahdollisuudet todella suuriin tienesteihin ovat olemassa. Rahat ajetaan pois, eikä sitä oikeutta tule omistajilta pois ottaman.

Nopea kierto ja raviura eivät tarvitse olla vastakkaisia asioita
Erohan tässä on USA:han verrattuna, että nuoret hevoset menevät siellä siitokseen, eivätkä palaa takaisin. Kuitenkin suomenhevosen kohdalla kysymys olisi vain parista-kolmesta vuodesta siitoksessa ennen radoille paluuta. Jos hevonen on oikeasti hyvä, niin kyllä se kestää radoille paluun varsomisen jälkeenkin.

Toki omistajilla pitäisi olla oikeus ajattaa hevosiaan myös miten sattuu. Se vain pitäisi tehdä niin kannattamattomaksi, että 6-8 vuotiaana suomenhevostammalla ei kykenisi tienaamaan mitään, oli se sitten miten hyvä tahansa.

Jokaisella nopean kierron filosofilla on täysi mahdollisuus tehdä tarjous, ostaa mikä tahansa sh-tamma ja laittaa se sitten siitokseen.

Amerikassa raviurheilu on menettänyt suosiotaan vuosien varrella. Yhtenä syynä pidetään sitä, että parhaat hevoset laitetaan siitokseen ennen kuin niistä tulee suurelle yleisölle tuttuja. Huono ja toimimaton systeemi raviurheilun suosion kannalta.

ei tienaa kuin rippeet siitä mitä oriilla. Esa Lähdekorpi oli laskenut aiemmin tänä vuonna että 50 eniten tienanneella tammalla oltiin ansaittu vain noin kolmesataatuhatta eli alle viidennes eniten tienanneiden oriiden ja ruunien rahoista.

"Se vain pitäisi tehdä niin kannattamattomaksi,
että 6-8 vuotiaana suomenhevostammalla ei kykenisi
tienaamaan mitään, oli se sitten miten hyvä tahansa."

Voe elämä. Tuon idean kun laitat HU:n yleisönosastopalstalle omalla nimellä, niin tarjoan kaljat. Saat varmasti paljon positiivista palautetta sillä ideasi on aivan loistava. Miksei tuo toimisi myös lämpöisten puolella? Piece by Piece suoraan siitokseen sanon ma!

Aika pahasti väärin on "pelaaja" ymmärtänyt tämän käsitteen nopea kierto. Suomessahan hevoset juoksisivat 5-vuotiaiksi, ja sitten menisivät muutamaksi vuodeksi mammalomalle, ja palaisivat takaisin kilpailemaan.
Norjassahan nämä satsaukset on jo tehty, ja sieltä tulevat kylmäveriset pitävät meikäläisen rodun edustajia täysin pilkkanaan
Suomessa omistajat ovat hieman outoja, koska huippuemätamman varsasta saisi varmasti enemmän riihikuivaa, kuin iltaraveja ja 75:a kiertämällä.
Väitän, että esim. Helmin Roosan taustajoukot tienaisivat kahdesta varsasta 6 ja 7 vuotiaana enemmän kuin mitä hevonen pystyy noina kausina juoksemaan rahaa sisään, vaikka olisi joka viikko startissa.

Viime vuonna kun vuoden hevonen valittiin yleisöäänestyksellä voittajaksi saatiin Velin Vinke, joka keräsi 33%! kaikista äänistä. Mitä järkeä on vaatia systeemiä, mikä estäisi tuollaisten kansansuosikkien syntymistä?

Jenkeissä ravikisat vetivät 70-luvulla yli 50000 hengen yleisöjä, nykyään 30000 katsojaa ei mene rikki koskaan. Hoof Beats-lehden pitkäaikainen päätoimittaja Dean A. Hoffman oli muutama vuosi sitten Hevosurheilun haastattelussa ja antoi ihan suoraan ymmärtää, että eurooppalainen systeemi, missä aikuisten hevosten suurkilpailut ovat ykkössisijalla on toimivampi systeemi. Siitä huolimatta Suomessa on ihmisiä, jotka kuvittelevat, että jenkkisysteemi olisi jotenkin parempi. Miksi?

Ranskalaiset ovat voittaneet Elitloppetin 20 kertaa, jenkit 4. Mitkään tosielämän tulokset eivät puolla väitettä, että jenkkihevoset olisivat jotenkin ylivoimaisia.

