Jalkapallomaajoukkue

Ringin voisi hyllyttää näiden karsintojen ajaksi.
Ensinnäkin, ei vain toinen kortti ollut tyhmä, ensimmäinen oli mielestäni vielä tyhmempi, tahallisesta käsivirheestä.
Toisaalta, nämä karsinnat on nyt menetetty (Joo, teoriassa ei mutta käytännössä kyllä).
Kolmanneksi, varoittavana esimerkkinä muille ammattimaisen pelikurin tärkeydestä. Tuommoset itsekkäät mielenosoitukset ovat merkki siitä ettei kaali kestä kun media alkaa hypettämään.
Joulukuusi tai saunavihta, se ei liene oleellinen kysymys.

asiaa. Pukki joutaa vaihtoon, selkä suoristuu liian herkästi, "mu#a" puuttuu tekemisestä. MArkkanen kehiin !

Maalivahti myöskin vaihtoon, ei tuo oikein mielestäni onnistunut.

Paatelainen taitaa olla joulumiehiä, meinaan joulukuusesta tuli toiselle puoliajalle himmeli kun Romanian poika pisti joulukuusen rippeet juoksemaan.

Pelin jälkeen olohuoneessa sadattelin ja jälkipelasin, niin jälleen kerran kuulin järjen (naisen) äänen takanani joka sanoi että "eiköhän ne kisat järjesty ilman Suomeakin"... näin kai se (taas) menee.

Linkki 'Toisen puoliajan kuvio.' (http://mums.fi/assets/HIMMELI-black-80cm.jpg)

vielä menetetty, mutta jos Unkaria vastaan ei tule kolmea pistettä, voidaan taas aloittaa keskittyminen seuraaviin arvokisoihin.

Jonka pallovarmuus ja pelinäkemys oli maailman huippuluokkaa.
Oli Hyypiä ja Tihinenkin toppareina.
Parasta A-luokkaa millä mitalla tahansa.
Tämän joukkueen tarttisi ottaa itseään niskasta kiinni.
Pelata nöyrästi.
Odottaa tilaisuutta ja silloin pystyä iskemään.
Kaksi typerää virhettä Romaniaa vastaan.
Ja peli oli ohi.

Koska suomalainen valmentaja on pystynyt viemään suomalaista jalkapalloa eteenpäin? Pelityylissä palattu aikaan vuonna x-jotakin: Kattellaan nyt aluksi mitä vastustaja suunnittelee, aluksi vaikka eka puoliaika. Varovasti, varovasti vain pojat ettei tule mentyä vastusjan puolelle liian aikaisin, nyt pitkä pallo ja kaikki perään, ohhoh, vastustaja tekikin vastahyökkäyksestä maalin, tai kaksi.

Kyllä peliin pitää mennä sillä mielellä että vastustaja jyrätään heti alusta alkaen, ellei onnistu niin ei olla ainakaan katselemalla peliä hävitty niin kuin nyt tulee tapahtumaan.

väärä mies valmentajaksi Mixu Paatelainen. Pelaajana hienonkin uran takonut, mutta liiaksi Brittein saarilta pelikäsitystä itseensä imenyt mies on varovaisuudellaan viemässä maajoukkuetta ehkä pitkään aikaan surullisimpaan karsintakokonaisuuteen.

Toki muistuu mieleen Heliskosken kuolematon Tv-haastattelu, jossa Andorra-pelin jälkeen totesi, että omiin ei yhtään, on syytä olla tyytyväinen. =) Tuo peli oli siis 0-0.. taisi jopa päättyä noin. En ole aivan varma.

Tämän parempaa mahdollisuutta kisoihin pääsemiseksi tuskin piskuiselle Suomelle avautuu ja nyt ollaan jo 3 pelin jälkeen siinä tilanteessa, että aletaan laskemaan ja toivomaan.. Tuo tulos tuolta, se tulos sieltä. Ja pohjalla on voitto vajaamiehisistä fäärsaarelaisista. Ei hyvä heilu..

Suomen toivo lepää ristiinpelaamisessa ja siinä tosiasiassa, että on syytä epäillä jaksaako P-Irlanti viedä karsinnat loppuun nähdyllä tahdilla. Pisteet Belfastin pojilta ja mm. Romania-tappio on "anteeksiannettu".. ainakin taulukon osalta. Hmph.

