Pakkanen ja Hevosparat

Ravit pakkasella on laillistettua eläinrääkkäystä.

Annamarin kanssa. Itse kilpailusuoritus on yli 20 asteen pakkasella rääkki sinänsä, mutta kilpailun jälkeinen kuljetus omaan kotitalliin lämmittämättömässä kuljetuskärryssä ja 25 asteen pakkasessa on jo eläinrääkkäystä, jos se kestää yli puoli tuntia. Jäätyyhän tossa kelissä jo kaikki muukin. Miettikää nyt ite: ensin täysillä muutama minuutti, niin että hengitys ja keuhkot vinkuu ja sitten 25 asteen paukkupakkasessa paikallaan seisten matka kotitalliin esim. 200 km:n päähän eli 3 tuntia pelkkää palelua. HALOO, onko tässä kaikki kotona ?

Oikein maistuvaa pelattavaa Kouvolassa(kin), kuten monien vihjepalveluitten sivuiltakin oli luettavissa. Huomenna ja sunnuntaina onkin mukavasti tarjontaa, mutta lauantai-iltaankin olisi suonut kilvanajot.

Onneksi on edes joku toinenkin, joka osaa ajatella itse hevosta!

Niinpä, käyppäs ihminen itse vetäsemässä pari kilometriä täysillä ja mene sen jälkeen seisomaan kylmään koppiin muutamaksi tunniksi. Näinköhän pitäisit olostasi?

Yritänpä tarjota tältä kantilta ajateltua, asiallista, juttua Hevosurheilu-lehteen. Katsotaan, onko lehdellä kanttia juttua julkaista? Toivon, että on.

Ei ole. Vanhoillinen, kritiikitön aviisi. Mitään negatiivistä ei julkaista.

Voiko hevosta verrata ihmiseen tai toisinpäin? Ne ovat fysiologisesti täysin erilaisia eläimiä. Järki käteen...

vähäkarvainen eläin kestää paikallaan seisten -25 asteen pakkasta tuntikausia vetoisessa kuljetuskärryssä kärsimättä ? Ei ainakaan ravihevonen !

perustat tiedon eläimen kärsimyksistä hevoskopissa pakkasella?

aloittajan kanssa.

ja eipä näillä pakkasilla ole tullut pelattua kuin v75. ja siihenkin pelkkä veikkauksen peli.

Naurettavaa tosiaan ajaa näillä säillä tynkälähtöjä.

maalaisjärkeen (jos ymmärrät, mitä se tarkoittaa) !

varustetut hevosenomistajat suojaavat eläimen kuljetuksen ajaksi.

raveja näin kylmillä on ajaa.

-15 olisi sopiva pakkasraja koko maassa. Pohjoisissa ehkä -20 kun tottuneempia ja pakkanen kuivempaa.

Kyllähän jokaisen kopinvetäjän pitää katsoa että siellä jotenkin tarkenee. Pari loimea päälle ym.

Hirvet on koko talven metsässä. Niillä on kyllä niin tiheä karva että se auttanee. Samoin puiden suojassa pakkanen ei ihan niin ankara. Lumikiepissä olletikin eroa.

nopeus on noin 80 km/h eli kopissa vetää aika lailla. Tähän pakkasta -25 ja juoksun jälkeen hieman kostea karva, niin siitähän se kärsimys alkaa...ja tätä saattaa kestää useita tunteja.

kyllä huomaa, että ei ole paljon hevosta kuljeteltu tai raveissa käyty, kun tämmöisiä kirjoitellaan. Hevosella on varsin pitkä tuo naamavärkki eli turpa, jossa se todella kylmäkin ilma kyllä ehtii lämmitä ennen keuhkoihin menoa. Hevosella on myös erittäin hyvä kylmänkestävyys johtuen sen erittäin tiheästä ja hyvin eristävästä karvasta. Startin jälkeen kun muistaa jäähdytellä hevosen kunnolla, kuivaa huolellisesti (huom!!) ennen vinkkaan laittoa ja pari lämmintä loimea päälle, niin jopa pärjää polle vaikka ajas vermosta utsjoelle!