"Miksei tuo toimisi myös lämpöisten puolella?"

Toimisihan se, mutta siihen ei oikeastaan ole tarvetta. Lämminverisiä on sen verran suurempi määrä maailmassa, että niiden kehitys ei ole Suomen raviurheilusta kiinni, varsinkin kun USA ja Ranska pitävät huolta jalostuksen monipuolisuudesta ja tiiviistä tahdista.
Suomen kärkivalmentajista ainakin Korpi ja Korvenoja suosivat sitä periaatetta, että hyvät lämppäritammat menevät siitokseen melko nuorena.

niin takana on sellaisia tammoja, jotka eivät tule tienaamaan kovinkaan mittavia tuloja tällä kilpailusysteeemillä, vaikka kahlaisivat kaikki Suur-Hollolat, Tammavaltikat ja A.V. Marttilat läpi omien V75-sarjojensa lisäksi. Yleensähän on tuollainen I.P. Vipotiina ja Velin Vinke joukossa poikkeuksena, joka käärii suuret rahat.

Ranskahan nyt on ihan yhtälailla maa, jossa tammat laitetaan nuorena siitokseen. Kuinkahan monta Q-ikäluokan ykköstammaa enää kilpailuja kiertää? Ei kovin montaa.

Tosiasia on kuitenkin se, että niin kauan kun ei ymmärretä suomenhevosen ja lämminveristen eroja, niin mitään järkevää keskustelua ei edes saada aikaiseksi. Jo se, että jotkut alkavat pelotella USA:n siitossysteemillä, kun puhutaan suomenhevosten siitoksesta, osoittaa aikamoista tietämättömyyttä rotujen eroavaisuuksista.

Sitä paitsi, lauantainakin oli pääkilpailussa mukana yksi jo varsonut tamma, Tupla-Liina. Eipä näyttänyt menoa haittaavan varsominen. Kumma juttu, kun tämänkin topicin juttuja lukemalla voisi saada käsityksen, jonka mukaan hevosen kilpailu-ura loppuu varsomiseen.

Eipä tässä ketjussa näytetä ymmärtävän sitäkään, mitä yleisö haluaa nähdä. Kaikissa muissa lajeissa tajutaan panostaa siihen mitä yleisö haluaa nähdä, raveissa on väkeä joka ajattelee, että se mitä yleisö haluaa nähdä pitäisi romuttaa. Ihmeellistä on, että lämminverikasvattajat, joilta nämä päättömät ajatukset sh-tammojen nuorena siitokseen laittamisesta ovat lähtöisin, haluavat määrätä mitä suomenhevosten omistajien tulisi omilla hevosillaan tehdä.

Vaikka olisi kuinka huipputamma viisivuotiaana ei se ole tae siitä, että olisi huippuperiyttäjä. Ja aina varsanteossa omat riskinsä on eli osa näistä ei palaisi sitten koskaan radoille. Etenkin kun treeniä ei voi tietenkään ihan samalla tavalla ylläpitää kuin kilpailukaudella.

"Suomessa omistajat ovat hieman outoja, koska huippuemätamman varsasta saisi varmasti enemmän riihikuivaa, kuin iltaraveja ja 75:a kiertämällä."

Paljonkos sinä luulisit (tai maksaisit) että esim. Helmin Roosan varsasta saisi 1-vuotiaana kun se myyntiin laitettaisiin; jos vaikka itse saisit valita vielä isäorin?

Kerrohan pelaaja toki mikä tekee näistä ajatuksista "päättömiä"? Eiväthän sh-kasvattajatkaan voi sitä kiistää, etteikö vastaava toiminta Norjan kylmäveristen parissa olisi nostanut niitä aivan uudelle tasolle.

Mistä muuten löytyy tutkittua tietoa siitä, että raviyleisö haluaa nimenomaan nähdä 6-8-vuotiaita suomenhevostammoja? Mitä itse olen raveissa kiertänyt, niin ei kyseinen ikäryhmä ja rotu ole mitenkään enemmän odotettu näky kuin vaikkapa 6-8 vuotiaat oriit ja ruunat, itseasiassa päinvastoin. Viestauksen, Villexin, Jylhätulen,Pauskeri, Valtrauksen ja Bokerin välisiä kisoja katsotaan takuulla mielummin kuin saman ikäluokan tammojen.

"Kerrohan pelaaja toki mikä tekee näistä ajatuksista "päättömiä"?"

