Tukieurot kiertäneet pankeille

Jos valtiot ovat tarvinneet tukea, jotta ne voisivat selvitä velkojensa lyhennyksistä, niin minne ne tukieurot olisivat voineet joutua kuin niille entisille velkojille?

Pankkeja syytetään kahdesta asiasta:

1) Ovat luotottaneet liikaa euromaita
2) Eivät luotota lisää euromaita

Jos kriisimaat jättävät velkansa pystyyn rahoituslaitoksille, niin yksityisten ihmisten säästöt ja eläkerahat jäävät sitten pystyyn näiltä rahoituslaitoksilta. Niinkö Villen mielestä pitäisi toimia?

Jos pankit saavat yliluotottaa tyyliin tonni pankille, ja kymmenen lainaksi, niin apinakin tajuaa, että siinä on riski potenssiin liikaa.

Näin on toimittu.

Soinin sanoin, pankit eivät tästä tervehdy, koska luottoa on edelleen maailmalla paljon enemmän, kuin reaalirahaa.

Näin ongelma jatkuu, piikki on auki ikuisesti.

Valitettavasti tässä ei ole kuin yksi ratkaisu, pankit on päästettävä konkurssiin, koska muuten tämä tilanne ei koskaan realisoidu. Tai sitten on painettava se 9/10 osuus rahaa lisää.

Yhtä kaikki, pankkien ei tule päästä kuin koira veräjästä ja jatkaa samaa paskaa. Jonnekin ne pankkien yliluotottamien korot menevät, ainakin bonareina pankkiirien taskuun.

Eli kun he saavat sijoittajilta tonnin, lainaavat sen 10 asiakkaalle eli ottavat 10 kertaisen riskin, saavat he hyvästä työstä jättibonarit. Kun homma kosahtaa, maksaa kansa viulut. Ei sen näin kuulu mennä.

Jos sijoittajat sijoittavat huonojen pankkien riskirahastoihin, menettävät he rahansa pankkien kaatumisen ja se on oikein. Sijoittamisessa on riskinsä.

Ellei halua äkkirikastua, sijoita kiinteistöihin.

Ei koko palettiin syytön kansa voi olla maksamassa pankkien ja sijoittajien vastuutonta toimintaa.

Suomessa tämän ymmärtää vain perussuomalaiset ja toivon mukaan kansakin pikkuhiljaa oppii, että hallituspuolueiden vastuunkantajina he nimenomaan kantavat vastuun porvarien rikastumisesta, toimimalla sijoittajien ja pankkiirien kasinopelien takuumiehinä.

Siinä asiassa Katainen puhuu totisinta totta. Kansa maksaa, sijoittajat ja pankkiirit rikastuu.

Onko tämä sitten reilua, kun samaan aikaan terveydenhuolto, vanhusten huolto ja lapset, nuoret ja koulut ja päiväkodit on pulassa. Raha riittää vaan pankeille ja sijoittajatakuisiin, joten jostain on tingittävä.

Tässä on viimeaikainen porvarihallintojen arvomaailma ja talouspolitiikka.

Ketkä tätä kannattaa, äänestää edelleen hallituspuolueita, jos taas joku näkee siinä jotain korjattavaa. Kannattaa äänestää vaihtoehtoa.

Eiköhän Ville ymmärrä liiankin hyvin kuvion juonen. Selvää kiristystähän tuo on ja Ville vihaa kiristäjiä yli kaiken. Kiristäjille ei saa antaa yhtään löysää, mutta eihän tätä Siilinjärven vellihousu ymmärrä. Ei ole Suomen asia pelastaa saksalais/ranskalaispankkeja jotka ovat yliluotottaneet kriisimaita vaikka varmasti ovat tienneet etteivät ne pysty niitä takaisin maksamaan. Tiesivät kuitenkin hallitusten tulevan apuun hädän hetkellä. Suomen pitäisi näyttää esimerkkiä ja olla maksamatta euroakaan toisten velkoja.

näkyy olevan taas tämä Jan Hurri, joka ei tiettävästi kovinkaan suurta mainetta nauti missään piireissä.