Pointtini oli tässä se, että kuivatkaa se hevonen hyvin ennen loimitusta ja koppiin laittoa! Eikä niitä vinkan tuuletusluukkuja tarvi jättää auki talvella, ihan pahvilaatikosta kun leikkaa sopivat palaset ja teipillä tms. kiinni luukkuihin, niin ilma kiertää, mutta ei tuule eikä vetoa synny. Korostan myös sitä, että hevonen kestää poikkeuksellisen hyvin kylmää! Olen itse ollut pitelemässä talvella -15 asteen pakkasessa avantoon joutuneen hevosen päätä vedenpinnan yläpuolella, kun kaveri haki apuvoimia. reilu tunti meni, ennenkuin saatiin polle avannosta ylös, mutta niin vain tuli siitäkin 75 voittaja!

Kyllähän se näin on kuten ketjun aloittaja kirjoitti, mutta onneksi oli paljon pois jääntejä nim.omaan pitkänmatkan reissaajat eivät lähteneet ja luulis nyt omistajien startin jälk. hevosistaan huolehtivan, vai mennäänkö sitä heti "koppiin" ja kottiin. Ei minuakaan tämä asia miellytä, enemmän ajattelen hevosparkoja kuin menettämiäni euroja.

Vuoden yhtä hevosta "hoitaen", niin kiintymys suuri näihinkin eläimiin.

Turha verrata johonkin hirveen, sillä on ihan erinlainen karva kuin hevosella. Useimmat hevoset ovat vielä klipattuja joten ei niiden karva kyllä lämmitä yhtään etenkään startin jälkeen, päinvastoin.

Hirven karva on tuppimainen eli karvan sisällä on tyhjää jonne kertyy lämmintä ilmaa jonka ansiosta se elukka pysyy lämpimänä kovillakin pakkasilla. Hevosella ei ola sellaista.

Olen samaa mieltä että rääkkäystä vaikka itsekkin omistan ravihevosia mutta vastuullinen hevosen valmentaja osaa huolehtia hevosesta niin että sille ei tule kylmä kopissa!

Loimia tarpeeksi päälle.Kotona vaihdetaan kuivat loimet.Lämmintä vettä pakkasella.Vastuullinen hoitaja huolehtii hevosestaan.

säälittää itseäni ja muita kuskiparkoja.Näpit aina jäässä, eikä ravien aikana uskalla montaakaan konjamiinia ottaa.

Mitenkähän ne hevos-parat kärsikään ennenvanhaan kun ajettiin päivät pitkät tukkimetsässä jopa 35-asteen pakkasessakin. Hirveää eläinrääkkäystä, mutta hevoset vaan porskutti yltäpäältä kuurassa vatsaa myöten lumessa ja pakkasessa.

Kirahvillakin on pitkä naamavärkki ja vielä pidempi kaula. Kun kirahvin kuivaa hyvin ja käyttää siinä esimerkiksi nosturia niin ei huolta. Lisäksi kirahvin pää on niin korkealla kuljetuksen aikana, että siellä ei ole niin kylmä kun kylmä ilma tunnetusti painuu alaspäin.

Kyllä huomaa, että tääll ei paljon kukaan tiedä mistään mitään. Itse olen lisäksi leikannut pahvista yläpäästään kiinnitetyt läpät kirahvin sieraimiin niin että senkin puolesta hyvä on tätäkin kovemmissa pakkasissa laskea kilpaa.

