Ohjastajan painon merkitys

ja katsoisit sieltä. Tottakai sillä on merkitystä ja yleensä painon kautta ohjastaja muyös kasvaa ja siitä tulee vielä lisävastusta ilmanvastuksen kautta.

Mutta ellei ole ynnäpäätä tai tarvittavaa pohjakoulutusta niin laita 50 kiloa kottikäreihin ja työnnä se kentän ympäri. Sitten laitat 75 kiloa jne...ja mietit miltä se tuntuu.

Tai laittaistko hevosellesi kärryihin 25 kiloa lastia kisaan ellei se olisi kuskin muodossa siinä valmiina?

Nyt niin suurta eroa tuo aikaan. Pertti Puikkonen on painavimmista päästä ja ajelee aivan samoja aikoja kuin kevyemmätkin kaverit.

Muistuu mieleen vieläkin mikkelistä yksi lausahdus ennen Suurmestaruus-lähtöä vai mikä se oli, mutta eräs katsoja sanoi ettei I.P.Vipotiina voi voittaa, kun on noin painavaohjastaja. Niinvain pyyhälsi ekana maalin ja vielä ylivoimaisesti ja Maailmanennätysajassa.

Tältä meidän Fyy Sikolta on jäänyt läksyt lukematta fysiikan tunnilla, joten suuta soukemmalle ...

Kärryjen painopiste vaikuttaa suuresti asiaan, mistä johtuu se että näemme kärryillä muitakin kuin jockey-kokoisia metri-heikkejä.

Vai onko turhaa erään kisakärryvalmistajan mainokset kuinka heidän huippukevyet kärryt saavuttavat mainetta ympäri maailman. Kehitystyötä tehdään kokoajan,että saadaan kärryistä entistä kevyempiä. Raskaimpien ja kevyempien kärryjen ero on jotakuinkin 4 kiloa.

Onhan se selvää,että upottavalla radalla painoeron ollessa jopa 50 kiloa,niin kärrääppä lsitä kottikärryä tyhjänä tai kärrää sitä 50 kilon säkki päällä.

kansakoulun käyneet itseoppineet hevosmihet käyvät vastarintaan ja uhmaavat fysiikan lakeja.

Mikähän olisi maailmanennätys jos Puikkonen olisi ollut ollut 30-40 kiloa kevyempi?

Tämä Stubbenin vastaus se vasta on huippu...voi äiti...anna mun kaikki kestää.

Laitappas "Fyy Sikko" nyt ne kaavat sitten tulemaan, sinulla kun näyttää tuota joutoaikaa olevan. Ja jos löytyy ylimääräistä aikaa niin laskisit luvulle painoarvon huomioiden sekä ohjastajan että hevosen totosijoitusprosentit ja tälle kokonaiskaava.
Säästyy sinulta tuo kirjoittelu ja minulta aika.

Hevoselle 50kg/75kg on sama kuin ihmiselle kottikäryyihin laitettaisiin 5kg:n sijasta 7,5kg.

Joskus pongasin sellaisen tiedon erään kärryvalmistajan sivuilta, että jos ohjastajan paino kaksinkertaistuu hevosen aika heikkenee yhden prosentin. Eli jos hevonen menee 60kg ohjastajalla mailin aikaan 120 sek menee se 120kg ohjastajalla aikaan 121,2 sek. Kilometriajoissa 14,6 ja 15,3. Eli kyllä sillä ohjastajan painolla ääritapauksessa on väliä.

kuskin painolla. Kokeilkaapa vaikka ottaa ensin Puikkonen reppuselkään ja juoskaa 50 metriä.
Sen jälkeen ottakaa Moilanen reppuselkään ja taas juoskaa 50 metriä. Jos joku väittää juoksevan 50 metriä kovempaa Puikkonen selässä niin valehtelee varmasti!

Käytönnön miehellä on puurot ja vellit menneet sekaisin. Kannettaessa ja kärryllä vedettäessä pätevät hieman erilaiset fysiikan lait.

samat kuskit mutta lähtekää juoksee 2 kilometriä kottikärryt perässä. Varmasti Moilanen kottikärryissä tulee kovempi aika!

Ihmisen ja hevosen fyysiset ominaisuudet ovat hieman eri luokkaa, joten näitä asioita ei voi verrata yksi yhteen.
Vertailu pitää tehdä suhteutettuna, tämä tiedoksi käytännön miehelle.

"Eli jos hevonen menee 60kg
ohjastajalla mailin aikaan 120 sek menee se 120kg
ohjastajalla aikaan 121,2 sek. Kilometriajoissa 14,6 ja 15,3. Eli kyllä sillä ohjastajan painolla ääritapauksessa on
väliä."

Jos Moilanen/Forss/Sundqvist ym. painavat ~75kg(?) ja Nieminen/Puikkonen/Okkolin ym. 100kg(?) niin 2140m matkalla alkaa jo eroa syntymään.
Ja tämä varmasti kertaantuu jos keliolosuhteet ovat esim. 2sek. normaalia hitaammat.
Kiitos jo tästä tiedosta pelaajalle, tästä on jo apua.