Ketkähän arvoisten persujen mielestä siinä jää maksumieheksi, ellei kansalaiset, joiden säästöillä myös "kriisimaita" on rahoitettu. Ja ei siinä pelkästään riskisijoittajajien rahat mene vaan yhtälailla tavallisten palkanmaksajien pankeissa "säilytettävät" arkikulutukseen tarkoitetut rahat. Vai onko kaikilla persuilla kaikki rahat patjan välissä?

Kerrotko missä kohtaa Hurrin tämänkertaisessa kolumnissa on virhe. Siinä on mukana myös linkit BIS:n raportteihin rahavirroista..

"Eli kun he saavat sijoittajilta tonnin, lainaavat sen 10 asiakkaalle eli ottavat 10 kertaisen riskin, saavat he hyvästä työstä jättibonarit. Kun homma kosahtaa, maksaa
kansa viulut. Ei sen näin kuulu mennä."

Kun pankki saa jostakin tonnin (tallettajalta, sijoittajalta tai myymällä omaisuuttaan), niin pankki ei voi luotottaa sillä tonnilla kuin yhden tonnin edestä. Ei tavallinen pankki voi painaa rahaa. Jotta pankki voisi lainata rahaa asiakkailleen (esim Espanjan valtiolle, asunnon ostajalle, yritykselle), niin pankin on ensin hankittava se kyseinen raha jostakin (esim talletuksina, myymällä omia sijoitustodistuksia, laskemalla liikkeelle joukkolainan). Ainoastaan keskuspankit (EKP, FED jne) voi laskea liikkeelle uutta rahaa.

kerran viel' vai poistetaanko viesti.

Kaikki muut on tiennyt t'm'n asian paitsi kukka hattu.

Kun saksan ja ranskan pankit saa omansa pois niin euro saa menn'.

Historian kirjoista saadaan vaan sit lukea vuosisadan pyramidi huijaus ja kaihlaj'rvi lusii mut n'' vuosisadan huijauksen tehneet saa bonuksia..........................

"Soinin sanoin, pankit eivät tästä tervehdy, koska luottoa on edelleen maailmalla paljon enemmän, kuin reaalirahaa."

Tarkoitetaanko sillä liikkeellä olevien setelien ja kolikoiden yhteissummaa vai mitä?

"Kun saksan ja ranskan pankit saa omansa pois niin euro saa menn'."

Mitä sitten tapahtuu, kun euro on mennyt? Millä valuutalla asioita maksellaan? Kuka hyötyy, kun euro menee, ja kuka kärsii? Mitä tapahtuu tavallisen suomalaisen asuntolainalle, palkalle, talletukselle?

olet kyll' nimimerkkisi veroinen.

Tottakai lapsikin ymm'rt'' et lainaa on maailmassa ja paaaaaaaaaaaaaaaljon enemm'n kuin kolikoita.

"Tottakai lapsikin ymm'rt'' et lainaa on maailmassa ja paaaaaaaaaaaaaaaljon enemm'n kuin kolikoita."

Mitä sitten? Aika hankalaa olisi tehdä esim asuntokauppaa, jos ostohinta pitäisi maksaa kolikoilla!

"Tai sitten on painettava se 9/10 osuus
rahaa lisää."

Minkä takia pitäisi painaa valtavat määrät seteleitä homehtumaan jonnekin pankin holviin. Seteleitä tarvitaan vain sen verran, että päivittäiset pikkuostokset voidaan maksaa kaupan kassa, huoltoasemalla jne. Ei niitä seteleitä tarvita esimerkiksi talokaupoissa.

Vai haluatko palata aikaan, jossa mitään maksuja ei voi tehdä tilivaluutalla. Kaikissa transaktiot pitäisi tehdä seteleillä tai kolikoilla, niinkö? Kun asunnonostaja ottaa asuntolainan, niin hän menee pankkiin hakemaan nipun seteleitä ja kiikuttaa ne toiseen pankkiin asunnon myyjälle. Tämä asunnon myyjä sitten tallettaa setelit omaan pankkiinsa.

Sitä paitsi seteleitä pitäisi painaa paljon enemmän kuin ehdottamasi määrä, jotta kaikille tilisaldoille olisi vastineensa seteleinä.

