Kyseessä ei ole yhtä vakava asia, jota usein kysytään; Missä olit kun kuulit Kennedyn kuolemasta?
Kennedyn tapauksessa olin kotona 180 asteen kulmassa sängyllä, mutta otsikon kysymyksen päivänä olin ensimmäistä kertaa raveissa, joten tänäänhän voi viettää viisikymppisiä...ravien parissa tietenkin!
Mie olin isukin kasseissa.
lääninvankilassa,mutta vuosi oli 1963.
Haipa ei ollu vielä ees isukin kasseissa, sieltä lähti tavaraa sen verran tiuhaan ulos tuolloin, että puolikastakaan haipasta ei ollu rakentunu.
Nainen sen sijaan syntyy munasolut valmiina, joten puolet haipankin rakennusaineista oli tuolloin valmiina.
Näin ollen puolet minustakin oli tuolloin mutsin munasarjassa ja sitä mitä isän osalta velipuoliehdokkaille tapahtu en haluu ees pohtia :)
Heinäkuussa synnyin sitten.
Onnittelut viisikymppiselle :)
avaus outsilta. Yli 90 % foorumilaisista oli vain pilke tulevan isän silmäkulmassa, joten aikas vaikea on näiden pilkkeiden vastata ketjun avaukseen.
Paremminkin papan palleissa.
kotosal olin. raadiota kuuntelin.
Todennäköisesti samoin 21.1.1962, en muista oliko raadio päällä.
enon kanssa tukkimetsässä "hevosmiehenä", ainakin tuona talvena ja myöhemmin keväällä olin. Kokoa ei minulla tuolloin ollut kovin paljoa, rehulaatikon kun suurella vaivalla käänsin alassuin ja kiipesin laatikon päälle niin yletin hevoselle loimen laittamaan. Kiinni sen sain maastajaloin tallin ulkoseinässä olleeseen renkaaseen.
Enon komea kantakirjaori sytytti ikuisen rakkauden suomenhevoseen ja näinollen tuomitsi minut myöskin ravien elinkautiseen.
Olin juuri pari påivää aiemmin viettänyt 70-vuotisjuhliani. Mummoni huusi keittiöön et Kennedy on ammuttu. Ei näitä voi ikinä unohtaa. Samanlailla muistan kun 1900-luvun puolelle käännyttiin ja ammuttiin Komet Bomb3 raketteja.
oli pakkasta, niin ainakin illalla olin Väiskillä HIFK:in lätkätreeneissä vetäjänä Calle Brander.
Eli koulunluokassa nenä nurkkaan päin.
Olin Porin torilla juttelemassa mukavia Loulan papan ja Tori-Matin äidin kanssa.