Suomi futiksen arvostus ja arvostelijat..

Vielä on mahiksia vaikka mihin,mutta pikku pessimisti aina takoo takaraivossa.
Kun on varmaa jatkoon pääsy niin sitten juhlitaan.


ps.Muutama maahan sinne menee vaikka "puoli valoilla" :)Klosea ja kump tarkoitin.

Suomi-futis on tullut viimeisen 10 vuoden aikana tasaisen varmasti eteenpäin. Se on fakta.

Ikävä kyllä fifan rankingilla on jalkapallon suhteen yhtä paljon merkitystä kuin Jari Porttilan kolumneilla. Eli ei yhtään mitään.

Menestystä mitataan arvokisapaikoilla. Niitä meillä on edelleen tasan nolla. Toivottavasti tähän tulee jossain vaiheessa muutos, mutta siihen asti Kazakstanin, Ylä-Voltan tai Mauritiuksen lyöminen on vain yksi ottelu lajin kehitysmaita vastaan, jotka pitääkin poikkeuksetta voittaa.

Toisin sanoen tällä hetkellä ei ole mitään syytä tuulettaa. Syytä on kuitenkin toivoa ja uskoa ensimmäisen arvokisapaikkaan. Vaikka sen saavuttamiseen onkin vielä pitkä ja kivinen tie kuljettavana.

Niin ja jos ketjun avaajaa lämmitti MM-kisapaikan 2006 karattua ulottumattomiin se, että "oltiin sentään fifan rankingissa korkeammalla kuin pari kisoihin päässyttä" niin pyydän ystävällisesti listaamaan niitä asioita ja yksityiskohtia jotka tässä "suorituksessa" mielihyvän tunteita nostattivat.

että se kisoihin pääsy olisi se lopullinen kliimaksi.

Kuitenkin jo yksittäisten karsintaottelujen voitoista tulee kovia fiboja jos ne tulee vielä etukäteen kovimpia maita vastaan. Kyllähän taannoinen tasuri Italian vieraanakin edelleen maistuu kovasti samoin kuin vierasvoitto Turkista. Ja tämä karsintojen Puola voitto oli tosi upea saavutus.

Ei nämä yksittäiset voitot minnekään katoa vaikka ei kisoihin päästäisikään. Aina ne voittoja on. Tokihan se olisi piste iin päälle kun arvokisoissa päästäisiin koittamaan. Sekin aika koittaa sata varmasti. Jos ei nyt, niin myöhemmin. Ei tälläisestä menestyksestä osannut uneksiakaan -70- luvulla maajoukkueen menestystä seuratessa.

Silloin toivottiin sitä ekaa mitalia lätkässä ja monasti tuli epäusko ettei sitä ikinä tule. Niin lähellä se pari vuosikymmentä pyöri. Tai oikeastaan Bernin kisat -71 oli se eka iso mahdollisuus. Mutta DDR tuhosi sen toiveen... Mutta sitten tuli vuosi -88 ja Ekku Lehtosen johdolla se arvokisametku vihdoin tuli. Senjälkeen niitä on tullut solkenaan.

Joten kyllä se arvokisapaikkakin futiksessa vielä irtoaa. Vaikka todella vaikea sinne on päästä lajin levinneisyydestä johtuen.

Iloitkaamme ja riemuitkaamme jokaisesta yksittäisestäkin voitosta ikäänkuin "pienoisMM" olisi maatamme kohdannut:)

Vaikea päästä lajin levinnäisyydestä johtuen ja kyseessä EM-kisat :D jep jep. Niistä kisoista ei jää tänäkään vuonna rannalle yhtään kovaa joukkuetta, samoten kuin MM-kisoissa on aina parhaat mukana ja niistäkin vain muutama taistelee pytystä. Harvassa maassa jalkapallon taso nyt kovin korkea on-- Bra,Arg euroopan ulkopuolelta ja siinä se sitten olikin. Euroopassa muutama kova liiga..

Koita nyt Pool uskoa että yksilölajeissa on aina vaikeampi menestyä kuin joukkuelajeissa. Osakassa tuskin yhtään kultaa menee tuurilla (tai kerro se laji, missä tuurilla voi siellä menestyä), kun taas jalkapallossa Kreikkakin voi voittaa pallon pomppiessa cuppimuotoisessa ratkaisussa ja tätähän me Suomellekin toivotaan, ensin kisoihinpääsyn muodossa. Jos Pitkämäki voittaa Osakassa, hän on maailmanparas sinä päivänä. Jos taas joku on osallisena futisjoukkueessa hän voi olla vaikka maailman tuhannenneksi paras pelaaja..mutta silti MM.

