Killeri/Mikkeli rataolosuhteet

Yöpakkaset. Radan kerros jäätyy yöllä. Aurinko lämmittää ympäröivän ilman. Sitten vesihöyryn osapaine-erosta (??? ymmärtääköhän kukaan) johtuen siirtyy kosteus ilmasta radan jäätyneen kerroksen pintaan tiivistymään vedeksi ja kosteuttaa radan pinnan.
Sama ilmiö tapahtuu, kun silta on pinnoitettu bitumilla, rakenne on on kylmempi (ja pakkasen puolella) kuin ympäröivä ilma ja lisäksi vesihöyryä läpäisemätön. Silloin BITUMIpintaan ympäröivästä ilmasta tiivistyy myös vesi jäätymään. Kutsutaan sitten nimellä musta jää.
Ratamestari on kyllä ilmasta pintakerrokseen (pakkasen puolella) tiivistyvän kosteuden kanssa vaikeuksissa, kun aurinko lämmittää ympäröivää ilmaa. Mikkelissä pintaan ajettiin kerros hiekkaa estämään jäätyneen pinnan nopeaa sulamista (ja siihen kosteuden tiivistymistä) aurinkopaisteessa. Saattoi olla, että jäätynyt kerros säilyi jäässä koko ravien ajan ja oli näin ollen siis kovapohjainen pehmeän pintakerroksen alla. Ei rata ainakaan hidas ollut, koska Anna Smile juoksi 14,8-ajan lyhyestä ryhmästä syyssäässä eikä rata muutenkaan liejuiseksi muuttunut. Mikkelissä osattiin homma tehdä oikein. Näin rata oli kovapohjainen alustaltaan, mutta pinnassa sitten pehmeä kerros.
Ratamestarille toinen vaihtoehto lämmintä/pakkasta -aikana on olla radalla koko ajan yöllä piikkilanan kanssa estämässä jääkerroksen syntyminen radan rakenteisiin. Silloin ratakerrokset "hengittävät" (läpäisevät) ympäröivän ilman kosteuden vaihtelut, eikä kosteus tiivisty JÄÄTYNEEN kerroksen pintaan vesipisaroiksi.
Ilmiötä voi tarkastella pakkasaamuna myös lampien ja järvien pinnasta nousevan vesihöyryn kanssa. Veden pintakerroksen ollessa lämpimämpi kuin ympäröivä ilma, nousee vedestä kosteutta kylmempään ilmakerrokseen. Sitten ilman lämmetessä ei höyry enää nousekaan.
Vesihöyry siirtyy aina lämpimämmästä kylmenpään päin ilmanpaine-eroista johtuen, eikä rakenteissa tule olla tämän "hengityksen" estettä (jäätynyt vesikalvo/bitumi ainakaan väärässä kohtaa).
Huom! Jos auton renkaaseen koneellisesti saadaan aikaan ylipaine ympäröivään ilmanpaineeseen nähden ja gummi puhkeaa, niin jokainen tiedämme, että ilman purkautuminen tapahtuu pienemmän paineen suuntaan.
Nyt siis aurinkomme toimii paine-eroja aiheuttavana koneena ja paineen pitää päästä purkautumaan tai muuten se tiivistyy pisaroiksi läpäisemättömän (bitumi/jäätynyt vesikerros) kerroksen pintaan kosteudeksi, kun lämpötila pintakerroksessa riittävän alhainen (kastepiste).
Fysikaalisia ilmiöitä tuskin kovin laajalti ymmärretään muuallakaan ja se näkyy ainakin lähes jokapäiväisinä hometalokeskusteluina.