Jos talletat pankkiin kympin niin pankki voi sen jälkeen lainata eteen päin satasen.

turhempaa on selitt'' t'lle pullam;ss;sukupolvelle.

Toivottavasti kun ik'' tulee niin ne ymm'rt'' jotain sitten.

"'nest'k'' vaaan kokkareita niin maaailma pelastuu..................................

Totta kirjoitta, en minä ainakaan ymmärtänyt edellisesti viestistä mitään. Turhaan siis kirjoitit.

"Jos talletat pankkiin kympin niin pankki voi sen jälkeen lainata eteen päin satasen."

Tässä sotketaan nyt vakavaisuusaste ja rahan painaminen. Pankilla pitää olla noin 10% vakavaraisuusaste (tarkka prosentti riippuu mm asiakkaiden riskiluokituksesta). Pankin oma varanto pitää siis olla vähintää tuo noin 10% annetuista luotoista. Se ei kuitenkaan voi antaa lainaksi 10 kertaa enemmän rahaa kuin sillä itsellään on hallussa. Pankin tulee hankkia esim talletuksina, lainana, osakepääomana jokainen euro, jonka se lainaa ulos.

Seuraavalla tavalla sitaatissa oleva lause pitää paikkansa:

Pankkiin tule 10e talletus + pankki ottaa itse 90e lainan esimerkiksi toiselta pankilta tai EKP:ltä -> Pankki voi lainata 100e.

kannattaa menn' kuullun ymm'rt'misen kursseille ellei jutut aukene

voi etsiä sieltä ulkomailta sellasen tietokoneen jossa on myös ä ja ö kirjaimet. :)

Tutustu rahan luomiseen tyhjästä.

Siihen rahan luomiseen tyhjästä. 25 työvuotta pankissa ei ole siihen opettanut. Ehkä se on keksitty sen jälkeen, kun olen lopettanut pankkihommat.

Suomen pankissa tai oikeammin rahapajassa. Ihan tyhjästä eivät setelit synny, mutta melkein.
Lyödään setelipainokoneen toisesta päästä blankkopaperia sisään ja toisesta päästä tulee silkkaa rahaa. Niinkauan kun kone on käynnissä rahaa tulee. Ja voit TT olla varma, että kun koneen tekemän setelin kanssa marssit lähimpään pitseriaan, Frutti di Mare kyllä irtoaa.

(FED ainoa paikka luoda dollareita). Eli keskuspankit määräävät liikkeellä olevan rahan määrän. Pankit eivät luo uutta rahaa.

Tosin ennen tällaista keskustelua pitäisi määritellä, mitä rahalla tarkoitetaan.

Yhtä kaikki rahaa saa tehtyä tyhjästä kun joku niin päättää ja on sitä joskus harrastettukin. Onni on tietysti, ettei pankeilla ole oikeutta painaa omaa rahaa, sitten vasta heveltti olisi irti. Nyt pankit ovat holtittomalla rahanlainauksella ja pikavoittojen toivossa saaneet koko Euroopan talouden kuralle.

Tavallisillakin pankeilla on oikeus rahanluontiin mikä onkin aiheuttanut kuplia. Maailmassahan on monin verroin enemmän velkaa kuin kiinteätä valuuttaa. Tästä syystä on otettu käyttöön virtuaaliraha joka näkyy taseissa mutta sitä ei ole olemassa. Aikoinaan oli olemassa kultakanta joka vastasi liikkeessä olevan rahan määrää, mutta nykyiselle virtuaalirahan määrälle se ei riitä. Eli elämme tällä hetkellä virtuaalielämää joka seisoo täysi tyhjän päällä.

Ja kerro sitten, miten tavallinen pankki luo uutta rahaa.

Otetaanpa esimerkki. Perustetaan uusi pankki, jolla on vain 1.000.000e osakepääoma ja tämä kaikki löytyy varoina pankin tileiltä. Mitään asiakkaita tai sitoumuksia pankilla ei ole.