Tuosta on olemassa se kärrynvalmistajan artikkeli, mutta tähän hätään ei ole tuota linkkiä.

Mutta juuri noin se meni että kun paino tuplaantuu, niin se laskennallisesti vaikuttaa tuon 1% verran. Ei siis kuulosta paljolta, mutta itse asiassa tekee mailillakin useita kymmenyksiä. Ja jos on siis pienestä kiinni joskus niin voi ratkaistakin.

Ja pehmeällä radalla/sadekelillä varmasti vielä korostuu (tai pitää enemmän paikkansa) kun kärryt tällöin uppoavat himpun enemmän kuin kevyemmällä kuskilla.

painoinen kuski jo levitoi oman pierunsakin päällä, joten kannattaa pyytää laittamaan kumipuku päälle ohjastuksen ajaksi. Ilmastointiteipillä sitten kiinni hihansuut, puntit ja kaula. Kyllä säästyy sekuntin sadasosia, se on varma se.

a=F/m eli kiihtyvyys on voima jaettuna massalla. Näin ollen sama voima saa kevyemmän massan liikkeelle nopammin. Kuten Puikkosen voitoista voimme kuitenkin todeta, tällä ei ole kamalan suurta merkitystä lajissa, koska hevoset eivät muutenkaan pääse yhtä nopeasti vauhtiin ja sitä kautta keulaan. Ratkaisevaa usein on kellä on loppusuoralla eniten vauhtia tallella. Täten hiilikuitukärryjenkin hyödyn voi kyseenalaistaa.

Linkki Kiihtyvyys (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiihtyvyys)

oli tämän päivän Aamulehteenkin joku kirjoittanut, ja pyytänyt joltain Hippoksen rouvalta kommenttia.
Siinä vastauksessa oli asiaa.
Tasaisella vauhdilla näillä nykyajan kärryillä ei ole eroa vetovastusvoimassa (on kuskin massa sitten melkein mikä tahansa), mitä joku kärrynvalmistajakin oli jossain Ypäjän kurseilla todistellut.
Erot syntyvätkin kiihdytyksessä, ja paikaltaan lähtiessä ero on huomattava.
Laskin joskus karkeasti tätä eroa, mutta niitä laskelmia en tähän laita(siinä tulee ratkaistavaksi dif.yhtälö ja monimutkaisia laskuja).
Totesin kuitenkin, että jos kevyempi kuski on 60 kg ja painavempi 110 kg, niin ero muutettuna matkaksi ensimmäisen kahdensadan metrin matkalla, jolloin kevyempi on jo täydessä vauhdissa, on kymmeniä metrejä.
Tätä eroa ei kuitenkaan käytännössä koskaan synny, mikä tarkoittaa sitä, että se painavempi on käyttänyt paljon enemmän vetovoimaa hevosestaan kiihdytyksessä, jotta pysyisi mukana, ja se on aina lopusta pois, niin kuin on käytännössä huomattu kun painavien poikien hevoset pistävät aina kävelyksi viimeisellä satasella. (Tämä koskee lämminverisiä.)

näin valtakunnan johtavana matemaatikkona voin kertoa teille asian oikean tolan joten turhanpäiväinen virhearvioiden ja suoranaisten väärien tietojen parissa keskustelu voidaan lopettaa.

hevosen eteenpäin vetävän voiman suuruus? kiihtyvyyden merkitys ravilähdössä paikaltaan lähdettäessä? painon (eli siis newtoneita, ei kiloja. massan yksikkö on kilogramma) merkitys vauhdissa? kitka? rattaiden painopiste?

muunmuassa näitä kun tuumailette niin asia alkaa aueta. ravilähdöissä ei lähdetä matkaan seisovilta jaloilta, vaan kummallakin lähetystavalla suoritetaan ensin kiihdytys.

todellisuudessa siis kuskin massan vaikutus kokonaisaikaan parilla kierroksella on luokkaa max pari kymmenystä, eli kokonaisajassa ei yhtään mitään, eli tasan nolla.

"näin valtakunnan johtavana matemaatikkona voin kertoa teille asian oikean tolan joten turhanpäiväinen virhearvioiden ja
suoranaisten väärien tietojen parissa keskustelu voidaan lopettaa."

Pakko kyllä myöntää että vastauksesi oli todella tyhjentävä.. Faktaa esiin eikä sanahelinää, kiitos.

Esimerkkinä, olisiko Terho Rautiaisen ohjastama Herttelin Toivo voittanut eilisissä V75-raveissa jos hevonen ei olisi kangistunut viimeisellä 50 metrillä, siinä voitto hupeni puolen hevosen mitan päähän (hevonen teki oman ennätyksensä eilen). Jos suoraan siirretään se "vain" kymmenyksen tappio olisiko se tuonut voiton 20kg kevyemmällä kaverilla?
Pienet on erot.

lait on selkeet tässäkin asiassa.

Kiihdytyksessä painavampi kuski jää kevyemmälle, mutta sitten taas kun täysi vauhti päällä niin painavampi rullaa ohi.

Vrt. henkilöauton ja rekan kiihdytys ja täydestä vauhdista vapaalle heitto.