Totta kai lajin suurmaiden kaataminen on aina hyvä saavutus. Pointti olikin nyt se, että ihmettelit miksei täällä pää märkänä huudeta ja tuuletella kun Kazakstan kaatui 2-1?

Mielestäni tässä ei ole mitään syytä tuulettamiseen, sillä menestystä mitataan vain ja ainoastaan arvokisapaikoilla. Toisin sanoen olemme niiden suhteen jäljessä mm sellaisia Eurooppalaisen jalkapallon "suurmaita" kuin Latvia, Slovenia ja Pohjois-Irlanti.

Totta kai useimmat kotimaiset jalkapallon ystävät suhtautuvat pessimistisesti mahdollisuuksiin tälläkin kertaa, sillä siemen epäonnistumiselle on ikävä kyllä kylvetty niissä kahdessa surullisessa ottelussa lohkon helppoja maita vastaan ja ennen kaikkea tosiasia on se, että Suomen jalkapallo ei ole sillä tasolla, että ihmetekoja olisi realistista odottaa.

Mainitaan nyt vielä se, että perustavaa laatua oleva ero sinun ja suurimman osan muista jalkapallofaneista (mukaan lukien minä) välillä on se, että itse esimerkiksi odotan ja toivon kannattamani joukkueen oikeasti menestyvän.

Sait viime vuonna aikaan tuhansia viestejä ketjuun jonka otsikossa todettiin kannattamasi joukkueen olevan "voittaja" vaikkei kyseinen joukkue VOITTANUT mitään.

Samaan tapaan nyt voidaan juhlia viikkotolkulla voittoa Kazakstanista ja todeta kaiken olevan niin maan perusteellisen hyvällä mallilla ja EMM-kisat täältä tullaan!

Valitettavasti totuus on kuitenkin toinen, vaikka hieman sinivalkoisin lasein asiaa tarkastelisikin. Tuuletellaan sitten kun siihen on aihetta. Siihen asti toivotaan ja ollaan hengessä mukana.

Ja jottei taas sorruta sinne jääkiekkojoukkuettakin pitkään vaivanneeseen ahdinkoon ja vähään tyytymiseen, niin kun kerran päävalmentaja on ilmoittanut tavoitteeksi EM-kisapaikan niin mihinkään muuhun ei prkl tyydytä! Ei näihin karsintoihin lähdetty jahtaamaan yhtä loisteliasta voittoa jostain hvm Puolasta vaan MENESTYMÄÄN.

ei kyllä voi ihan tuosta vaan yleistää että yksilölajeissa on aina vaikeampaa MM olla kuin joukkuelajissa.

Vai väitätkö että on helpompi voittaa jalkapallon MM kuin vaikka 50 kilometrin kävelyssä vastaava?

Ensinnäkin...sinun on oltava syntynyt niissä 7 maassa joista se futiksen mestari voi tulla. Ja niissä kaikissa jalitsun suosio on aivan hirmuinen. Joten paikka MM joukkueessa on todella kiven takana. Jokaisessa näissä potentiaalisen MM-mahdollisuuden omaavassa maassa on futiksen harrastajia monisatakertaisesti mitä on koko kävelyurheilulla aktiivikisailijoita.

Samoin esim. keihäänheitto on aika marginaalilaji.Väheksymättä yhtään Pitkämäkeä en silti nostaisi häntä Hyypiän tai Litmasen tasolle urheilijana. Huippuja kaikki kolme lajeissaan tottakai mutta lajien harrastepohjat aika erilaiset.

Tuurilla ei kukaan Osakassa voita kuten ei koskaan futiksessakaan mitään pokaalia. Yksittäisessä ottelussa tuurin osuus voi olla tosi isokin mutta ei jotain turnausta voi tuurilla voittaa. Ei Kreikka tosiaan pelkällä tuurilla EM ollut. Sillä vaan osui silloin kaikki tekijät kohdalleen valmistautumista ja taktiikkaa ym. Valmentajalle iso sulka hattuun.

Eikä nämä maanosien mestaruusskabat koskaan suhteessa ole sitä arvonantoa nauttineet kuin MM-kisat. Jo loppuottelijoiden nimet kertoo "yllätyksestä" toisensa jälkeen. Samoin on useana vuonna ollut esim. etelä-amerikassa. Vasta MM-kisat on se mihinkä kaikki 100 % tähtää.