Pankilla on tileillään varoja 1.000.000e. Kutsutaan tätä tässä rahaksi. Pankki lainaa ensimmäiselle asiakkaalleen koko miljoonan. Asiakas siirtää koko summan toiseen pankkiin tilisiirtona. Nyt pankilla ei ole yhtään rahaa, on vain velkakirja asiakkaalta.

Pankkiin tulee toinen asiakas, joka tallettaa 100.000e. Talletus tulee tilisiirtona toisesta pankista. Nyt pankin tilillä on 100.000e rahaa. Asiakkaalla on pankilta sitoumus, että pankki maksaa asiakkaalle pyydettäessä 100.000e yhdessä tai useammassa erässä (tämä asia ilmenee esim asiakkaan tiliotteesta). Asiakkaalla itsellään ei ole yhtään rahaa, koska asiakas on lainanut rahansa pankille.

Pankkiin tulee kolmas asiakas, joka haluaa ottaa 100.000e lainan. Pankki myöntää asiakkaalle tämän lainan. Asiakas päättää tallettaa koko lainasumman samassa pankissa olevalle uudelle talletustilille. Pankilla on operaation jälkeen 100.000e rahaa. Lisäksi pankilla on kaksi velkakirjaa lainaa ottavilta asiakkailta. Velkakirjojen yhteissumma on 1.100.000e. Kahdella asiakkaalla on pankin antama sitoumus siitä, että pankki vaadittaessa maksaa asiakkaille 100.000e molemmille. Näillä kahdella asiakkaalla ei siis ole 100.000e rahaa vaan tiliotteella näkyvä pankin sitoumus.

Jos pankki menisi tässä välissä konkurssiin jostakin syystä, niin tallettaja-asiakkaat joutuvat puristelemaan aikansa jotta selviää kuika paljon he saavat pankille lainaamistaan (tallettamistaan) rahoista takaisin.

Tässä esimerkissä pankin perimät erilaiset kulut on asiakkailta on jätetty huomiotta.

Lisätään tähän esimerkkiin vielä neljäs asiakas, joka tulee pankkiin heti kolmannen asiakkaan jälkeen. Tämä neljäs asiakas haluaisi ottaa 200.000e lainan ja siirtää koko summan toiseen pankkiin. Pankki ei voi myöntää asiakkaalle tätä lainaa, koska sillä on rahaa vain 100.000e. Jotta pankki voisi myöntää lainan ja siirtää rahat asiakkaan haluamaan paikkaan, pankin täytyisi ensiksi saada jostakin puuttuva 100.000e (esim lainaamalla keskuspankista).

Ehkä huomaamattasi annoit itsellesi myös vastauksen.

Pankithan pitäisikin päästää konkurssiin. Siitähän tässä on ollutkin kyse. Pankit lainaavat liikaa rahaa ja sitten huutavat yhteiskuntaa apuun kun ovat kuralla.

Euroopassa on monta pankkia, jotka teknisesti kuuluisi olla konkursissa. Esimerkiksi Espanjassa on muutama iso tällainen. Jos joku iso pankki asetettaisiin selvitystilaan, niin mitä siitä seuraisi?

Kaikki asiakkaiden talletukset jäädytettäisiin, konkurssipesä irtisainoisi kaikki pankin myöntämät lainat - myös asuntolainat. Tämä saisi aikaan melkoisen hyökyaallon, koska ongelmat siirtyisivät myös muihin rahoituslaitoksiin.

Ison pankin konkurssi olisi melkoinen katastrofi vaikeuksissa olevalla euroalueelle. On parempi, että asiat järjestellään muulla tavalla, esim liittämällä heikkoja pankkeja vahvoihin pankkeihin tai muodostamalla roskapankkeja.

Taas vastasit itse asiaan. Pankithan uskovatkin ettei niitä lasketa konkurssiin ja siten vedättävät yhteiskunnalta tukiaisia.