Pukissa roikkuminen on turhaa. Kaveri ei vaan yksinkertaisesti ole se kliininen viimeistelijä, jolta ehkä näytti hetken Saksaan siirtyessään. Suomi-pojat, Hetemaj & Eremenko, ovat sitä vastoin elintärkeitä pelin eteenpäin viemisessä. Mutta yksin taitava kaksikko ei palloa tuo kuin keskialueen yli.. sen jälkeen? Markkanen on nosteessa, onnistumisia pohjalla, unelmasiirto taskussa.. Rohkeasti mahdollisuus. Kunnon mahdollisuus avauksessa. Muutama peli putkeen, jotta pääsee sisälle. Ei näitä puoliajan vaihtoja.

Maalivahtipelaaminen (Jääskeläinen, Niemi..) on aina ollut myös jalkapallossa Suomella kansainvälisestikin mitattuna loistavaa tasoa. Ei tänään. Puolustuksessa on Suomella ollut Tihisessä ja Hyypiässä kansainvälinen pakkipari. Ei tänään. Ja Litmanen? Noh, noita nyt syntyy jo globaalilla tasolla niin harvoin, että parempi jättää haihattelut sikseen.

Ratkaisu? Uusi, innovatiivinen, vastahyökkäyksiin uskova ulkomaalainen (!) valmentaja. Nuoret kehiin! Koska tosiasia on se, että Suomella ei futiksessa ole mitään hävittävää.. vain voitettavaa.

Pelaajamateriaali on kansainvälisesti mitattuna heikkoa, vanhojen vetäydyttyä eläkkeelle on ammottava kuilu sukupolvien välillä. Suomi ei ole enää se maa mikä voi aidosti kiusata isompiaan. Tasapelien raapiminen harjoitusotteluista ei kerro mitään. Kreikka on yleisesti varma karsinta-suorittaja. Romania heikoimmillaan moniin vuosiin. P-Irlanti kaiketi tänä päivänä jo aidosti Suomea vahvempi..

Suomi on potkupallomaa. Totuus joka ei muutu. Kolmosten rankingissa on tällä hetkellä kivikovia maita ja vaikka nuo maat varmasti vielä muuttuvat niin nähdyn perusteella edes se ei ole Suomen ongelma. Viimeinen arvontakori kutsuu jos jo valmiiksi heikolla materiaalilla lähdetään kotonakin vain välttelemään tappiota. Maalintekijä on hakusessa ja tässä maassa Markkanen omaa potentiaalia ja tässä maassa sinne voisi heittää vaikka jonkun kaverin Jarosta.. joku jossain omaa sen että verkko heiluu kv-peleissäkin.

Rohkeutta valmennusjohdolta, vasta sen jälkeen voi vaatia rohkeutta kentällä.

kyllä tämä pukki on vaan liian peini noihin erikoistilanteisiin,siis markanen tilalle,puolustus on jollailla ok. hyökkäys puoli on todella surkeaa,ja taktiikka epämääräistä.

Se joka "haukkuu" Paatelaista huonoksi valmentajaksi, tai vääräksi ei tiedä jalkapallosta mitään. Suomessa ei edes tajuta missä arvossa mies on maailmalla, ja minkälaista työtä teki ulkomailla. Mistä parempi valmentaja? Mursu muurinen, mies joka veti kaikkien aikojen tähdillä päin persettä. Ja useita maajoukkuetason pelaajiakin tuntien, kommentti on kaikilta ollut, ettei parempaa valintaa oltasi olla voitu tehdä.

Miten sitten suomen tulee pelata, puolustusta kehutaan, joka pelissä kuitenkin helppoja maaleja, kertoo palstan todellisen asiantuntijoiden tason. Tuolla tasolla ei saa tulla heikkoja hetkiä. Pukista samaa mieltä, ei pelaa hyvää peliä tällä hetkellä, mutta vaihtoehdot pukin paikalle ovat aika vähissä. Maalivahti peli on aina ollut suomella hyvää ja on edelleen. Siihen ei ole yksikään peli millään tavalla ratkennut. Keskinettä on ok. Hetemajta jokui kehui taitavaksi, mistä lähtien on ollut taitava? Koko elämänsä ollut rikkoja joukkuesss kun joukkueesa. Ikinä ei taitava ole ollut. Jeremenkon myötä noustaan tai tiputaan. Vaikeeta tulee olemaan, mutta täydet saumat vielä on. Pelin on vaan parannuttava. Pitää tehdä pari, ja puolustuksen pitää lopettaa helppojen maalien päästäminen.

Mitkähän ovat ne suuret ansiot valmentajana siellä maailmalla? Kolmatta liigaa vai oliko peräti vasta neljättä jossain peräkylässä? Hyvä pelaaja ei ole sama kuin hyvä valmentaja eikä huono pelaaja huono valmentaja, kaksi ihan eri asiaa.

