Järvsöfaks voitto nro 200.

Hieno hevonen ja hieno ura.

Kruununa voitto n:o 200.

Mielestäni tuli kyllä viime hetkellä ja viimeisillä voimilla, tosi vaikeata oli viimeiset 100 metriä.

juu kyllä oli täysin poikki lopussa, mutta voitto mikä voitto.

Näinhän se on ja vilpittömät onnittelut maailman parhaalle.

Ehkä vielä kenkien riisumisstartti ja sen jälkeen hyvin ansaituille eläkepäiville "hauskanpitoon". :)

laittaa Suomen kilpailurekisteriin ja ajaa pari vuotta kilpaa, tulis varmaankin pieni älämölö jos näin tekisi ja veisi rahat ykkössarjoista, jotka rajattu kylmäverisille

Ei voisi. Suomen kilpailurekisteriin ei kylmäverisiä oteta. Ja vaikka otettaisiinkin, niin "paria vuotta" Järvsöfaksilla ei täälläkään voisi ajaa, sillä kilpaoikeus suomenhevosilla loppuu, kun hevonen kääntyy 17-vuotiaaksi.

selvää hepon iästä ja koska on ori saa Suomen kilpailurekisteriin.

saa kilpailla 16-vuotiaana kylmäveriset.
Tuohan täyttää 16 ensi vuonna, joten vuosi olisi jäljellä ja kyllähän tuo pesisi nykykunnossaankin suurimman osan lähdöistä.

Maailman paras ravihevonen kautta aikojen teki 200 voiton rajasta hakkelusta. Kyllähän sitä alkaa jo ikä painaa Järvsöfaksin kintereissä, mutta ravi on silti edelleen sulavaa ja todella näyttävää. Maailman historia ei tunne yhtään näin hurjaa ravuria. Ihan vaan tämän rajapyykin kunniaksi tässä teille kaikkien aikojen ravi ME, jonka rinnalla mm. Varennen Mikkelin ME-juoksu on harrastelijoiden puuhastelua.

Linkki Järvsöfaks ME Gävle (http://www.youtube.com/watch?v=1fCSH-x9KCY)

Hienosti pistelee noinki pulleaksi lämpöseks.

Mahtaako edellinen kirjoittaja kyetä kohtaamaan sitä faktaa, että Vieskerissä (kuten muissakin suokeissa) on enemmän lämminveristä verta kuin vaikkapa Faksenissa tai Alm Svartenissa?
Tästähän löytyy näyttöä ihan yliopistotutkimuksia myöten. Suomenhevonen eriytyi omaksi suvukseen myöhemmin kuin nämä Norjan ja Ruotsin kylmäveristen linjat.

Hauen Jölli tarkemmin niistä yliopistotutkimuksista. Perustuvatko ne esim DNA-tutkimukseen ?

Yleisesti tunnettuahan on, että ruotsalaiset ja norjalaiset itsekkin olivat sitä mieltä, että heidän kylmäveriseensä ( joka on siis ollut jo pitkään yhteinen rotu, koska jalostukseen käytetään hevosia ristiin rastiin )on sekoitettu lämminveristä.

Jotkut asioista perillä olevat tietävät jopa kertoa tarkkaan, mitä lämminveristä käytettiin ja paljon sen jälkeen, kun suomenhevosen sukukirjat sulkeutuivat.

Aivan avoimesti on käytetty jalostukseen mm rodun kantakirjaan merkittyä tammaa Kvarta. Sen emän emä oli tanskalainen lämminveritamma, joka varsoi ruotsalaisesta oriista. Jälkeläinen sai nimekseen Halvan ja siitä tuli siis Kvartan emä. Kvartalla ei ollut lämminveritaustansa vuoksi kilpailuoikeutta mutta sen jälkeläisillä toki jo oli. Parhaiten menestyi ori Vinjet 1.35.1.

Sitten on tämä kuuluisa tapaus Solo. Solon isäksi väitetään varsin yleisesti lämminveristä nimeltä Anteeo Custer. Solo menetti välillä kilpailuoikeutensakkin, koska löytyi lukuisia henkilöitä, jotka pitivät sitä puoliksi lämminverisenä ja todistettiin, että Anteeo Custer oli elossa vielä silloin, kun Solon emä astutettiin. Oriin omistaja oli alunperin väittänyt Aneeo Custerin kuolleen vuotta aikaisemmin kuin todellisuudessa oli tapahtunut. Tuohon aikaan ei ollut verikokeita, joten Solon omistajan uhattua oikeustoimilla kilpailuoikeus palautettiin.

Solon jälkeläisiä rankattiin tyyppitarkastuslautakunnan toimesta lukuisia mutta vielä niitä jäikin rekisteriin kaikenkaikkiaan 856 varsaa. Edellämainitun tamma Kvartan tyttärelle Kvartylle käytettiin Solon poikaa Solblanken hyvin tuloksin.Tottahan toki, kun sillä oli lämminveritaustaa molemmin puolin :)

Tyyppitarkastuslautakunta hylkäsi myös kylmäveristen mestaruuden voittaneen Lielan ja ennätysjuoksija Runsyn. Runsy oli kuitenkin ennättänyt vaikuttaa siitoksessakin jo pari vuotta. Mielenkiintoiseksi tämän hevosen taustan tekee se, että isäksi oli ilmoitettu Solo mutta sen emä ei ollut Solon astumien tammojen joukossa :)

Tyyppitarkastuskaan ei aina onnistunut, kuten kävi Aggen kohdalla. Se oli jo hyväksytty tarkastuksessa, kun ilmestyi todistaja, joka oli ollut paikalla, kun Aggen emä oli astutettu lämminverioriilla Senator Belmont.