Ei jaksa enää pitkään näitä, mutta pari vastinetta TT:lle. Ensin siihen pitkään sepustukseen: Oletko siis sitä mieltä, että jos pankki menisi konkurssiin, ei ensimmäiselle asiakkaalle lainattua miljoonaa huomioitaisi mitenkään? Ja sitten siihen toiseen: neljännelle asiakkaalle ei tietenkään haettaisi rahaa keskuspankista, vaan lainattaisiin ensimmäisen lainajaan pankilta. Onhan pankilla miljoonan velkakirja ko. pankin asiakkaalta joten laina on selvä. Pankki siis lainaa omia rahojaan takaisin ja lainaa ne eteenpäin neljännelle. Ja avot rahaa on taiottu tyhjästä.

"Ensin siihen pitkään sepustukseen: Oletko siis sitä mieltä, että jos pankki menisi konkurssiin, ei ensimmäiselle asiakkaalle lainattua miljoonaa huomioitaisi mitenkään? Ja sitten siihen toiseen: neljännelle asiakkaalle ei tietenkään
haettaisi rahaa keskuspankista, vaan lainattaisiin ensimmäisen lainajaan pankilta. Onhan pankilla miljoonan velkakirja ko. pankin asiakkaalta joten laina on selvä.
Pankki siis lainaa omia rahojaan takaisin ja lainaa ne eteenpäin neljännelle. Ja avot rahaa on taiottu tyhjästä."

Totta kai ne pankin hallussa olevat velkakirjat huomioidaan! Konkurssipesä jäädyttää kaikki pankin talletukset, irtisanoo kaikki pankin myöntämät luotot jne. Kun kaikki sopimukset on muutettu rahaksi, niin sen jälkeen tallettajille ja muille velkojille jaetaan pankin varat. Siinä menee aikaa.

Toiseen kommenttiisi. Kirjoitinkin, että pankki lainaa rahaa esimerkiksi keskuspankilta. Ei ole mitenkään varmaa, että "meidän pankkimme" saisi rahaa lainaksi siltä asiakkaan toiselta pankilta - ainakaan edullisemmalla hinnalla. Pankki tietysti valitsee edullisimman tien rahoitukselleen.

Ei pankki voi mitenkään hyödyntää sitä miljoonan velkakirjaa toisessa pankissa. Pankkisalaisuus kieltää pankkia kertomasta toiselle pankille, että sillä on miljoonan euron saatava joltakin asiakkaalta.

Jos pankki saa lainaa toiselta pankilta esim 200.000e, niin ei siinä luoda rahaa tyhjästä. Toisen pankin hallussa oleva rahamäärä kasvaa 200.000e, mutta toisen vähenee samalla summalla.

"Jos pankki saa lainaa toiselta pankilta esim 200.000e, niin ei siinä luoda rahaa tyhjästä. Toisen pankin hallussa oleva
rahamäärä kasvaa 200.000e, mutta toisen vähenee samalla summalla."

Jos pankit edelleenkin joutuisivat ylläpitämään kultavarantoa rahojensa edestä, niin asia olisikin näin. Mutta kun kirjanpidossa tuo summa vain vaihtuu puolelta toiselle niin sillähän se raha taas lisääntyi kirjanpidossa. Se onkin mielestäni se nykyisen järjestelmän vika, kun suurin osa on taseissa eikä ole mitään konkreettista minkä mukaan laskettaisiin sitä todellista riskinsietokykyä, jos sattuisi tulemaan näitä dominoefektejä.

Se pitää ensin määritellä. Jos pankin tase kasvaa, niin ei se välttämättä tarkoita että rahan määrä kasvaa. Onko esimerkiksi velkakirja rahaa?

Otetaan esimerkiksi kolme kaverusta: Tupu, Hupu ja Lupu. Kaverukset lähtevät yhdessä kapakkaan. Tupulla on mukana 100e seteli, mutta Hupulla ja Lupulla ei ole yhtään rahaa mukana. Kapakassa Hupu pyytää Tupulta lainaksi 100e. Tupu päättää suostua lainaamaan, jos Hupu kirjoittaa siitä velkakirjan. Hupu kirjoittaa Tupulle IOY-velkakirjan (maksan ensi viikolla tämän velkakirjan esittäjälle 100e). Nyt Lupulla on 100e seteli ja Hupulla 100e velkakirja.