Jos Unkariottelu töpätään, menee valmetaja vaihtoon. Jos ulkomailta ei löydy sopivaa, taitaa HJK:n rivesitä tulla seuraava.

maalitekijäkärki ei sovi paksulle paatelaiselle.
Taitaa olla henkilökohtaista kaunaa.
Pukit pois pukittamasta.
Paatelaista ei kyllä voi kehua.
Jos ulosanti on pelaajille yhtä jäykkää kuin TV:ssä niin ihmettelen koko valintaa.

Eikös paatelainen valittu useasti skotlannissa kuukauden valmentajaks. Ja etukäteen turisti joukkueilla otti historian parhaat sijoitukset, taisipa jollain joukkueella olla koko syyskierros jouluun asti ilman tappiota. Eli juuri samaan tyylisiä joukkueita kuin Suomi. Altavastaajia. En ymmärrä miks valmennusta haukutaan, jos kentällä on tasan yks huippuluokan kaveri. Kuka sellasella porukalla voi ottaa voittoja koko ajan. Ei otettu ennen vaikka oli avauksessa 8-9 miestä euroopan huippuseuroista. Nyt sitte pitäs pärjätä, kun kaverit tahkoo suomen, ruotsin, norjan keskitason joukkueissa. Vähän järkee..

Skotlannin pääsarjassa kuukauden valmentajan tittelin ottaminen, joukkueella pärjääminen ja sitä rataa.. Saavutukset ovat hienoja, valmentajauran alulle mairittelevia ja selvästi kertovat kyvyistä, mutta mutta.. Sarjassa, jossa vuodesta toiseen on 1-2 täysin ylikylän porukkaa ja 2-3 selkeää heittopussia. 10 joukkueen pääsarjassa hyvän sijoituksen nappaaminen ei mielestäni vielä kerro mitään kv-tason valmentajasta.

Siitä on pitkä matka kansainvälisen tason huippujoukkueisiin tai maajoukkueisiin. Lisäksi Suomen maajoukkueen päävalmentajan tulisi tässä vallitsevassa pyörteessä, jossa maajoukkue on, ottaa rohkeasti huomioon se tosiasia, että maajoukkue todella tarvitsee uutta verta.

Pukin jääräpäinen peluuttaminen ei esimerkiksi ole mitenkään kehittävää pelisysteemin tai edes pelaajiston kannalta. Skotlannistta ja Brittein saarilla oppinsa ammentanut ja vielä kohtuullisen old school-henkisissä taktiikoissa pelannut pelaaja on valmentajana ainakin uransa alussa kovin kaavoihin kangistunut.

Pelaajamateriaali on Suomella mitä on. Mies penkin päässä päättää kuka pelaa, miten pelataan ja mihin pyritään. Siihen tehtävään on kuka tahansa britti-futiksessa kiinni oleva väärä henkilö. Kukaan ei liene kutsua Mixu Paatelaista huonoksi valmentajaksi, mutta rahkeet eivät riitä maajoukkueen rinkiin.

Lohkojako näissä karsinnoissa on sellainen, että tälläkin materiaalilla Suomen tulisi vähintään taistella tosissaan loppukilpailupaikasta. Nähdyn perusteella tämä ei tule toteutumaan ja tosissaan saa töitä tehdä jo kolmannen sijan saavuttaakseen.

Paatelainen ei ole pelaajien, pelisysteemin, kulttuurin ja identiteetin kehittäjä. Maajoukkue on harmaa kokonaisuus, aivan kuten valmentajansakin. Maajoukkue on Paatelaisen näköinen. Vailla selkeää ideaa, vailla kykyä mukautua vastustajaan ja vailla pelirohkeutta ottaa peli haltuun silloin kun sitä tarjotaan (esim. vaikka Romania-ottelu).

Heikkoukia on helppo nimetä nähtyjen otteluiden perusteella, mutta vahvuuksista ei ole tietoa.. Hetkittäiset välähdykset eivät ole valmentajan luoman pelisysteemin tuloksia vaan muutaman pelaajan henkilökohtaisen taidon ilmentymiä. Kreikka- ja Romania-ottelut olivat täysin voitettavissa olevia kamppailuita, mutta vailla selkeää ajatusta pelaava joukkue ei itsekkään oikein tiennyt mihin palloa kuskata.

Räikeä ja helposti havaittava (ja täysin korjattavissa oleva..) heikkous on keskikentän ja kärjen välinen tila, joka järjestäen venyy liian isoksi, jolloin pallon pelaaminen ylös vaatii yksilötason suorituksia sen sijaan, että joukkue siirtäisi pallon hyökkäyspäätyyn. Tämä oli karua katseltavaa varsinkin Romaniaa vastaan.