Missään nimessä ei voida sanoa että karsinnat on menneet penkin alle vaikka ei kisalippua irtoaisikaan. Jo nyt olemme saaneet nauttia monista hienoista voitoista. Pitää osata antaa arvo näille yksittäisillekin voitoille eikö tuijottaa vaan karsintojen lopputaulukkoon. Jokainen yksittäinen ottelu on samalla maaottelu ja jokainen piste ja maali menee myös kaikkien aikojen tilastoihin.

Todellakin huomattavasti helpompaa on voittaa jalkapallon MM, kuin kävelyn 50km. Konosen Vallua esimerkiksi pidän sanoinkuvaamattoman paljon kovempana urheilijana kuin joitan Hyypiää tai Litmasta tai ketä tahansa jalkapalloilijaa. Siellä viivalla taistellaan henkien taistoa mies miestä vastaan kuoleman rajamailla ja sinä pidät jalkapallon pelaamista joukkueessa siihen verrannollisena :D:D::D:D:D:D::D Kysypä Vallulta mitä mieltä hän, tai kuka tahansa asiantuntija on asiasta. Eikä se että kävelee 50km täysillä, tekniikka ei saa hajota vaikka maitohappoja on lihaksissa enemmän kuin sulla on ollut koko elämäsi aikana yhteensä, muuten tulee diskaus. Harjoittelu on ihan eritasolla kuin jalkapallossa jnejnejne, mutta jokaisella näkemyksensä, vaikka sitten vääräkin ;)

FIFA:n rankingilla voi pyyhkiä sanonko mitä. Suomen taso on tällä hetkellä se, että normaalilla pelillä ja lähes optimaalisella kokoonpanolla kotona voitetaan nämä Kazakstanit, Armeniat, Fär-Saaret yms. Lajin suurmailta pisteet on huomattavasti tiukemmassa, myös kotikentällä. Vieraissa on sitten vaikeuksia kaikkien kanssa. Suomen taso ei vain yksinkertaisesti riitä. Pohjoismaissakin ollaan vasta neljänneksi paras jalkapallomaa, Ruotsin, Tanskan ja Norjan jälkeen. Kotimainen liiga on valovuoden perässä noiden kolmen maan liigoja. Paha niistä asemista on kisoihin ponnistaa.

Tuo taso ei vain riitä kisoihin, ei Euroopan tasolla, puhumattakaan koko maailman tasolla. Nyt ollaan lohkokakkosena, mutta vastassa on vielä kolme ennalta kovempaa ryhmää, joista tuskin yhdeltäkään on luvassa täyttä pistepottia. Tai siihen vaaditaan toisen epäonnistumista ja Suomen täydellistä onnistumista. Puolasta saatuun vierasvoittoon on turha tuijottaa, silloin oli polskien palikat täysin sekaisin ja Suomi pääsi yllättämään. Myös Belgia on äärimmäisen vaikea vastustaja vieraskentällä,selvä suosikki otteluun Suomea vastaan.

Totuus on se, että jos Suomi haluaa joskus kisoihin, ei näille ennalta huonommille saa menettää pinnaakaan. Ei kotona eikä vieraissa. Vain silloin on mahdollisuus siihen kisapaikkaan ja sekin vaatii edelleen venymistä parempiaan vastaan. Tämä karsinta menetettiin jo Armenia-tasuriin sekä häviöön Azereille. Turha sanoa, että olen pessimisti...tämä on vain realismia.

Lätkästä sen verran, että -88 mitali tuli neukkujen suosiollisella avustuksella. Edellisiltana oli venäläisille kuppi maistunut, kun oli mestaruus jo taskussa ja suomipoika pärjäsi sentään jo krapulaiselle punakoneellekin. -95 MM-kisat oli mikkihiiritasoa, sille ei voi paljon arvoa laittaa. Lillehammerin, Naganon ja Torinon saavutuksille voi jo antaa arvoakin.

Vaikka en formuloita arvostakaan suuremmin, niin Räikkönen on tällä hetkellä sen lajin kuninkuusluokassa top4:ssä. Kovempi suoritus kuin yksikään Suomen jalkapallomaajoukkueen teko tähän mennessä. Ja turha puhua, ettei formuloihin ole tunkua. Ympäri maailman on kymmeniä ellei satoja tuhansia formulakuskeja eri kilpatasoilla, joiden tähtäimessä siintää paikka F1-tallissa. Pelkästään se, että siellä 22 F1-kuskin joukossa on kaksi suomalaista ja yksi puoliksi suomalainen, on käsittämätön saavutus.