Vielä kun radassa on ylämäkeä ja alamäkeä esim. Vincennes, niin homma korostuu. Kyllä siellä painava kuski on arvossaan kun lasketellaan loppusuoraa.

on mdv/dt=vetovoima-vetovastusvoima-kv^2
Nyt kärrynvalmistajat väittävät sen vaikeasti uskottavan asian, että vetovastusvoima on kaikille sama, eli ei riipu massasta ja on siis kärryjen ominaisuus, jolle he vielä antavat arvojakin. Sehän sisältää kaikki vierintävastukset ja muut painopistekikkailut.
Tuo on separoituva differentiaaliyhtälö, joka voidaan helposti ratkaista. Ja kun annetaan
oikeat alkuarvot noille kaikille vakioille saadaan ainoastaan massasta riippuvat yhtälöt nopeuksille ja matkoille.
Oikeitten alkuarvojen arvioiminen on tässä vaikeinta, mutta jos kokeneeseen ravipetsariin
yhdistyy vielä johtavan matemaatikon kyvyt, tehtävä tietysti onnistuu helposti.

saadaan siis ajasta ja massasta riippuvat yhtälöt nopeudelle ja matkalle.
Liikeyhtälöstä nähdään myös heti, että tasaisella nopeudella ajettaessa massalla ei ole mitään merkitystä.

Kovin olisi helppoa tuon massan merkityksen arvioiminen, jos ravirata olisi tasainen ja kova pinta, jossa ei olisi muita kuin yhtälöissä mainittuja voimia. Tällöin massa ei vaikuttaisi kuin kiihtyvyyteen. Siinä tapauksessa massasta olisi hyötyäkin, sillä lisämassa hidastaisi myös hidastuvuutta.

Totuus on kuitenkin aivan muuta. Raviradat ovat enemmän ja vähemmän pehmeää hiekkaa, jonka johdosta massan merkityksen matemaattinen mallintaminen on likimain mahdotonta. Selvää on kuitenkin, että ohjastajan massalla ON merkitystä. Karrikoituna, Peten kärryt uppoavat rataan pari senttiä ja huolettoman Jannun kärryt sentin.

Kyllä mun mielestä ohjastajat sais vähän pudottaa painoa. Mahtaakohan niillä mennä liian hyvin kun lihaa tulee lisää.

miehet on riukuja kuin mäkihyppääjät, painolla on ajotaitojen lisäksi osuutta menestykseen. Maalikameravoitot kääntyisivät ehkä tappioiksi jos massaa olisi 20 kg enemmän. Ruotsissa on "tutkittu" asiaa ja kevyet kuskit saavat hevoset ripeämmin matkaan volttilähdöissä, hyötyvät tempoilevasta matkavauhdista ja kiriin lähtiessä hevonen saadaan nopeammin maksimivauhtiin. Autolähdöissä ja tasaisessa matkavauhdissa hyötyä ei oikeastaan ole. Valjakon painopisteen merkitys on suurempi kuin kuski massan, väärä istumaasento vie helposti kymmenyksiä kilometriajasta

Linkki pohdintaa ruotsiuksi (http://www.stallbredbyn.com/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=21&Itemid=82&limit=15&limitstart=180)

se minun pähkäilyni ainakaan vikasuuntaan mene.
Jos ei nimittäin usko tuota kärrynvalmistajien väitettä, että vetovastusvoima on kuskin massasta riippumatta sama, eli vetovoimavastuksen sisältämä vierintävastus, mikä tietysti riippuu juuri siitä pyörien uppoamisesta, ei myöskään riipu massasta, niin voihan laskelmissa lisätä vetovastusvoimaa painavalle pojalle.
Enemmän se painava siinä kiihdytyksessä silloin vaan jää, joten näissä laskelmissani ollaan minimieron tienoilla.
Kokemuksen perusteella on myös todettu, että ei näistä hidastu kuin painavan ajokki loppusuoralla, joten voidaan ne hidastuvuudetkin unohtaa. Matkan aikana tapahtuvia taktisia vauhdinmuutoksia en varmasti ala spekuloimaan.
Nuo ruotsalaisten kommentit asiasta tukevat juuri omia pähkäilyjäni.

Vaikka hevonen onkin voimakas otus niin kyllä esim auto kiihtyy selvästi huonommin täydellä lastilla kuin pelkällä kuskilla. Ja muistan lukeneeni että esim jenkeissä n.60kg:n kuskia pidetään ihannepainoisena juuri maksimaalisen vauhdin aikaan saamiseksi. Tottakai kuskin painolla on selvä merkitys. Ja merkitystä on muussakin kuin lähtökiihdytyksessä.

Eli tuolla kohdassa 7 on mainittuna tämä 1% vaikutus kun kuskin paino tuplaantuu.

"results in about a one percent penalty (in terms of the horse's energetic cost of locomotion) for DOUBLING of driver weight"

Mutta tämäkin on siis laskennallinen, mutta todistanee kuitenkin sen, että vaikutusta painolla on. Kuten toki myös tuolla tasapainolla.

Linkki Paino ja tasapaino (http://www.rjwalsh.com.au/i_weight&balance.htm)