Körmyilyä

Seison napaa myöten lumihangessa tuijottaen autiolle, sumuiselle järvelle lähellä mökkini rantaa. Jyrkähkö rinne ja metrinen lumikerros, jossa yritin haakuroida avannon tekoon, tyssäsivät matkani tähän kumpareen yläreunaan. Tiedän, että vaikka alas jaksaisinkin, niin ylös en ainakaan. Siinä syvässä hangessa seisoessani, valkeaa, elotonta järveä tuijottaessani sulavan lumen valuessa lahkeiden sisällä sääriäni pitkin ymmärrän saunavesien jäävän järven talvikannen alle: Pitäköön vetensä! Päätän tehdä sitten V75 rivin Linnunlahdelle, kun hyvää aikaa ei kulu veden- ja puunkantohommissa. Pilkkomisesta nyt puhumattakaan. Päivän ollessa jo näinkin pitkällä, käyn heti asiaan:

V75-1: Hienon tulosrivin omaa Hovimäki, mutta Vermon laukka samalta lähtöpaikalta vähentää voittotodennäköisyyksiä ainakin minun silmissäni. Kuitille toki, mukaan Puikkosen Kriisi, Niverin Joiviri ja hyvälahjainen Hilpetööri etukarsinasta. Takaa sitten vielä Rautiaisen Helmen Vili ja vielä Figaro, tiedä miten hyvin jyskyttää kohti maalia kun pääsee vauhtiin.

Ankaran kahluuharrastuksen seurauksena pääsen raahautumaan saunan terassille. Tiaiset räksyttävät minulle, kun olen tunkeutunut niiden rauhaan. Läheisen soisen saaren yllä kaartelevat korpit huutelemassa kutuhuutojaan. Sähkötolpan päässä rumpuloi tikka puoliksi irti olevaa peltiläppää; on kevät. Katselen saunan kattoa: yli puoli metriä lunta, tulisikohan se alas saunaa lämmittämällä?
Sähkö tekee jo myyräntyötään saunan ja tuvan pattereissa, tuli kiukaaseen ja takkaan saattaisi lämmittää peltikattoa altapäin sen verran, että nuo nietokset katolla liukastelisivat itse itsensä maahan. Vähän kuin se entinen talonmies. Olen käynyt täällä vuodesta 1967, koskaan ei ole ollut näin paljon lunta.

V75-2: Upeassa kunnossa kilpaileva Little Star Rebekka saa olla rivini ensimmäinen varma. Onhan sillä vielä melkoinen pätkänopeuskin, jos se säästyy loppusuoralle, on voitto selviö. Jos tekisin isompaa systeemiä, ottaisin mukaan myös Tindra Farmingin, ohjastajan vaihdos on huomattava ja parempaan suuntaan, joten se saattaa piristää tammaa. Kylliäiselläkin on hevä hevonen, ja Puikkosellakin. Saarelaa noin kaukaa edellisen laukkaesityksen jälkeen näin korkeilla prosenteilla en lapulle ottaisi. Takaa on pitkä matka eikä tämä tykkää mennä kurveissa kovaa, joten Hello, Pamela!

Katselin yöllä unisirpin ohuemmassa päässä seistessäni ympäri pimeää järveä: eivät ole mökkinaapuritkaan jaksaneet lähteä keväthankia katsomaan ja kattotykkylumia vahtimaan. Ei valon pilkahdusta missään, ei edes kuun sirppiä taivaalla. Mietin pitäisikö mennä kylille pällistelemään, mutta ky(y)läkaupan tuijottajat eivät nyt kiehdo. Seuraan raveja, jännitän V-peliäni, pilkon vähän halkoja ja sulattelen saunavedet lumesta, jonka sitten siilaan harson läpi, jäävät ainakin isoimmat roskat ja oksat pois harjan ja ihon välistä.

V75-3: Tähän lähtöön otan toiseksi varmaksi tottakai El Mikeyn. Sen Vermon esitys oli huikea, joten jos on samassa kunnossa, muut kisaavat kakkosrahoista.

Istun saunan jäähypenkillä, selaan 7 oikein -lehteä ja tunnen, kun saappaiden liinattua sisään tunkeutunut lumi sulaa nilkkoihin. Jalkateriä alkaa paleltaa, ja heiluttelen varpaita villasukan, nyt märän, sisällä. Käyn puupinon kautta ja kävelen hankeen urautunutta polkua pitkin mökille, ihaillen sen mustaksi tervaamiani seiniä kirkkaan, valkoisen lumen keskellä. Väri tuli valittua hyvin, tummuudesta ja viiden metrin korkeudesta huolimatta se ei erotu järvelle kesällä eikä talvella. Punamullasta en ole koskaan pitänyt, en seinässä enkä politiikassa.