Joten turha tässä on revitellä yhdestä Kazakstan-voitosta.

vai satojatuhansia formulakuskeja juu:)

Luettelepa nyt ne ensimmäiset kymmenentuhattakin:)

Se laji vaatii rahaa jos mikä ja sitä ei sentään vielä puussa kasva vaikka näitä pokeri- ja peliammattilaisia kuunnellessa näin luulisi olevan.

Formuloihin ja golfiin on niin marginaalisen pienet ryhmät pyrkimässä että menestymismahdollisuudet on ihan eri luokkaa kuin futiksessa. Takaan että jokaista formulan ratissa jossain vaiheessa elämäänsä vääntävää kaveria kohtaan löytyy tuhansia ja tuhansia futista potkivaa jäppistä. Mietippä nyt paljonko vaikka Afrikassa on näitä formuloilla (tai yleensä autolla) ajavaa ja sitten niitä jotka jotain räsypalloa kaduilla ja savanneilla potkivat.

Hehe näemmä kuuluu siihen siunattuun ryhmään joka runttaa lätkäjoukkueen jokaisen mensetyksen kivenkoloon. Väliin on vastustaja juopotellut ja väliin ei toisilla parhaita mukana:)))

Mitä olisi Tukholmassa -95 auttanut muilla vahvistukset kun Suomella oli niin raudanluja porukka? Vastaan itse: ei mitään. Koivu, Lehtinen, Peltonen, Kiprusoff, Myllys...miehet pelasi uransa parasta aikaa.Ei se mestaruus ollut muiden huonoutta vaan Suomen hyvyyttä. Joka muuta väittää niin voi liittyä *kateelliset ja panettelijat* ryhmään. Tuskin Leijonia olisi ilmavoimien hävittäjät menneet vastaan tai hesassa ollut 130 000 ihmistä vastassa jos mestaruus olisi tullut bee-luokan kisoista. Nämä vähättelijät vaan kuuluu siihen edellämainittuun ryhmään jotka saavat todelliset orkut vasta ruotsin noustessa 5-1 tappiosta voittoon Suomea vastaan.

Kyllä Konosta arvostan suuresti urheilijana vaikka laji hieman keinotekoista keinutusta onkin. Mutta kuntoa vaatii. Ei ole sunnuntaikävelyä. Varmaan lyö Litin kestävyystestissä mutta kun urheilu on paljon muutakin. Muutenhan voitaisiin sanoa että joku havaijin superman kisan voittaja on kovin kaveri. Takuulla helpompi on päästä sen 50 kilsan olympiavoittajaksi kun noihin saavutuksiin mitä Litti ja Sami on saavuttanut. Pitää miettiä harrastepohjaa taas. Montako kävelyä aktiiviurheiluna harrastavaa tunnette ja montako futisjengiä tiedätte vaikka suomessa?

Arvostan Hyypiää ja Litmasta korkealle jalkapalloilijoina, mutta mitä he ovat voittaneet? Suomessakin on yli se 200 kävelyurheilun harrastajaa, kuin maailmassa on jalkapallomaita, joku niistä on aina mestari.. Toki on kilvoittelua maajoukkueeseen, mutta sinne kuitenkin aina melkein se 20 jammua mahtuu. Yleisurheilussa taso on niin kova että kun 3 jantteria/ maa pääsee kisoihin, niin monia mitalisaumat omaavia jää kotia esim. Usassa ja Afrikan maissa.

Supermanit ja supermanit, sen takia on erilaisia lajeja, että erilaiset taidot, voimat, nopeudet ja tekniikat pääsevät oikeuksiinsa. Yksilölajin huipulla on AINA kovempi kilpailu kuin joukkuelajin, jopa saappaanheitossa. Puhumattakaan Olympialajeista. Jalkapallo on leppoista pelailua verrattuna Osakan tosikisoihin.

"vai satojatuhansia formulakuskeja juu:) Luettelepa nyt ne ensimmäiset kymmenentuhattakin"

Luepa nyt uudelleen ajatuksella se, mitä sanoin formuloista. Ja pysähdy sitten hetkeksi miettimään...hyvä, joko herne raksuttaa?