No otetaan esimerkiksi Velin Vinke. Sinun loistoideallasi Vinke olisi huilannut vuodet 2006-2008. Rahaa olisi palanut Halla-aholta 120 000 euroa vaikka väliin mahtui loukkaantuminenkin.
Kolmesta varsasta olisi Vinkeen 5v. näytöillä saanut ehkä yhteensä 10 000€ - 20 000€, olettaen että kaikki varsat olisivat olleet terveitä ja Vinke olisi saatu tiineeksi joka kerta.

Halla-ahokin on paiskinut töitä hevosien kanssa pitkän aikaa ja nyt kun hänelle olisi siunautunut huipputamma, ei hän saisi sitä kilpailuttaa vaan pitää tallissa kolme vuotta? Eikö tuo olisi sinun mielestä päätöntä?

"Yllättäen" esimerkkinä on juuri Velin Vinke. Tuossa edellä jo joku totesi, että onhan näitä poikkeuksia. Tässä kuitenkin lista niistä, jotka edes osallistuivat VMTK:uun vuonna 2005, eli silloin kun Velin Vinkekin olisi voinut osallistua

Lisbeth, Jussin Vappu, B Turolii,Dara, Riikuli, Etula, Juliana Lax, Liisan Lilli, Rallin Nalli, Viivytys,Mystiikka ja Siroliinu

Näistä vain kolmella on varsat, ja ainakin yksi varsoja, eli Etula jatkaa täyttä häkää kilpauraansa.

""Yllättäen" esimerkkinä on juuri Velin Vinke. "

No miksei Vinkettä saa käyttää esimerkkinä? Olisit myös kieltämässä sen tapaisten tähtien kilpailuoikeuden siinä missä muidenkin? Ja mitä tapahtuisi tammavarsojen hinnoille? Kuka haluaa ostaa hevosen, jos sillä menee loukkantumisten takia 4- tai 5-vuotiskausi pieleen, niin seuraava kilpailumahdollisuus koittaisi sitten vasta 9-vuoden iässä? Varsoista ei maksettaisi mitään ja kulut juoksisi 9-vuotta... Hiano idea. Suorastaan täydellinen. Lupaan lukea HU:n lukijan kynästä palstan tarkasti ens viikolla...

No ei katsos hätää, Suomessa ei tulla tekemään mitään suomenhevosen jalostuksen hyväksi. Parhaat kilpatammat astutetaan edelleen 15-vuotiaana (Turolla tai Vieskerillä), ja kohta meillä on jopa 22 aikoihin pystyviä superhevosia, joiden silmät ovat samalla puolella ja sääret vähän länget.

Onneksi niillä kuitenkin voi ajaa kilpaa iltaraveissa!

Jos suomenhevosen jalostukseen panostaminen tarkoittaa sitä, että Velin Vinkkeen kaltaiset hevoset, joita on 1/1000, eivät saisi kilpailla pariin vuoteen, niin so what. Mitä siinä raviurheilu menettäisi, jos sitä kautta saataisiin hevosia, jotka kykenevät olemaan kilpailukykyisiä ruotsalais-norjalaisia kylmäverisiä vastaan, ja ehkäpä vielä joskus alittamaan 20 haamurajan.
Kumman yleisö haluaa? Uuden Vieskerin tai Siporin, vai uuden Velin Vinkkeen?

Lapsikin ymmärtää, että tammahevosta on vaikea saada enää radalle, jos se astutetaan 6-8-vuotiaana. Kuninkuusravit ovat ylivoimaisesti Suomen suosituimmat ravit ja tälläinen systeemi romahduttaisi kuningatar-kilpailun täysin. Mitä väliä sillä on pärjäävätkö sh:t jossain ikäluokkakisoissa norskeille, jos se EI KETÄÄN KIINNOSTA. Ensimmäiseksi pitää ajatella sitä, mitä ihmiset haluvat nähdä ja jos ravikuningatar kerää yleisöäänestyksessä 33% kaikista äänistä ja kuninkuusraveissa käy lähes 50000 ihmistä niin sitähän ne haluavat nähdä. Ei Pihlajan Aaroni sellaisia yleisömassoja liikuta. Eivätkä mitkään muutkaan varsatähdet missään päin eurooppaa.

suomenhevonen on ylesirotu, jota käytetään muuhunkin kuin raviurheiluun. Etenkin ratsujalostus on edennyt ilahduttavasti viime vuosina. Se on erityisen ilahduttavaa siksi, että siellä suvut ovat kuitenkin hieman erilaisia verrattuna raviurheiluun ja sieltä on mahdollista saada uutta ainesta, jos geenipohja entisestään kapeutuu.