Toki voidaan väittää, että suomenhevosessakin on lämminveristä joukossa ja varmaan niissä orlovvaikutteita onkin. Suomenhevosen rotukirjat sulkeutuivat jo 100 vuotta sitten ja raja Neuvostoliittoon 92 vuotta sitten. Ensimmäiset lämminveriset ravaajat tulivat sitten Suomeen 50-luvun lopulla, jolloin källien tekeminen olisi ollut jo paljon vaikeampaa. Ruotsalaisilla ja norjalaisilla sen sijaan lämminverisiä oli ja niitä käytettiin varmuudellakin.

Solon tapaus on ja pysyykin varmaan kiistanalaisena mutta mikään muu kuin lämminverisen käyttö jalostuksessa ei selitä sitä, että kylmäveriset saivat suomenhevoset nopeustilastoissa kiinni parissakymmenessä vuodessa.

Ilmaisin huonosti itseäni, anteeksi. Siis pointti oli se, että kun suomenhevosten ja kylmäveristen (siis Ruotsin ja Norjan yhteisrotu) nimenomaan dna:ta on tutkittu, niin suokeissa on enemmän orlovia kuin kylmäverisissä muita lämpöisiä. Tätä asiaa sivuttiin mm. siinä suomenhevoskasvattajia käsittelevissä luvuissa kirjassa Lähtö Hyväksytty.
Oliko samassa vai seuraavassa kirjassa oli aika mielenkiintoinen väite siitä, että kylmäverisissä olisi myös suomenhevosta.

kylmäverisissä on ripaus suomenhevosta, vietiinhän niitä aikoinaan muihin Pohjoismaihin.Suomenhevosilta ja kylmäveristen ja suomenhevosten sekoituksilta evättiin kuitenkin kilpailuoikeudet, joten suomenhevosten vienti tyrehtyi.

En lähde riitelemään siitä, onko suomenhevosessa enemmän orlovvaikutteita kuin kylmäverirodussa on nimenomaan Pohjois-Amerikasta tuotua lämminveristä. Kaikki tiedämme tuloksista, että amerikkalainen lämminverinen on kilpahevosena todella paljon edellä orlovia.

Haluaisin myös nähdä tutkimuksen perusteluja siinä mielessä, että joissain suvuissa jenkkiverta on käsittääkseni enemmän kuin joissain muissa. Suomenhevosessa orlovia lienee kohtuullisen tasaisesti sekoittuneena, koska olen edelleen sitä mieltä, että suomenhevoseen orlovvaikutteet tulivat pääsääntöisesti jo ennen rajojen sulkeutumista. Tämä selittäisi suomenhevosen ylivoiman 20- ja 30-luvuilla verrattuna kylmäverisiin.

Ja nyt kun tämän kirjoitin, niin ilmestyy todistaja, joka kertoo orloveita käytetyn vielä 60- ja 70-luvuilla :) Tosin suomenhevosen kehityksessä ei tuolloin tapahtunut rajua hyppäystä kuten kylmäverirodun ja nimenomaan sen ruotsalaisen puolen kehityksessä tapahtui.

Joskus on pohdittu myös sotasaalishevosten merkitystä suomenhevoseen. Enemmänkin lienee sota-ajalla kuitenkin ollut tuhoisa vaikutus suomenhevosen kehitykselle jo yksistään suunnitelmallisen jalostuksen keskeytymisenä. Paljon meni hyvää jalostusainesta hukkaan myöskin sotakorvausten maksussa ja rintamalla menehtyneissä hevosissa.

Pääasia tässä kuitenkin on se, että kylmäverirotuun on sekoittunut lämminveristä. Yllämainittu Solo löytyy myös Järvsöfaksin sukutaulusta. Ei se minusta tuon hevosen arvoa alenna, kuten ei sekään suomenhevosta, että siellä sitä orlovia on :)

Hyvä kirjoitus jälleen Orvokilta, kiitos. Itse en pahemmin usko, että orlovia olisi enää paljon 1900-luvun alun jälkeen sekoittunut suomenhevoseen. Toisaalta pitää muistaa, että tämä "puolilämppäriksi" leimaaminen on tullut tutuksi niin ruotsalaisten (Viesker) kuin nyt suomalaistenkin (Järvsöfaks) taholta. Eipä siinä varmaan sen kummempaa perää ole kuin, että vanha kunnon kateus nostaa päätään.
Tuskin Järvsöfaks olisi saanut tehdä mainetekojaan, jos joku oikeasti olisi voinut todistaa sen "lämpöisyyden".
Kyseessä on oikeasti aivan poikkeuksellinen hevosyksilö, minkä nyt näkee jo pelkästään siitä, että eivät sen jälkeläiset, eikä sen isä nyt mitään hurjia riehujia ole olleet. Hyviä hevosia toki nekin.
Aika pitkälle samat sanat pätevät myös Vieskeriin. Tosin ehkä ero poikiin ja isään on kuitenkin sen kohdalla hieman pienempi.