Mietipä kuinka paljon on kuskeja ympäri Eurooppaa, Etelä-Amerikkaa, Aasiaa ja Yhdysvaltoja erilaisissa formula- ja rata-autosarjoissa eri kartingluokista lähtien. Hyvin monella siintää määränpäänä tuo Formula 1-luokka, jonne pääsee vain 22 valittua. Ja Formula-1 on yksilölaji, siinä ei menestystä tule istumalla penkillä...kuten jalkapallossa tulee. On eri juttu tehdä itse se suoritus kuin luottaa kavereiden apuun. Valioliigaankin huolitaan tuollaiset reilut 400 jalkapalloilijaa joka kausi. Ja sehän ei ole läheskään ainoa huippuliiga Euroopassa. Mahdollisuuksia saada se paikka huipulta on siis paljon enemmän.

-95 lätkämestaruus tuli siksi, että Suomi sai Euroopan sarjoista ylivoimaisen joukkueen pystyyn. Kyseessä oli mikkihiiri-kisat, sillä kaikki lajin parhaat pelasivat vielä NHL-kautta, jossa oli poikkeuksellisesti runkosarja kesken työsopimusriitojen vuoksi. Ja Suomella oli tuolloin hyvin vähän NHL-pelaajia suhteessa muihin maihin. Tämä fakta on taatusti jokaisen lätkäniilon tiedossa, mutta ilmeisesti pool ei tätä(kään) tiennyt.

b-luokan kisojen voittajille ei siis
tule ilmavoimien hävittäjät vastaan ;)

Kreikka pärjäsi 2004 juuri niin kuin se on marginaalisesti mahdollista:
ensin voitto, sitten tasuri ja lopulta häviö
alkulohkosta ja sen jälkeen cupsysteemillä
mestaruus.
Viimeisessä alkulohkopelissä häviöllä
0-2 toivonsa menettäneelle Venäjälle ja sillä olisi pudottu jatkosta, mutta peukku sille,
että edes yhden tekivät pakon edessä.

Englannin, Saksan, Italian ja Espanjan liigoissa pelaa 3000 palloilijaa, ei ole niin ihmeellinen saavutus mahtua tuohon joukkoon. Jee, olen vaikka 1000 paras jalkapalloilija maailmassa! hehehe. Mikähän lie esim 100m juoksussa kauden 1000s aika kauden maailmantilastossa.. eikä ole harrastuspohjasta kiinni.

Joukkuelajissa voit töppäillä minkä ehdit, mutta muut voivat korjata sen, samoin voit olla vaikka miten hyvä, mutta muut tasoittavat tilanteen. Joukkue voittaa aina joukkueena ei yksilöinä, parhaat yksilöt eivät ole aina paras joukkue. Muistan kuinka eräskin turisi kuinka Totti on rasite joukkueelle..Yksilölajissa sulla ei ole ketään tukemassa, vaan itse on tehtävä kaikki. Mitään et saa ilmaiseksi ja kilpailu on niiiin paljon kovempaa kuin joukkuelajeissa.

vai on euroopan sarjoissa 3000 pelaajaa:) No varmaan onkin mutta nyt olikin juttua kahdesta suomalaisesta futaajasta jotka ovat ihan sieltä maailman huipulta. Monasti olleet ehdolla euroopan parhaaksi ym. Ei mistään sijalla 2 667 olevasta futaajasta.


Jos kymmenvuotiaan nassikan pitäisi järkeillä että onko suurempi mahdollisuus päästä joskus Liverpoolin avauskokoonpanoon vai voittaa olympialaisissa (esim. kävelyssä) niin eiköhän jälkimmäisen valitse. On se vaan niin paljon todennäköisempää ja helpompaa. Näitä olympiavoittajia on kymmenittäin mutta Liverpoolin avaukseen on kaksi suomalaista mahtunut kautta aikojen. Ja takuulla on yrittäneitä ollut.

Tuo kymmenvuotias tietää faktat: kävelyn olympiavoittajaksi haluavia lienee siinä iässä muutama tuhat(korkeintaan) mutta Liverpoolin kaltaiseen suurseuraan ammattilaiseksi haluavia miljoonia ympäri maailman.

Kyllä tuo maailman 1000:s paras futaaja taatusti on eri tason kaveri urheilijana kuin vastaavan sijan 100 metrin juoksussa omaava.Niin paljon suositummasta lajista on kyse.