Geenipohjan laajuudella ja hyvien kilpatammojen aikaisella siitokseen siirtämisellä ei mielestäni ole mitään tekemistä keskenään. Nopealla kierrolla saataisiin ehkä jalostusta vietyä eteenpäin, ehkä ei. Viime aikoina on moniakin hyviä tammoja siirretty siitokseen mm Cordiitta ja Lisbeth. Huhuja on kuulunut myös siitä, että Maipin Inka olisi mammahommissa. Nähtäväksi jää, tuottaako tämä tulosta.

Jylhätähden ja Jylhättären emä Lumekkitar varsoi välillä loukkaantumisten takia ja palasi radoille, samoin Mullinmallinin emä Soviriina. Onhan näitä aivan vapaaehtoisetikkin tehty, ei todellakaan tarvita mitään pakkoa.

Suomenhevosia on toki vähän maailman mittakaavassa mutta en olisi siitä kovin huolissani juuri siksi, että hevosella on nykyisin todella palkon muutakin kuin raviurheilukäyttöä. Samoin on aivan käsittämätöntä tämä puhe, että norjalaiset ja ruotsalaiset olisivat menneet suomenhevosesta ohi. Suomenhevostamma on tänä kesänä pistänyt ME-lukemat aivan uusiksi ja suomenhevoset ovat laajalla rintamalla tehtailleet huikeita aikoja. Tason laajuudessa ruotsalaiset ja norjalaiset ovat jäljessä.Huippuhevoset vaihtelevat roduittain, pian on suomenhevosen vuoro.

On kylmäveriurheilulle suorastaan siunauksellista, että huippuja löytyy muualtakin. Nyt vain pitäisi saada tammoillekkin aikaiseksi pohjoismaisia kilpailuja. Minä ainakin katson aivan yhtä suurella mielenkiinnolla näitä tammalähtöjä kuin orilähtöjäkin.

Valmennuksellisesti olisi aika tehdä jotain oikeasti sellaista, että 3-ja 4-vuotiailla alettaisiin kilpailla enemmän. Hevonen kehittyy lopullisesti vain kilpailemalla, ei metsälenkeillä säästelemällä. Suurin pullonkaula on nähdäkseni se, että radoille tulevien 3-ja 4-vuotiaiden tulisi olla kaikkien heti valmiita lähes tähtivauhteihin. Näin ei ole ja siksi iso osa varsoista jää kotiin ja niiden kehitys hidastuu väkisinkin.

Sehän on tiedetty jo jonkin aikaa, että Ruotsi ei panosta juuri ollenkaan kylmäverisiinsä. Sen tähden maan taso on aika surkea. Sen sijaan sitä en kyllä millään allekirjoita, että Norjan huippu kv-taso olisi kapeampi kuin suomenhevosten huippujen. Tosin eipä tässä tarvitse edes viikkoa enää odottaa, niin nähdään missä mennään absoluuttisella huipulla. Tupsujalkojen totokolmikko voi olla lähellä.

Tosin Norjassa, jossa siis on tehty jalostuksellisia ratkaisuja kylmäverirodun hyväksi, hevosten taso on laaja myös terävimmän kärjen takana.

myös uusiksi.
suomenhevonen 13v (16v)
lämminverinen 12v (14v)

ennätä nyt paneutua kovin syvälliseen keskusteluun kylmäverijalostuksesta Ruotsissa ja Norjassa.

Åbofemmaniin näyttää tulevan kolme edustajaa muualta ja Pohjoismaiden mestaruuteen kuusi. Järvsofaks tulee vielä kerran näyttäytymään Suomeen ja tuo mukanaan poikansa Järvsövikingin, Feseth Lynetin, Faksen ja Åsajervenin.

Åsajerven on sukua Feset Lynetille myöskin emän isänsä Atom Vinterin isän Alm Rigelin kautta. Kyseinen Alm Rigel on Feseth Lynetin emänisänisä. Alm Rigel löytyy myöskin Gonagasin isänisänisänä.