Ennen kuin kaverukset ehtivät tilata mitään kapakassa, Lupu ehdottaa Hupulle kädenvääntökisaa. Panoksena on 200e molemmilta. Voittoon vaaditaan toisen kukistaminen kaksi kertaa. Lupu voittaa kädenväännön 2-1. Hupun kuuluu nyt maksaa Lupulle 200e. Hupulla on vain 100e seteli. Hupu ehdottaa, että hän kirjoittaa Lupulle 100e IOY-velkakirjan (maksan tämän velkakirjan esittäjälle 100e ensi viikolla). Lupu suostuu. Nyt Lupulla on 100e ja Hupulla ja Tupulla on molemmilla 100e velkakirja.

Hupu tuumii, että oli hieno kädenvääntökisa. Hän tarjoaisi mielellään koko porukalle sen kunniaksi muutaman paukun. Hupu kysyy Lupulta lainaksi 100e. Hän maksaisi ensi viikolla. Lupu suostuu, jos Hupu kirjoittaa velkakirjan. Näin tehdään. Nyt Hupulla on 100e ja kaikilla kaveruksilla on 100e velkakirja.

Hupu tarjoaa kaikille kallista nestettä 100e edestä. Juominkien jälkeen 100e on siirtynyt baaritiskin toiselle puolelle. Kaveruksilla ei ole yhtään seteliä eikä kolikkoa. Sen sijaan nälkä heillä on.

Hupu keksii, että onhan heillä rahaa. Jokaisella on 100e IOY-velkakirja. Ei muuta kuin salin puolelle. Siellä kaverukset ottavat ala cartet ja päälle normaalit ruokajuomat. Tulee laskun aika. Tarjoilija tuo kansion, jonka sisällä on 285e lasku eli 95e per kaveri. Kaverukset laittavat iloisina velkakirjansa kansion väliin ja kiittävät häntä sanoin: "Keep the changes".

Ei mennyt ihan nappiin tuo satusi. Kokeile, löydätkö itse siitä virheen.

Ensimmäisen velkakirjan kirjoittamisen jälkeen seteli on Hupulla ja velkakirjalla Tupulla.

Kädenvääntökisan jälkeen Tupu tuumii, että hieno kisa ja pyytää Lupulta lainaksi 100e.

Juomat tarjoaa tietenkin Tupu.

Sinä Toope koko ajan kysyt, että mitä on raha? Ja pyydät määrittelemään sitä. Itse kuitenkin koko ajan käytät rahayksikköä saduissasi. Etkö sinä jo silloin ole sen meidän puolestamme määritellyt? Vai pystytkö käyttämään jotain määrettä ilman, että et tiedä mitä se tarkoittaa? Muutenkin nuo sinun esimerkkisi tuntuvat olevan aika triviaaleja vaikkakin huvittavia. :)

etten ymmärtänyt koko asiasta juurikaan mitään. Mut asetun silti Toopen puolelle.

Onneksi oon ulkoistanut nämä talousjutut omalle kansanedustajalleni. :)

Kukkis valitset jonkun puolen, jos et edes ymmärtänyt mitä hän tarkoitti? Oletkin siis vain yksi vänkääjistä. Nyt kyllä propsisi tippuivat rajusti.

Rahalla on erilaisia määritelmiä, esim M1, M2, M3 ..

Aluksi täytyy määritellä, mitä tarkoitetaan rahalla, jotta voidaan kertoa missä sitä voidaan luoda. Jos velkakirjat lasketaan rahaksi, niin niitä voidaan luoda tavallisissa pankeissa tai vaikka baareissa (kuten "sadussani" tehtiin). Jos rahalla tarkoitetaan sitä, miten minä sen ymmärrän, niin sitä voidaan luoda vain keskuspankeissa.


"Sinä Toope koko ajan kysyt, että mitä on raha?"

Johtui siitä ku olympialaisten aikana Toopella oli hyviä juttuja, niin symppasin vanhasta muistista häntä.

"Johtui siitä ku olympialaisten aikana Toopella oli hyviä juttuja, niin symppasin vanhasta muistista häntä. "

Tässä raha-asiassa ei nyt kuitenkaan kannata sokeasti sympata. Raha ja sen luominen on iät ajat ollut asia, josta saadaan aikaan kinastelu. Ja kinastelu syntyy siitä, ettei heti alkajaiseksi määritellä mitä rahalla tarkoitetaan.

