Peliä Forssaan

Jätin tapani mukaan Oulun 75-karkelot väliin. Tänä vuonna sain tammikuussa Tampereen (jos oikein muistan)seiskavitosen kiinni, kierroksella jossa Moilanen voitti Kreivauksella viimeisen lähdön. Tämän jälkeen olen pelannut kahdesti, tuloksetta.
Oman kokemukseni ja ja oman pelini tilastoinnin perusteella V-pelit ovat vaikeita ja itselleni ne käyvät tosi vaikeaksi, jos pelaisin joka päivä. Omaan viikottaiseen peruspeliini yritän valita muutaman ideahevosen ja välillä, niinkuin tänään, tyydyn sijoituspeliin.
Ensimmäinen sijoituskohde on lähdön 6 Brazil, jolla ei viime vuonna mennyt hääppöisesti eikä avausstartissakaan loistanut, mutta luotetaan siihen, että parantaisi vähän ja saisi Teivaisella edellistä kertaa paremman reissun.
Toisena sijoituskohteena on lähdön 7 Ernest Avalanche, jonka viimeisin reissu ensin kolmannelta pakitettuna kuudenteen sisälle ja sitten viimeisesttä ulkoa tuotti suhteellisen kovassa lopetuksessa sijan 5.
Viimeinen sijoituskohde on sitten puhdasta symppispeliä lähdön 8 numerolle 8 Lennon Akseli. Tähän minulle riittää perusteeksi se, että minulla on reilu vuoden vanha kultainen noutajauros nimeltä Akseli ja Luukin ulkoilualueella Espoossa Akseli oli tänään aika lentävällä tuulella.