Ihmisen ja hevosen lämmöntarvetta ei voi suoraan verrata, koska lajiemme evoluutio ja edellytykset sietää äärimmäisiä lämpötiloja eroavat toisistaan valtavasti. Ihminen on kotoisin Afrikasta, ja olemme lajina sopeutuneet elämään noin 20 asteen lämmössä. Fysiologiamme keskittyy turhan lämmön haihduttamiseen kehosta, ei sen säilyttämiseen.
Hevosen keho ja ruumiinrakenne toimivat päinvastoin: hevonen luo ja säilyttää lämpöä tehokkaasti, joskin se pystyy myös jäähdyttämään itseään helteessä. Sen verenkierto voi tarvittaessa ottaa käyttöön useita lämpöä säilyttäviä tai haihduttavia järjestelmiä, joita ihmisellä ei ole.

Hevosen täysimittainen talviturkki on eriste, jota ihmisten talvivaatteiden suunnittelijat voivat vain kadehtia. Se estää lämmön haihtumisen iholta niin visusti, että hevosen maatessa hangessa lumi ei sula sen alla eikä karva kastu lainkaan.

Talviturkissa on kaksi kerrosta: ihoa vasten on paksu pohjavilla, jota suojaa pitkä karkea suojakarva. Ylin kerros pitää sadetta jopa vuorokausia: suojakarvat kastuvat mutta vesi valuu niitä pitkin pois. Alusvilla ja iho pysyvät kuivina.

Hevonen alkaa varautua talveen juhannuksen tienoilla. Kun päivät lyhentyvät, talvikarva alkaa työntää kesäkarvaa tieltään. Paljon ulkoilevia hevosia ei kannatakaan klipata alkukesän jälkeen, jotta tulevan talvikarvan päät eivät katkea. Leikkaamaton karva valuttaa veden ja lumen pois, mutta katkaistu karva voi päästää kosteuden iholle.

Talvikarva jatkaa kasvuaan joulun tienoille, jonka jälkeen tuleva kesäkarva alkaa työntää talviturkkia tieltään. Hevosen keho huomaa päivän pidentymisen nopeasti, ja kevyt karvanlähtö alkaa monesti jo vuodenvaihteen aikoihin.
Hevosen karvapeite tottelee luonnonvaloa ja päivän pituutta, eikä karvanvaihtoa voi kokonaan estää. Lämpö ja kirkas keinovalaistus voivat kuitenkin hillitä karvan pituutta ja paksuutta. Turkin paksuus vaihtelee roduittain, mutta eniten sitä säätelevät ilmasto ja hevosen elinolot.

Hevosen kylmänsietokyky ei perustu pelkkään karvaan.

Iso runko säilyttää lämpöä hyvin; samaa ruumiinrakennetta hyödyntävät esimerkiksi hirvet ja porot. Pohjoiset rodut ovat tyypillisesti isorunkoisia, mutta niiden jalat ovat lyhyet tai keskimittaiset, sillä ohuiden ulokkeiden lämmönhukka on suurin.

Lisäksi hevosen pitkä kuitua hyödyntävä suolisto tuottaa paljon lämpöä rehusta, pitkä nenäontelo lämmittää hengitysilman keuhkoille, eikä ääreisverenkierrolla ei ole lainkaan niin tärkeää roolia kuin vaikkapa ihmisillä, koska jaloissa on vain vähän lihaksia - hevosen varpaita ei palele.

ranskaan tai italiaan niin ei tarvitse pakkasesta välittää.... tosin taitaa noissakin paikoissa olla talvi....ei ne hevoset mene rikki....montako eläintä olet nähnyt suomessa kuolleen kylmää/ kaikki eläimet mukaan lukien? ajakaa kesällä niillä talvihevosella niin ei tarvitse rahaa ottaa yhtään radalta

todella asiantuntevaa ja asiallista kirjoittelua. Aihe on kirvoittanut monta hyvää mielipidettä ja uskonkin, että asiat ovat pääosin kunnossa. Raveissa käydessä vaan aina joutuu toteamaan, että kaikki eivät aina ajattele hevosen parasta, vaan sieltä mennään mistä rima on matalin. Tämä kyllä näkynee oman hevosen kilpailusuorituksissa talvella, joten minkä taakseen jättää sen edestään löyt..