Tikkuista perjantaita

tietokoneen pahus paljasti lopullisesti kuinka ne naisen aivot toimivat eli eivät mitenkään :)

... ennen rantaanmenoa kuitenkin jämähdin, jatkettakoon sen verran tuohon tikkufilosofiaan, että menetteleehän se raveissa vinossakin, mutta muualla se on parempi kenossa.

Mitä taas Oulun lounasduoon tulee, tikun on hyvä olla suora, vaikka näinkin

Oulu 04.07
Päivän Duo 4/8

orvokki menossa manseen..jos niin vie erkille terveiset.

niin nauratti vähän nelkun avauksen 11 Silent Fallin epäonni: Melkein aina pussissa, tosin ymmärrettävää jos juoksutetaan jatkuvaan 3. sisässä. Paras oli kuitenkin tuo Teivon 10.6. lähtöhetki jossa hepo kääntyi väärään suuntaan!? Onko tästä kellään näköhavaintoja? Miten tuo onnistuu?
Taulu on noista pussituksista ja vastaavista kommelluksista mennyt aivan sykkyrälle, mutta kyseessä on ihan hevä tapaus ja kirii pätkän hyvänä päivänään lujaa! Prosentti nelkussa on pelin arvoinen jos laittaa useampaa rastia.

Tulee mieleen kertomus(liekkö totta) hevosesta joka lähti voltista liikkeelle kun ohjastaja taputti käsiä yhteen...

ehkä osui ehkä ei, ehkä upposi ehkä ei,menen Manseen tai sitten en ja jos menen vien Erkille terveiset :)

Jakkupuku joutaa taas kaappiin odotettua nopeammin. Työkeikan aikana turbodiesel oli tullut huollosta ja auringossa kiiltävä kaunislinjainen auto näyttää aivankuin kyyristyvän lähtökuoppiinsa ja kyselee: joko mennään, joko mennään.. Ei mennä vielä muualle kuin chanelviitosissa takapihalle auringonottoon. Siinä iltapäivän kuumuudessa sopii miettiä tikkujen erilaisia asentoja ja kuinka ollakkaan ajatus karkaa kauas savanneille ja löytää kaksi raukeata leijonaa...mmur

Hevospelillisesti sinänsä kunnianhimoinen duoyritys Ouluun karahti äimäraunioon ja osoitti, että syytä on ottaa pientä intervallia vielä näidenkin pelien suhteen. Aikaisemmin olin jo päättänyt, etten loppuviikon aikana koske V-peleihin tikullakaan ( johan muuten tuli huikeassa heinäkuussa melkoinen päätös tehtyä! ) ja se päätös nyt on koetettava pitää.

Kaustisten ravien kolmannessa lähdössä en millään, en sitten millään malta pitää hyppysiäni erossa hevosesta numero 6 eli Tuli-Tikku. Eihän tuo itse asiassa pelillisestikään mikään huono veto ole. Virkeä ja lahjakas nuori ori, joka pikkutaukonsa aikana toivottavasti on unohtanut laukkomisen ( lähtee tietysti paineissaan ryydlaukkaa ). Kaverin tikulle voisi hakea jopa rempseästi vetäisemällä koko muun kaartin lapulle mukaan mutta otetaampas nyt maltilla ja katsastetaan siihen nyt alkajaisiksi Liisingin poika Muusan Salama. Jos tämä pari natsaa niin pääsee sanomaan Tuli-Tikun emän nimeä mukaillen että euro tuli.

Viidennessä lähdössä peesataan kul...hupsista!
-kul-:a ja otetaan Suomittarelle jokunen euro voittajaa.

Sitten mennään lähtöön 11 ja päivän teemaa mukaillen sieltä poimitaan numero 7 Korento. Mahtaakohan tuon suikkulaisen tammansuikeron tikkurivi jatkua ja putoavatko kertoimet illankähmässä niin että kannattaako tuota huomioida? Tämän suhteen on varmaan syytä koettaa katsastaa mahdollinen autolähtöharjoituskin ennen pelipäätöksiä. Jää siis vielä jossainmäärin tutkailtavaksi.

Kaustinen o4.07.

Lähtö 3 pari 5/6

Lähtö 5 voittaja 1

Lähtö 11 voittaja 7

Vai on se tikku parempi kenossa kuin vinossa, enpä sano tuohon vielä mitään mutta pääasia että on jotenkinpäin ja taitaa siinä toinen olla toisinkinpäin...