Mielenkiintoinen ori on myös Elding. Se on Moe Bragen isänisä, Mörtvedt Jerkeldin isänisä, Järvsövikingin emänisä ja Eld Kevinin isä.Varmaan muitakin yhtäläisyyksiä löytyy mm Jerker mutta ei nyt niistä.

Olisi mielenkiintoista jatkaa keskustelua Järvsöfaksin, Alm Riegelin ja Eldingin vaikutuksesta Ruotsin ja Norjan jalostuksessa mutta muut kiireet kutsuvat. Varmaan näistäkin jo selviää, että kovin laaja ei ole noiden yhdeksän Suomeen saapuvan hevosen geenipohja. Mutta siihen sillä, että niiden emät on siirretty siitokseen aikaisessa vaiheessa, ei liene mitään merkitystä.

Paljon yksinkertaisempaa olisi se, että suomenhevostamman voisi kantakirjata vasta kun sillä on varsa. Sen varsan voisi tehdä vaikka 4-vuotiaana. Mikään ei myöskään estä sitä, että ikäluokkalähtöihin laitettaisiin vuoden tammahyvitys, eli kriteriumiin 5-vuotiaana ja derbyyn 6-vuotiaana vuotta nuorempia oriita vastaan. Silloin varsan ehtisi tehdä alta pois ennen mahdollista kilpauraa.

on ottanut pattiin tuo voivottelu suomenhevosten huonoudesta, että piti ihan kaivella Norjan parhaiden nopeustilastot tältä vuodelta. Sijalla 28 oli ajalla 1.22.8 mielenkiintoinen hevonen nimittäin Saran Salama :))

Ainakin kaksi ruotsalaistakin 28 parhaan joukossa oli, joten näyttää siltä, että tuon 1,22,8 tai alle on pistellyt 25 norjalaishevosta. Suomessa samaan on yltänyt 41 hevosta.

Alle 1.21 on Suomessa juossut 6 hevosta, Norjassa 4 norjalaista. 1.22.0 tai alle on Norjassa mennyt 12 hevosta, Suomessa 24. Paras noteeraus on I.P.Vipotiinalla 1.20.2 ja toiseksi paras Saran Salamalla 1.20.3.

3- ja 4-vuotiaat ovat ilman muuta suomalaisia edellä mutta jo 5-vuotiaissa Linkori näyttää pitävän pintansa norjalaisserkkujaan vastaan. Eikä kaukana ole 4-vuotias Pihlajan Aaronikaan, sen vertailuaika kun on 2100 metrin matkalta. Kun tammat edustavat noin puolta koko kannasta, vie niiden esiinmarssi suomenhevoset kerta kaikkiaan ohi norjalaisista.

Aikainen siitokseensiirtyminen selittää tästä osan mutta ei kaikkea. Osalla parhaista norjalaistammoista ei ole jälkeläisiä ollenkaan tai vain muutama. Jos kysymys on siitä, että tammoja ei alunalkaenkaan valmenneta yhtä huolella kuin oriita, se voi selittää eroa.

Tupsujalat saattavat hyvinkin ottaa kolmoisvoiton Turussa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että norjalaiset ja ruotsalaiset olisivat karanneet suomenhevosilta, nyt vain niiden joukosta tulevat parhaat. Suomenhevosten asiaa ei auta yhtään se, että Auraus, Erikasson ja A.T. Eko ovat telakalla.

Nostan hattua suomalaistammojen omistajille, kun ovat ilmoittaneet tammojaan mukaan molempiin sarjoihin.

Pohjoismaiden mestaruuskilpailuun vielä sen verran, että ensimmäinen osakilpailu oli suomalaisten kannalta liian aikaisin. Suomessa oli ensimmäisen kerran kunnon talvi kolmeen vuoteen ja hevosille ajettiin tosimielellä pohjia. Ainakin Eko jouduttiin mielestäni vetämään huippuiskuun liian nopeasti. Kun siihen lisätään Teivaisen kaahotus, saattoi Ekon kausi palaa siihen. Ihan parhaaseen aikaan ei suomalaisten kannalta ole tämäkään viimeinen osalähtö.

Toivoisin kyllä, että suomenhevosten omistajat lähtisivät avoimin mielin kisaamaan hevosineen muihin pohjoismaihin silloin, kun siihen annetaan heille tilaisuus.

Eiköhän se ole kuitenkin niin että 99,9% suomenhevosten rahapalkinnoista jaetaan Suomessa suomenhevosille. Ihan sama mulle vaikkei pärjättäisikään tupsujalkoja vastaan. Kyllä nämä omatkin lähdöt riittävät ihan varmasti.