Ja JOS on niin, että pelaajat eivät toteuta valmentajansa näkemystä niin pelaajia vaihtoon. Eikös? Maajoukkueella ei ole samanlaista runkoa kuin muutama vuosi sitten vaan Hetemajin, Eremenkon ja Moisanderin lisäksi jokainen on korvattavissa.

Markkanen on ainutlaatuinen tapaus ehkä monella tavalla, mutta myös erittäin hyvä osoitus siitä, että mitä yllättävämmissä paikoissa saattaa tässäkin maassa piillä miehiä, jotka pystyvä kv-tasolla pelaamaan.

Jos huudetaan pelirohkeutta kentällä niin täytyy rohkeutta löytyä myös penkin päästä. Näin kun jatketaan niin ensi vuoden karsintaotteluihin voidaan lähteä (taas) ajamaan sisään "uutta" systeemiä ja "uusia", nuoria pelaajia.. Ja ensi karsinnoissa ollaan taas samassa tilanteessa.

Mikään ei kehity kun kehittäjät ovat vääriä. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että olisi kyse huonoista yksilöistä. Vahvuudet vaan ovat väärät näihin karkeloihin. En epäile hetkeäkään etteikö Paatelainen saisi tuloksia aikaan Skotlannissa tai jopa Englannin alemmissa divareissa.. mutta täysin lapsen kengissä olevaan jalkapallo kulttuuriin ja täysin identiteettiä vailla olevaan maajoukkueeseen hän on yksinkertaisesti väärä mies. Miehellä täytyy olla selvä näkemys, jotta hän sen saa muihin tartutettua. Selvä ajatus siitä minkälaista suomalaisen jalkapallon tulisi olla. Itse en sitä ole nähnyt.

En yllättynyt vähättelevästä teksistäsi yhtään. Perussuomalainen luonne sieltä esiin hiipii. En ymmärrä miten joku voi vähätellä Skotlanninliigaa tai engalannin sarjojs. Tai se joka sitä tekee, ei ole ikinä kunnolla näihin tutustunut, tuskin koskaan edes paikanpäällä yhtään ottelua nähnyt.

Ja kun sarjat ovat niin heikkoja, mikä on kun suomalaisia valmentajia näissä ei ole, eikä tule? Montako suomalaista valmentajaa valmentaa yleensäkään ulkomailla? Ja kun yksi valmentaja on isommissa ympyröissä ollut, se mollataan täysin. EN jaksa tästä aiheesta enempää, huomaan että olet perus sohvavalmentaja, joka on hyvä arvostelemaan, mutta et todellakaan tajua yhtään kuinka isoista asioista puhutaan.

Ilmeistä kait kuitenkin on, että jos Suomen lohokossa olisi sellaisia maita kuin Englanti, Saksa, Ranska, Espanja, Italia, Ruotsi jne. voisi otteluita seurata ihan mielen kiinnolla mutta ilman suuria odotuksia. Nyt päästiin kerrankin lohkoon, missä voittoja voidaan ottaa ja pitäisi ottaa kenestä tahansa. Jos kuitenkin Romanialta tulee kuonoon kotona 2-0, homma on aika vakeaa.
No seuraava Unkari ottelu ratkaisee.

"Ja kun sarjat ovat niin heikkoja, mikä on kun suomalaisia valmentajia näissä ei ole, eikä tule? Montako suomalaista valmentajaa valmentaa yleensäkään ulkomailla?"

Hyvä kysymys, siis miksi ei löydy?
Siksi että tuon tason valmentajia löytyy melkein jokaisesta keski- ja etelä-Euroopan maasta sadoittain, miksi sinne kaivattaisiin yhtä suomalaista kolmannen divisioonan harjoittelijaa kun tarjolla on modernin jalkapallon taitajia.

Laitinen taitaa unohtaa sen tosiasian että lähes kaikki karsinnoissa pelaavat joukkueet ovat suomalaisesta vinkkelistä nähtynä huippuluokkaa vaikka eivät rankingeissa top-10:ssä olisikaan.
Potkupallo ja jalkapallo ovat kaksi täysin eri asiaa.

Et tainnut ihan kaikkea lukea.

Kyllä luin. Huono valmentaja ei saa hyvästäkään joukkueesta mitään irti, hyvä saa huononkin parantamaan otteitaan.
Mitä tapahtuu kun huono valmentaa huonoja? Olisiko jotain yhteistä viime aikaisilla peleillä tuohon yhtälöön?