Hehe...ei noita mikro tai makroautoilijoita niin hirmusti joka maassa eteläamerissakaan ole mutta futista pelataan joka korttelissa kellon ympäri.

Enemmän joukkuellajissa vaaditaan kuin yksilötasolla. Sinun on sopeuduttava muihin pelaajiin ja tarkkoihin takstisiin kuvioihin. Ei joku Seppo Räty olisi pärjännyt joukkuelajissa alkuunkaan mutta yksilölajissa oli maailman huippu. Tai miten Räikkönen istuisi manun permanenttiin?

"Enemmän joukkuellajissa vaaditaan kuin yksilötasolla."

Kyllä tulisi monelle joukkueukolle itku silmään kun joutuisi yksin kentälle mies miestä vastaan taistoon. Joukkueessahan on helvetin helppo olla, on vaikka hiljaa ja kaikki ok. Kiva siinä olla kun jätkät hoitaa hommat ja on tukena pahoja poikia vastaan.

Niin, yksistään Liveristä ei ollut kyse vaan niistä kaikista kovista joukkueista. Pelasi Hyypiä ja Litmanen muistaakseni jalista ennen Liveriäkin..10 vuotias ja 10 vuotias :D:D kertoo millä tasolla itse olet kun 10 vuotiaan otat esimerkiksi, siinä se on järki terävimmillään tuossa iässä!

Oletpa yöööössää! Tuo joukkuelajimurjaisu oli hieno ja 10 vuotias otetaan arvostelijaksi..äääääääh.

Suuri ja viisas Ahatova on taas puhunut. V.... mitä sontaa. Vai huippujoukkueeseen helpompi päästä, kuin voittaa mainitsemissasi marginaalilajeissa MM-, tai Olympiakultaa. Pikkuisen voisit perehtyä lajien harrastajamääriin ja niiden pohjalta kokeilla suhteutusta. Satojen miljoonien jalkapallon harrastajien joukosta selviytyä muutamaan todelliseen huippuseuraan, vai muutamien tuhansien kävelijöiden joukosta voittajaksi? Melkoinen pitää olla mielikuvitus.

oli muuten hyvä veto nostaa myös listalle. laji, jota ei huipputasolla harrasteta muualla kuin Suomessa. muutama luonnonoikku toki löytyy muualtakin, kun eivät ilmeisesti muuta tekemistä ole keksineet.

jalkapallo on tylsä laji pelata ja katsella.

Lähetä kerroinkysely vaikka 10neen vedonlyöntiyhtiöön. Aiheena oman pojan MM/olympiakulta 50km kävelyssä tai pelaaminen jossain euroopan huippuliigan joukkueessa.

HEHEHEH. Katsotaan sitten kummasta saa isompia kertoimia. Vitun urpo!

onko sun luetun ymmärtämisessäkin jotain vikaa herra Ahatova? huippujoukkue ja huippuliiga ovat hieman eri asioita. todellisia huippujoukkueita on kourallinen, ehkä kaksikin. huippuliigoja toki vähemmän. Roman Eremenkolla esim. on vielä vähän matkaa Udinesen penkiltä huippujoukkueen kokoonpanoon, sille voi jo antaa aika ison kertoimen.

Puhuin huippuliigasta, joissa 3000 pelaajaa, sää vedit itse hatusta huippujoukkueen. No, kai huippuliigojen kaikki joukkueet ovat jotenkin huippujoukkueitakin ;)

Luetun ymmärtämisessä on varmasti kaikilla jotakin vikaa, sitä en kiellä. Mutta katso nyt vielä kuka lämpesi omiin juttuihinsa :D

että ei huippu-urheilija missään lajissa menestystä ilmaiseksi saa. Oli sitten kyseessä joukkue- tai yksilölaji.

Silti en ymmärrä edelleenkään Heli Alafrantin valintaa vuoden urheilijaksi.

Päivihän tuo kepinviskoja olikin:)

Muista roolisi. Sun pitäis esittää jotain suurpeluria, mutta nyt menee tekstit niin teiniksi, että loputkin uskottavuuden rippeet alkavat olla mennyttä.

Voit säkin koittaa jos se noin koville ottaa. Koetun perusteella se on vaikea homma, aina sitä ennemmin tai myöhemmin kusee hommansa jossei tiedä mistä puhuu.