MAHTAVA SELVITYS ORVOKKI! Siinä kumottiin Jöllin mutut ja lyötiin luu kurkkuun ja kerralla!

eli tamma pitäisi astuttaa 3-vuotiaana ennenkuin on mitään tietoa siitä, minkälainen siitä on kilpahevosena tulossa.

Hevosen tulevan uran kannalta ikävuodet 3 ja 4 ovat erittäin tärkeitä valmentamisen kannalta. Kantavaa ja imettävää tammaa ei voi valmentaa täydellä teholla.

On myöskin niin, että kaikki eivät halua varsottaa hevostaan. Pitäisikö heiltä todella evätä mahdollisuus kilpailuttaa tammaansa täysipainoisesti.

Useat tammanomistajat toimivat myös loukkaantuneen tai kovasti kasvavan tammansa kanssa juuri niin, että laittavat tamman kantavaksi nuorena "odottamaan" paranemista tai kasvun päättymistä. Näin toimien näitä kilpailujen suhteen kääntämättömiä kortteja tulee siitokseen aivan riittävästi.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tammojen kilpailuttamista ei pidä lähteä häiritsemään millään lailla. Edelleen olen sitä mieltä myöskin, että 3-ja 4-vuotiaiden varsojen radalle tuloa tulisi rohkaista. Houkuttimena ei saa olla iso raha, vaan sellainen kilpailujärjestelmä, joka tarjoaa varsoille pehmeän laskun radalle.

Kuulkaas enot Orvokkia! Sellasta pohdiskelevaa tykistystä ja mahtavaa faktatietoutta ettei sitä tällä palstalla ainakaan liikaa saa lukea! Oot ihku!

Mutta täytyy kompata että näillä uudistuksilla oltaisiin tekemässä tamman omistamisesta kirousta, kuluja ja rajoitteita olisi mutta tuloja ei. En kannata.

Peesaa Mara Ala-Seppää, mutta puhuu asiaa. Juuri näin kuuluisi toimia.

Olet aivan oikeassa Patric Metric. Sain kimmokkeen avata tällä KESKUSTELUpalstalla aiheen, kun Ala-Seppälän haastattelu HU:ssa ei oikein täällä tullut kunnolla noteeratuksi. Nyt tällä topicilla on jo yli 1000 lukukertaa, ja vastauksiakin toista sivua. Ehdottoman hyvä asia keskusteltavaksi, vaikka mm. Nisula meinasi, että asiasta ei edes pitäisi keskustella.
Orvokilta tuli tiukkaa tekstiä sen verran, että täytyypä paneutua siihen paremmalla ajalla, ja kaivaa nuo tilastot esiin. Samalla pitää selvittää tarkasti, että monenko vuoden taakse tuo Norjan kv-jalostus ulottuu.

Yksi asia mistä ei ole vielä ollenkaan keskusteltu on se, että paljonko sattuma vaikuttaa suomenhevosen jalostukseen. Nimittäin joinain vuosina hyviä nuoria tammoja saattaa siirtyä loukkaantumisten takia siitokseen useita, mikä taas näkyy melko tarkasti 4-5 vuoden päästä varsaikäluokassa.
Toinen asia on sitten se mitä ainakin hevosalan oppikirjat painottavat, että mitä vanhempi hevonen on ensisynnyttäjänä, niin sitä suurempia riskejä siitä seuraa sekä tamman että varsan terveydelle. Myös tiineytymisprosentti pienenee suhteessa siihen mitä vanhemmaksi ensimmäistä siitosta odotellaan.

Norjan kylmäverijalostus ulottuu ainakin yhtä kauas kuin suomalainenkin. Ensimmäiset merkinnät sukutauluissa ovat hyvinkin 1880-luvulta. Varsinainen käänne tapahtui ehkä 1970-luvulla, jolloin norjalaistamma Vintilla s.1970 alkoi pistää kampoihin suomalaisillekkin.

Norjassa käydään tällä hetkellä kiivasta keskustelua siitä, että kylmäveristen starttiintuloa olisi mahdollista myöhästyttää. Siellä keskustellaan, olisiko mahdollista ajaa suuret ikäluokkakilpailut 4- ja 5-vuotiaina tai lisätä 5-vuotiaille oma suurkilpailu.