Joka tapauksessa pelionnea taas kaikille kaikenlaisiin peleihin ;)

aikaa näissä viisasteluissa, jos muistaisi merkitä poissaolijat muistiinsa. Tuli-Tikku näkyy jääneen jo aamusta pois joten olisiko tässä tilanteessä syytä ottaa Lähtöpassi ja poistua takavasemmalle...

Takapihallani ei Chanel 5 tuoksu, kun on vielä aika sinikellojen. Pietarilaiset sinikellot enemmän näkyvät kuin tuoksuvat. Pieniä pelejä siellä tuli Kaustisen Nikulaankin katseltua, mutta Vieremä jätettiin vierimään omaan rauhaansa.

Poimitaanpa tähän nuo Orvokinkin pari ensimmäistä lähtöä ja nelkku pienin kertoimin. Tänään kun ei taida tikku osua sen paremmin vinossa kuin kenossakaan.

Kaustinen 04.07
Kaksari 2/5

Kaustinen 04.07
Kaksari 1/8

Kaustinen 04.07
V4 6,10,12(7,2)/6(4,8)/10(11,7)/6,10(7,8)

tuli väännettyä. Tokassa piti karsia kaks pois joten varmaksi survasin kolmikosta vähiten pelatun 8 Rolandin.
1. 10,11,12,13,14 - takaa jyrätään
2. 8 Roland - Suomitar ja 6 Ramiini kylmästi pois
3. 4 Rapkin - keulaan ja tolppa
4. 1,6,7,8,10,11 - näistä ei osaa sanoa, jos vaikka se 8 Nevas Interest keulasta

Kuusi euroa taas iltaan...

k
1
k
10
ja
k
1
4
k

ravipäivä ja pelipäivä on käynyt taas iltaan. Omista peleistä voisi sen verran sanoa, että ruosteisuutta on selvästi näkyvissä varsinkin hevospelipuolella.

Tikkusotkujani en ihan heti itselleni anteeksi anna mutta ei tuo ihan pöljä paikkoyritys ollut kuitenkaan hakea muutamassa sekunnissa Lähtöpassi Muusan Salamalle kaveriksi kaksariin, ei se kaukana ollut.

Myötäpeli Suomittareen ei ihan tuonut alle kahden kerrointa -kul-:n yritykseen voittaa vetonsa. Siinä oli useampiakin syitä, tärkein ehkä se etten ihan itse uskonut Suomittareen tuossa tehtävässä.

En uskonut kyllä Ramiiniinkaan enkä usko seuraavallakaan kerralla. Haluan ainakin nähdä hevosen livenä lämmittämässä ennenkuin siihen ainakaan isompaa rahaa sijoitan. Hevonenhan on vallan hyvä ja silmää miellyttävä mutta repaleista on ollut sen taival taaksepäin
katsoen.

Toinen syy on se, että puuttui sisäpiirin tietoa tästä meneillään olleesta vedosta. Olisihan se ollut aika noloa jos olisi saattanut jonkun hyvän ystävänsä häviölle... Muutenhan tuohon olisi voinut vähän ihan Ahatovan kiusaksi räimäistä ja alkaa sitten vokotella saaliinjaolle pääsystä kul....a :)Tämä on nyt sitten todellakin ainakin noiden vokottelujen suhteen ihan leikinlaskua etten tule tietämättäni pöristessäni kenenkään perhesuhteita sotkeneeksi.

Korennon suhteen sen kertoimien seuraaminen oli ihan mielenkiintoista. Vielä muutama minuutti ennen peliajan sulkeutumista kerroin oli selvästi päälle kahden ja tippui sitten kertarysäyksellä 1,25:n. Sitten se siitä pikkuhiljaa kitkutteli ylöspäin ja jäi sinne 1,8:n kieppeille. Itsekin tein joitain pieniä vastapelimanööverejä esimerkiksi Holman Oliviaan mutta kun Fintoton rakkineilla ei todellakaan pelin kulkua pysty reaaliajassa kunnolla seuraamaan niin hakemistahan se oli. Tuossa pelleilyssä kun äkkiä tulee oltua liian viisas niin kuin minulla muutenkin pahana tapana on.

Muiden pelien suhteen suljin itseni nyt huomaamattani nurkkaan, siinäpä se kun toimii ennenkuin ajattelee. Mutta oikeastaan... lisäähän se sopivasti painetta tämän tytön ohjiin. Huimaa heinäkuuta on vielä paljon jäljellä ja tuleehan sitten lämmin,pehmeä elokuu pimenevine öineen...

Kesäkissat ovat juuri lähteneet liikkeelle koloistaan mutta merenneidot nukkuvat rauhaisaa unta meren rakentaessa niille vaahdosta pehmeän peiton.