Rahalla voidaan ymmärtää erilaisia asioita.
Jos kysytään 10 ihmiseltä, mitä raha on, niin voidaan saada 10 erilaista vastausta. Siksi kyselin aiemmin, mitä raha on.

Yhden määritelmän mukaan (vanha) raha luodaan keskuspankissa. Nykyisen määritelmän mukaisesti raha on velkaa. Eli setelikin on tosiasiassa velkaa; se on keskuspankin velkaa setelin omistajalle. Näin tulkiten suurin osa rahasta todellakin luodaan pankeissa ja rahan luodaan tekemällä erilaisia sopimuksia - osa tuttuja ja osa vähemmän tunnettuja.

Itse määrittelen rahan mieluiten vanhoillisella tavalla. Ja käyttäessäni tätä määritelmää syntyy usein tiukkoja kinasteluja. Tässäkin provosoin tahallani. Käytän edelleenkin jatkossa mieluiten "omaa" määritelmääni rahalle.

on kaupallisen alan koulutus, mutta vain toisen asteen, niin en osaa kyllä noita käsitteitä lähellekään niin hyvin, että pystyisin edes hanttiin asioista pistämään. Roikkuminen mukana jo vaatii liian paljon jotta näin töiden lomassa kerkeäisin asiaan kovin paljoa perehtymään. :)

Sitä paitsi mentiin näissä vänkäjäisissä otsikon ohi jo aikapäiviä sitten, kun jäimme kiinni siihen rahan määrittämiseen. Tosin siinä Toope on kyllä väärässä, että käteistä rahaa tekee vain keskuspankit, koska maailmalla on yleistynyt jo suurikin määrä erilaisia valtioiden sisällä kelpaavia valuuttoja. Ja tässä tapauksessa tarkoitan rahalla nimenomaan käteistä rahaa. :P

Kukka hattuhan on pelkkä provoilija täällä palstalla.

Ei kannata ottaa hänen juttujaan todesta.

suurimmaksi osaksi ihan tosissani.

Ymmärrän kyllä että harmittaa kun hiekkalaatikolle tulee joku, joka kehtaa olla asioista eri mieltä. :)

anteeksi nöyrimmästi mut sä provoilet ,muuallakin ketjuissa.

Siitä mielipiteeni eikä tarvi vetää hernettä nenään. ;)

Kukka Hattu häiritse. Provoiluista ei saa koskaan ottaa nokkiinsa vaan ne täytyy käsitellä sisäisesti. :D Kukka Hatulla on omat mielipiteensä ja hän perustelee niitä muiden mielipiteillä (linkitykset), mutta se olkoon täysin sallittua.

Se minua häiritsee, kun TarkkailijaToope on selkeästi asiaan vihkiytynyt ja kuitenkin ylimielisesti taikka enemmänkin alentuvasti kertoilee satujaan. Kun tietää, että osa tuosta on vain provoilua, mutta ei saa siitä kiinni, kun ei perehtyneisyys riitä. Oma tyhmyys tässä eniten korpeaa. :D

että "suurimmaksi osaksi". :)

keskustelua olisi tällä palstalla ilman "kukkahatun kaltaisia"

Aina pitää jänhktä muita vastaan ;))

myöntää, että rahoitusmaailman käyttämät ns. rahoitusinstrumentit ovat menneet aivan yli tavallisen kansan ymmärryksen, ja myös yli näiden vallattomien, bemaria ajavien liuhulettien oman ymmärryksen.

Amerikassa aloitettiin sinänsä aika pienistä asuntolainoista, ja niiden niputtamisesta. Ja sillä tiellä vieläkin ollaan,lamaa on riittänyt Bemaripoikien jäljiltä ihan riittävästi.

Nythän on kyseessä periaatteessa sama asia, mutta nyt kyseessä valtiot, joiden ottamien lainojen maksuun me nyt osallistumme.