On aivan totta, että mitä nuorempana tamma astutetaan, sitä paremmin se tulee kantavaksi. En kuitenkaan hätistelisi aivan parhaimpia tammoja pois radalta. Heti terävimmän kärjen takana on kuitenkin suuri joukko erinomaisia tammoja, joiden kilpailuttaminen on melko kyseenalaista. Niillä on hyvät jopa 1.22 ajat ja 15 - 30000 euroa rahaa. Näiden kanssa on saatettu tahkota jo useampi vuosi 1000 - 5000 euron vuositienesteillä. Sarjat vain ovat menneet niille liian vaikeiksi ja rahaa ei tule, vaikka tammat juoksevat hyviä aikoja. Nämä tälläiset tammat kannattaisi houkutella pois radalta siitokseen ennenkuin ne tulevat reilusti yli-ikäisiksi.

Toki oriin ikäkin vaikuttaa tiinehtyvyyteen. Mitä vanhempi ori, sitä huonompi tulos, yleensä. Hyvä keskustelunaihe olisi myöskin yksittäisten oriiden jalostuskäyttöoikeus. Sitä pitäisi mielestäni rajoittaa nykyisestään. Suosituimmat oriit saavat vuodesta toiseen satamäärin tammoja. Niin hyvä kuin Turo siitoksessa onkin, siitä alkaa oikeasti tulla jo melkoinen harminkappale. Sama on edessä Vieskerin kanssa, jos sillä ikää ja terveyttä riittää yhtä pitkään kuin Turolla.

Hyvänä esimerkkinä tässäkin voisi katsoa Norjaa ja Eldingin vaikutusta siellä. Viimeisimmän isäoritilaston kärjessä ovat Moe Odin, Elding, Lome Elden, Pål Even ja Spikeld. Kaikki neljä muuta kärjessä olevaa oritta ovat Eldingin poikia. Seuraavana taisi olla Järvsöfaks, joka ei geenipohjaa yleisellä tasolla levennä sekään varsinkin, kun sen pojat alkavat vallata siitosorimarkkinoita yhä laajemmin myös Norjassa.

viimeisen kommentin keskivaiheilla oli pointti, jota minäkin peräänkuuluttaisin. Kun ei ole ihan parhaimmasta tammasta vaan ikäluokkamenestyjästä kyse, voisi tien noustessa pystyyn olla hyvä aika astutukselle. Pari vuotta muissa merkeissä voisi piristääkin kilpailu-uraa.

Kyllä, yhdyn tuohon Orvokin näkemykseen noista samoja sarjoja vuodesta toiseen tahkoavista tammoista. Voisikin olla ihan asiallista suunnata kannusteita juuri niiden omistajille, jotta ne saataisiin mahdollisimman pian tekemään se ensimmäinen varsa.

Tosiasiahan kuitenkin on myös se, että Suomessa tulee vielä aivan järkyttävä ongelma hevosista Turo ja Viesker. Näiden kahden oriin astutuksia olisi pitänyt jo aikoja sitten rajoittaa merkittävästi, mutta viimeistään nyt ne pitäisi jo lopettaa kokonaan (siis astutukset ei hevosia). Perusteeksi näiden käyttämiselle ei enää riitä se, että ne tuottavat huippuyksilöitä. Ensimmäiseen polveen ehkä joo, mutta mitäs sitten kun tullaan kolmanteen-neljänteen polveen ja sama isäori löytyy isänisänä, emänisänä, emänemänisänä ja isänisänisänä? Silloin tulee varmasti todella laadukkaita eläimiä!

siinä kävi, kuten vähän uumoiltiinkin, että kolmoisvoitto meni tupsujaloille. Vielä ohraisemmin olisi käynyt, jos kelpo kilpatamma Velin Vinke ei olisi ollut mukana.

Velin Vinkeelle jäi kyllä mielestäni vähän jossittelemista, samoin ehkä Saran Salamalle. Salama nyt ei ole kovin kummoinen selistä ollut pitkään aikaan mutta nyt siltä kyllä suljettiin kirirata melko tylysti. Salama kun ei paras mahdollinen kirijä ole muutenkaan, niin sen uskon, että vähäisenkin yrityksen torppaaminen vei viimeisetkin halut tulla loppua lujaa.

Mutta ei niin ikävää, jottei jotain hyvääkin. Viisivuotiaat suomalaiset olivat vallan mainioita ja tulevia kilpailuja on todella mukava odotella.