Niin no, mikä se sitten on suurpeluri..miten paljon pitää panostaa/voittaa?

nyt pool kyllä oikeassa. jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji ja siellä yrittäjiä on siis melkoset joukot. ja niistä kymmenistä miljoonista pelaajista vain kourallisesta tulee huippuja, ei ole helppoa olla niiden joukossa.

jotain keihäänheittäjiä,kävelijöitä ym ei todellakaan ole maailmassa kovin montaa joten helpompaa siellä menestys on.

sen verran pitää kyllä sanoa, että 95 mm-kisat oli b-luokankisat. ainut jolla oli hyvä jengi oli suomi. yleensäkin lätkän mm-kisat ovat täysin turhat kilpailut. silloin kun on kaikki parhaat mukana niin silloin se veri vasta punnitaan ja silloinhan suomi on usein pärjännyt

vielä minunkin, nyt kun hetken hengähtäny. helposti provosoiduin, koska eri lajien vastakkain asettelu on mielestäni typerää ja sitä paitsi täysin mahdotonta. seuraan melkein kaikkea urheilua, ja osaan arvostaa yhtä lailla yksilö- ja joukkuelajien huippuja. Ahatovalle sen verran, että joukkuelajien huippuja ovat ne, jotka teini-vuosina jaksoivat treenata yksin. pelkillä joukkutreeneillä ei huippuja tule. mahtoikohan Pool tarkoittaa ehkä Lillakin valintaa vuosisadan naisurheilijaksi? sen ymmärrän, jos sitä hämmästelit.

Nyt täytyy oikasta sen verran että kyllähän formulaan yrittäjät Maailman huipulle on hyttysen paska siinä valtameressä mitä vastaavia on jalkapallon saralla. Meneeköhön paljon pieleen jos sanon että suhede on 1/100 0000 (formulat/fudis)

onko formuloissa, futiksessa tai kävelyssä pärjääminen helpompaan. Mutta tuohon Poolin aloitukseen, jos katsoo sarjataulukkoa niin Suomi on kyllä varsin pahassa raossa. Nyt toisena mutta pelin enemmän pelanneena kuin pisteen päässä kärkkyvät kovat futismaat. Ja niiltä sitä pitäisi pisteitä saada jotta tie kisoihin aukeaa. Ei hyvältä näytä joten ei tuosta eilisestä pakkovoitosta oikein irtoa hyminää. Paitsi tietysti Poolin innokkuudella; onhan mies jaksanut iloita Liverpoolinkin seuraamisesta vaikka joukkue ei ihan Englannin kärkeä olekaan tavoittanut aikoihin.Minusta tosin tuollainen lapseninto ei ole kovinkaan kiehtovaa aikuisiässä mutta jokainen tyylillään.

"onko suurempi mahdollisuus päästä joskus Liverpoolin
avauskokoonpanoon vai voittaa olympialaisissa (esim.
kävelyssä) niin eiköhän jälkimmäisen valitse. On se vaan
niin paljon todennäköisempää ja helpompaa."

Tässä kyllä on nyt näin esitettynä tämän palstan kaikkien aikojen harhaisin väite :D Erityisesti, jos otetaan huomioon määreet NIIN PALJON... Miten määritellään tämä niin paljon?

En kiellä sitä, etteikö kävelyurheilussa olisi helpompi menestyä kuin jalkapallossa lajin harrastajamääristä johtuen. Ja jos pitää päästä juurikin Liverpoolin kokoonpanoon, niin onhan se vaikeaa, koska maailman parhaanakaan pelaajana ei sinne välttämättä pääse.

MUTTA. Olympiakullasta ja jalkapallojoukkueen avauskokoonpanosta puhuttaessa pitää ottaa huomioon, että kävelyssäKIN on maailman parhaiden keskuudessa todella kova taso. Terävin kärki ei ole kovin laaja, mutta sinne on seuloutunut parhaat yksilöt.

Sama on totta kai tapahtunut jalkapallossa, ei siinä mitään, mutta on huomattava ettei pelkästään lajin harrastajamäärä kerro kovasta tasosta itsessään mitään. Kun aiemmin puhuttiin 10-vuotiaista, niin suurimmasta osasta jalkapalloilijoita voitaneen sanoa jo siinä iässä ettei maailmanhuippua tule. Sama juttu koskee myös kävelijöitä.