V75-4: Akseli Lahtinen on ykköspaikalta tässä suurien seteleiden jaossa vahvimmilla. Piikin pitäessään se johtaa lähtöä viivalta viivalle. Gunrunner kisaa huippukunnossa edelleen, eikä Vets Thunderkingiä voi jättää pois lapulta. Kolmella tukossa tämä lähtö.

Mökkitiellä jyristää jättimäinen Transformers-traktori, edessä auran siipi ja perässä valtava lumilinko roiskimassa yöllä satanutta viisisenttistä märkää lumikerrosta tienvarren pensaikon peitoksi. Lumi lentää kauas! Kävelen tien varteen ihmettä katsomaan, moikkaan kuskia kättä heilauttaen ja hetken toivon, että saisin itsekin ajaa pätkän verran tuota vekotinta. En kuitenkaan uhraa aikaa tuota haavetta pitemmälle, edellinen käynti traktorin pukilla oli kai viime vuosisadan puolella, joskus -75, silloin sain pellon verran ajella puimurillakin! Jostain syystä en päässyt puimurin puikkoihin toista kertaa.. Vaikka ei se rikki mennyt, sänki oli vain vähän epätasaista.

V75-5: Tästä noukin kuitille Larsin, Sennin Suvin, Jonskerin, Sirun Valpuriinan ja Riutan Tuurin. Näistä todennäköisimpinä pidän Sirun Valpuriinaa ja Larsia. Lars, jos nyt terveenä pysyy, on kuningasainesta, jos ei nyt vielä tänä vuonna, niin viimeistään ensi vuonna. Terveyttä ja uskoa omaan hevoseen sen taustoille!
Tjaah, onhan tuo Toffikin hyvä hevonen.

Lumilinko traktoreineen kaartaa pistotien päästä palatessaan pihaan. Totinen, nelikymppinen isäntä loikkaa ketterästi korkeasta kopistaan pihalle. Alamme jutella niitä näitä, lumesta ja jäästä, päiväisestä säästä, kierrellen ja kaarrellen. Isäntä nykii lyhyitä savuja sätkästään, jonka kieräytti kömpelösti piipputupakkapussista sormissaan, potkii lunta ja traktorin kumeja, puhelee pyöreitä.

Lopulta armahdan: Kysyn, tuliko tämä luminen talvi minulle kovinkin kalliiksi, vai selviänkö rahalla vain. Kaveri selvästi piristyy, nakkaa natsan hankeen, tuijotan hetken sen perään ja päätän kaivaa sen pois kun lumiaura on poistunut. Sovimme hinnasta ja käyn lompakosta käteistä isännän käteen, jossa se rypistyy palloksi työntyen haalarin rintataskuun. Tiedän noiden kymppien olevan huomisaamuna lähiön kuppilan kassakoneen uumenissa. En kysele kuittia.

V75-6: Antti pitää keulat ja johtaa maaliin asti. Tästä ei vain voi nyt erehtyä! Halukkaat tietty varmistavat Jaaralla ja Charboralla, mutta katkeaa ne pitkätkin putket, ja vaikka Charbora on hyvä, niin en nyt sen voittoon usko. Lucky Spenderkin on hyvä, oikein hyvä, mutta Linnunlahden rata on tänään raskas ja rata 12 musta kuin kuuton ja tähdetön syksy-yö.

Blokkaan natsan hangesta lumilingon jyristessä poispäin mäkeä ylös sakeassa lumipöllyssä. Mietin, miksi se lumi pitää lennättää mennen tullen tänne järven puolelle mökkiliittymien päälle, eikä asumattomaan metsään, jossa se ei olisi kenenkään haittana. Ymmärrän sitten, että mökkiläiset, jotka eivät tajua sopia liittymiensä aurauksesta, saavat tehdä vähän enemmän lumitöitä käydessään talvisin tönöillään. Kyse onkin tienestistä!

V75-7: Erikasson vie kunnes toisin todistetaan. En ala sitä varmistelemaan, mielestäni se voisi olla enemmänkin pelattu. En edes mieti mahdollisia varmistuksia.

Lopuksi sananen Veikkauksen bonuskäytännöstä: Mielestäni bonuspotti tulisi jakaa finaalikierroksella kaikkien voittoluokkien kesken, vaikka niitä toteutuisi vain yksi. Tästä aiheesta soisin kehittyvän isommankin keskustelun, Veikkaus saattaisi jopa ottaa asian huomioon. Olen tosin sitä mieltä ollut aina, että näin taitopeleissä ei kyseisiä jättipottikierroksia tulisi järjestää kuin centtikertymistä, kierroksen rahat tulisi jaka niiden kesken, jotka kierrosta ovat pelanneet.

Parhainta pelipäivää!