Eli annamme suoraa pankkitukea saksalaisille, amerikkakaisille, ranskalaisille, japanilaisille, brittiläisille pankeille.

Toopen ei tarvitse selittää tätä minulle, vaan sille vanhukselle joka mätänee paskaisiin vaippoihinsa hoidon puutteessa, tai vanhukselle, joka ei saa riitävästi ravintoa, kun ei hoitajan aika ei riitä syöttämiseen.

Tai ehkä Toopen pitäisi selitellä heidän omaisilleen!!??

Itse olen ollut töissä 1970-luvulta lähtien. Aluksi olin mukana kotimaisessa rahoituksessa, myöhemmin myös kansainvälisessä rahoituksessa. Loppuunpalamisen takia jäin pois työelämästä vajaat 10 vuotta sitten. Jo silloin olin sitä mieltä itsekin, että mopo on mm strukturoitujen tuotteiden räätälöijiltä karannut käsistä. Minunkin pöydälleni kannettiin joskus hieno esite strukturoiduista asuntoluotoista. Selailin sitä aikani ja totesin, etten ymmärrä tällaista ja heitin prujun roskiin.

Toki erilaisten tukipakettien avulla pelastuu pankkeja, mutta ei niitä tehdä vain sen takia, että pankit pelastuisivat. Kyllähän pankitkin ovat ottaneet tappioita esim Kreikan osalta. Kreikalla oli velkaa vähän yli 300 mrd euroa. Kun Kreikan lainoja leikattiin, niin pankit ottivat suoraan tappioita noin 100 mrd euroa. Suostuessaan vaihtamaan velkakirjoja 30v pituisiksi matalakorkoisiksi velkakirjoiksi, pankit samalla ottivat lisää tappioita. Näiden uusien velkakirjojen markkina-arvot kun ovat selvästi alle niiden nimellisarvojen.

Kukaan ei tiedä, kuinka pelastuspaketit lopulta onnistuvat. Kukaan ei myöskään tiedä, kuinka olisi käynyt, jos mitään pelastuspaketteja ei olisi ollut olemassakaan. Se on varmaa, että ilman pelastuspaketteja pankkeja olisi mennyt nurin paljon. Konkurssit eivät olisi pysähtyneet ainoastaan pankkeihin. Paljon yrityksiä olisi mennyt nurin, pankkitalletuksissa olisi syntynyt tappioita, yritysten ja yksityisten lainoja (mm asuntolainoja) olisi irtisanottu jne.

Kukaan ei todellakaan tiedä, mitä olisi tapahtunut. Eikä tiedä, mitä nytkään tulee tapahtumaan. On kyllä hyvin lyhytnäköistä väittää, että tässä pelastetaan vain pankkeja ja tätä pelastusta ei olisi pitänyt koskaan toteuttaa.

on siitä huvittava ja riskitön,että konkurssi tai pelastuspaketti.

Maksajana aina on se pieni tavallinen veronmaksaja.

Mutta valvonnan pitää olla globaalia. Ei paljon auta, jos yhdessä maassa valvotaan

Täytyy ottaa huomioon, että velkakirjoja tehdään aina kaksi - yksi kummallekin osapuolelle. Satu ei nyt oikein täsmää.

paljon on velkaa myös Suomella,Kukaan vaan ei kerro kuinka paljon Suomi on lainannut rahaa kansan omaisuutta jonnekin ja minne... Eihän voine olla niin että kaikilla on vain velkaa?

esim eläkerahastot, sijoitusrahastot, pankit, yksityishenkilöt, säätiöt jne

yhtiöt esm, Varma josta mullekkin maksetaan pystyvät hallinnoimaan ja käyttämään valtaa suomessa.

Jos joku faktoja haluaa nii just oli mediassa asiaa.

Vuorian palkkaa ihmeteltiin siinä koska täysin allekirjoittaja vaan papereihin niin onko kynän kädessä pito niin kallista???

Kannattaa jokaisen miettiä sisimmässään asioita ja asioiden tärkeyttä.

lukijoille avautuis mun teksti nii Varman toimitusjohtaja kuittaa vuodessa mun sadan vuoden eläkkeen.....................................