... heinäkuuta on vielä paljon jäljellä, että ei tarvitse eiliseen tikkuiseen perjantaihinkaan pitempään viivähtää. Pelitkin olivat mitä olevat ja menivät miten menivät. Muidenkaan pelejä ei tullut kertoimista seurailtua paitsi pelaamalla parin 1/8 siihen Suomittaren lähtöön ihan piruuttaan, vaikka tiesin Ramiinin Teivaisella tämmöiset lähdöt mennen, tullen ja palatessa kuittaavan.

Kesäkissoja on varmasti täälläkin liikkeellä. Sen huomaa siitäkin, kun vanhaa kolliani Mikkoa ei aamulla näkynyt pihalla kotiin kutsuessani. Ehkä se oli yön melskeissä löytänyt jonkun uuden misun, itseään kolme kertaa nuoremman. Vanhoja akkoja ei sekään katsele. Vielä silläkin suussakin jokin sulaa päätellen siitä, kun naapuritalon vanhapiika tuli keväällä perimään ruokkoa kattinsa uudesta pentueesta. Onneksi ei ole kuitenkaan merenneitoa. Sen kanssa voisi joutua vaikka verkkoihin.

Se on tänään lauantai, lördag ja Keskisen ravit Ylivieskassa. Päivän tikkuisuudesta en vielä ravimielessä tiedä mitään, kun en ole ohjelmia sillä silmällä vielä katsonut, mutta ehkä sitten kun saa toiset aamukahvit juotua.

Ylivieskaan maljoja juomaan, vaikkakin tuli ihan haikea olo Mikkoa ajatellessa. Minullakin oli aikoinaan upea, valtavan suuri punainen kollikissa,jota kokonsa vuoksi Ukko-Mikoksi kutsuttiin. Ja kaiketi sekin misumarkkinoilla pärjäsi, niin paljon ympäristön kissat alkoivat Ukko-Mikkoa sen pitkälti yli kymmenen vuotta kestäneen elinkaaren aikana muistuttaa.

Metka asetelma tämä miehen ja naisen erilainen näkemys siitä ketä kannattaa vilkuilla. Naiset ovat jo ammoisina aikoina oivaltaneet että jollei nyt aivan vanhassa niin kokeneemman ikäisessä vara parempi. On elämän kolhimana oppinut tarvittavaa nöyryyttäkin, osaa asiansa ja jos nainenkin osaa asiansa niin pystyy ja jaksaakin. Mutta miehet... vielä haudan partaallakin pitää jahdata pikkumisuja, joista loppujen lopuksi ei ole suurta iloa ja jotka heti tilaisuuden tullen ymmärtämättömyyksissään lähtevät nuorempien kollien mukaan.

Mutta nyt pitää minunkin todeta kuten Harri Holkeri aikoinaan että "Minä juon nyt kahvia."

että Holkeri söi silakoita ja joku muu joi kahvia? Vai kuka se niitä silakoita nyt söikään ? Katsos nyt, merenneidot sotkeutuvat itsekin verkkoihinsa.

... kuitenkaan kengittäkään.

Mikko tuli jo muuten kotiin ja jos tarkalla korvalla sitä kuunteli, taisivat kulkuset vähän kilistä. Mikko täytti 4. huhtikuuta 17 vuotta, mutta ei uskoisi. Rokotuksessa viimeksi käyttäessäni eläinlääkäri ihasteli sen lihasvoimaa. No, ei ihme, äskenkin se tempaisi rasvaisen kasler-leikkeen raakana kokonaan. Kyllä se siitä jo illaksi iloksi muuttuu.

Vähän turha se on erotella naisia ja miehiä "siinä suhteessa". Kyllä fiksu vanha mieskin ymmärtää, mihin kynnet pystyvät mihin eivät ja sitä paitsi aivan nuorilla misuilla on liian paljon opittavaa. Se on vähän niinkuin puosuvaarilla Vanhan valaan kapakassa, jossa vanhakin vielä jaksoi muistissa ne merenneitojen ajat, jossa laivat olivat puuta ja miehet rautaa.

että Mikko kotiutui, sillä kyllä ne joskus fiksutkin vanhat kollit osaavat olla varomattomia.

Ja nyt merenneito menee päiväkahville ja ottaa ajatuksiinsa seurakseen fiksun harmaan leijonan, joka varmaankin sillä aikaa menee Ylivieskaan raveihin ja keksii sieltä joitakin hevospelikohteita iltapäivän ratoksi ja jonkinlaisen väännön kohteeksi.