TOINEN MUTTA. Joukkuelajien ja yksilölajien harrastajia ei voi eikä kannata vertailla keskenään. Lajien arvostus riippuu täysin keskustelijan omista mieltymyksistä. Itse pidän yksilölajien harrastajia useimmiten kovempina urheilijoina kuin joukkueita, mutta en väitä joukkueen sisältä löytyvien pelaajien olevan urheilijoina huonompia. Kuten nostaisin Jari Litmasen ja Sami Hyypiän Suomen kaikkien aikojen parhaiden urheilijoiden joukkoon. Etenkin Litmasen. Lasse Virenin, Paavo Nurmen ja muiden joukkoon. TOP10:ssä olisi Litmanen mun listalla.

niin sainhan minäkin omassa tekstissäni melkein kumottua oman väitteeni. Hyvä minä.

Kirjoitit : Arvostan Hyypiää ja Litmasta korkealle jalkapalloilijoina,
mutta mitä he ovat voittaneet?

Miten olis Champions liigan mestaruus ??????
Oletko kuullut moisesta koitoksesta?

"Miten olis Champions liigan mestaruus ??????
Oletko kuullut moisesta koitoksesta?"

ei tuollaiset markkinointimielessä järjestettävät show-hurviitelut ole mitään meriittejä. tollasta cupia johon pääsee mielivaltaisesti kaikki mediaseksikkäät seurat pelaamaan ei voi kukaan arvostaa.

oikeita saavutuksia ovat jonkun kovan maan liigamestaruus, kansallisen cupin voitto, sekä maajoukkuetasolla mm-kultaa, em-kultaa, copa-american voitto, tai jonkinnäköiseksi meriitiksi voitaisiin laskea suomen kokoisessa maassa em- tai mm-kisoihin osallistuminen.

mestareiden liiga? ei kiinnosta, enkä arvosta.

saavutukset ilman valioliigan mestaruuttakin ylivertaiset suomifutiksessa on.

Mestarien liigan voitto, UEFA cupin voitto, useampi FA- , liigacup, community Shield, UEFA supercupin voitot.

Huikea on lista. Maajoukkueessa ei sattuneesta syystä ole mestaruuksia tullut.

Vaikka Vallukin kova käveleen on ja Alafrantti keppiä viskomaan, niin kyllä heidän saavutuksensa kalpenee Samin rinnalla selkeesti.

Kirkkaasti kaikkien aikojen top kymppi listalla Suomessa Hyypiä on.

Näistä on toisaalta aivan turha kinata, mutta jos pelkkiä faktoja katsotaan niin Litmanen on edelleen kirkkaasti kaikkien aikojen paras suomalainen jalkapalloilija. Litmanen on suomalaisten urheilijoiden top10:ssä, Hyypiä ei. Ja tuskin tulee koskaan olemaankaan, koska ura menee jo alamäkeä.

Molemmilla on CL-voitto, molemmilla on UEFA-cupin ja UEFA:n supercupin voitto. Litmanen ajelee ohi Hollannin mestaruuksillaan (5 kpl) Hyypiän parista liigacupista. Lisäksi Litmasella on Intercontinentalin voitto. Molemmat olleet kerran vuoden urheilijoita Suomessa, mutta Litmasella enemmän vuoden jalkapalloilijan valintoja. Tuossa nyt vain muutama fakta Litmasen puolesta. Sen lisäksi ei saa unohtaa Litmasen merkitystä koko Suomen jalkapalloilulle. Se on kiistattomasti kovempi kuin kenenkään muun merkitys koskaan tulee olemaan.

Jos kylmästi listataan ne top10-urheilijat tässä maassa niin minusta sieltä pitää ehdottomasti löytyä Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen, Lasse Viren, Matti Nykänen, Jani Sievinen, Jari Kurri, Marja-Liisa Kirvesniemi, Jari Litmanen. Kaksi puuttuvaa voisi sitten tulla porukasta Teemu Selänne, Heikki Savolainen, Tommi Mäkinen, Juha Kankkunen, Mika Häkkinen.

Eikä miesten jalkapallomaajoukkuekaan pääse leveilemään saavutuksillaan. Minusta joukkueena edelle menevät kirkkaasti naisten maajoukkue, joka selvisi EM-lopputurnaukseen sekä HJK CL-lohkovaiheeseen selvittyään.

Onpa helppoa pärjätä näissä marginaalisissa kestävyyslajeissa, kyllähän joka toinen meistäkin pinkoo 42km vähän yli kahteen tuntiin. Eikä tule edes hiki, vaikka asteita on +30. Kysykää vaikka Kiplagadilta, kuinka helppoa se juokseminen on.