Potkupallovalmentaja

Englannissa seurajoukkueet ovat vaihtaneet valmentajiaan ja pelaajiaan ulkomaalaisiin. Menestystä on alkanut sen jälkeen tulla, mistä esimerkkeinä Chelsea ja Arsenal. Maajoukkuetasolla Englanti kuuluu suunnilleen samaan kategoriaan Suomen kanssa. Esimerkiksi Kroatia on näitä paljon kovempi jalkapallomaa, Tshekistä nyt puhumattakaan.

Suomeen taas haetaan valmentajia potkupallomaa Englannista, vaikka jalkapallomaistakin sellaisia voisi olla tarjolla. Eli meille kelpaavat ne, jotka saavat Englannissa väistyä ulkomaalaisten tieltä. Kohta varmaan käy niin, että Suomeen virtaa myös engelsmannipelaajia, jotka eivät kotimaassaan mahdu kuin ehkä kolmosdivarin seuroihin.

On se kumma tuo usko englantilaiseen jalkapallotaitoon, vaikka näytöt noista taidoista ovat 40 vuoden takaa. Englantilainen potkupalloilu on likinäköisten ihmisten pelaamista. Siinä ei taidolla ole niin väliä, kunhan osuu jonnekin, mieluummin vastustajan jalkaan. Päätä halutaan hakata vaan seinään, vaikka on nähty, ettei englantilaisella kovuudella voi menestyä kuin tosi surkeissa oloissa, missä taitojalkapalloilu ei pääse oikeuksiinsa. MM- ja EM-jalkapalloa ei koskaan pelata missään englantilaisessa räntäsateessa taikka sumussa, joten voisi ihan hyvin antaa homman Martti Kuuselan käsiin, jos vaihtoehtona on tällaisia potkupallomaiden valmentajia.

Lätkän puolella nähtiin aikanansa sellainenkin ihme, että jonkun surkean kanadalaisvalmentajan sijasta valittiinkin laatua eli Gustav Bubnik, joka alkoi nostaa Suomen kiekkoa kansainväliselle tasolle. Jalkapallossa tällaista heräämistä ei valitettavasti ole tapahtunut.