Kiitoksia vastauksesta. Olen syvästi eri mieltä kanssasi. Se lienee meillä molemmilla yhteistä. =)

On totta, että olen vain penkinlämittäjä, sohvavalmentaja ja joka tavalla noviisi. Vähättelevä sävy tekstissäni ei vähättele Paatelaisen saavutuksia, mutta nostaa esiin sen tosiasian, että maajoukkuepeleillä ja esim. Skotlannin pääsarjan otteluilla on vielä huima ero.

Mixu Paatelainen EI ole mielestäni huono valmentaja kuten selvästi tekstissänikin sanon vaan hän on väärässä paikassa piskuisen Suomen penkin päässä.

Enkä suinkaan ole kateellinen vaikka suomalainen olenkin. :D Laitisella taitaa itsellä olla hieman turhan sinivalkoisetlasit päässä? Tai vastaavasti hieman turhan (ehkä) henkilökohtainen katsanto Mixu Paatelaisen ja maajoukkueen tilaan. En tiedä, spekuloin.

Mutta koska selvästi olet sitä mieltä, että ketjussa ainoastaan sinä tiedät mistä puhut/puhutaan niin voisitko kertoa minulle ja muille kolme pientä asiaa? Ihan mielenkiinnosta koska itse en mitä ilmeisemmin ymmärrä juuri mistään, juuri mitään.

1) Mikä on Suomen pelillinen identiteetti? Mikä on se punainen lanka, jota maajoukkueen pelistä pitäisi havaita?

2) Miten voit selvästi jalkapalloa seuraavana kiistää sen tosiasian, että takapajuisessa Skotlannin liigassa pärjääminen automaattisesti antaisi syyn odottaa kv-maajoukkue otteluista menestystä varsin (anteeksi nyt..) taitotasoltaan keskinkertaisella joukkueella menestystä?

3) Mitä Mixun aikaisessa Hiberinianissa tai Kilmarnockissa oli sellaista taktisesti mikä puoltaisi täysin kulttuurittoman Suomen kehitystä jalkapallomaana tai edes jalkapallomaaksi?

En vähähttele Paatelaisen saavutuksia enkä Paatelaista valmentajana. Hän on epäilemättä seurajoukkueessa erittäinkin pätevä valmentaja. Veikkausliigassa ja Skotlannin pääsarjassa(kin) valmentaminen on kuitenkin totaalisesti eri asia kuin maajoukkueen vetäminen.

Arvon Laitinen, siirrä keskustelu pois Paatelaisesta henkilöna ja katso kliseiden täyttämästi "suurta kuvaa". Tämän jälkeen jos olet sitä mieltä, että palaset on kohdillaan niin olen ikävä kyllä valmis väittämään, että se joka ketjussa on pahasti metsässä olet sinä itse.

Mitä tulee aprikointiin siitä miksi ulkomailla ei ole suomalaisia valmentajia niin Säkta vastasi varsin kattavasti tuohon. Ja kun siihen vielä lisätään se tosiasia, että eritoten Brittein saarilla ja eritoten aladivisioonissa on edelleen suositumpaa tarttua kotimaisiin oppeihin.. Paatelainen on tehnyt huikeaa työtä pioneerina valmentaessaan ulkomailla. Hyypiä tekee samaa työtä tällä hetkellä. Sitä ei muuta mikään eikä ole tarviskaan. Se on vain hienoa, mutta Suomen maajoukkue tarvitsee oman identiteetin ennen mitään muuta.

Kun Ruotsi pelaa jalkapalloa niin tiedät etukäteen miten he sitä pelaavat. Sama pätee kaikkiin suuriin maihin, myös Englantiin. =) Slovakia, Bosnia, Sveitsi, Tsekki, Kreikka.. Ukraina, Venäjä, Valko-Venäjä.. Toisaalla on olemassa hieman toisenlainen esimerkki. Norja. On tippunut kovaa ja korkealta, kadottanut otteensa ja pelinsä.

Jos nyt meinaat sanoa em. maista, että materiaali on sitä ja tätä.. tai kulttuuri on siellä ja täällä niin ja näin. Tai valmennuksessa istuu se ja se.. tai pelaajat pelaavat siellä ja täällä. JOS meinaat mitenkään puolustaa sitä, että Somesta puhuminen on "eri asia".. Silloin olet asian ytimessä koska silloin se valkenee sinullekin, että Paatelainen on hypännyt sellaisen joukkueen puikkoihin, jolla ei ole mitään jalkapallon kulttuuria veressä, ei mitään näyttöjä eikä pahemmin juuri http://www.livetulokset.com/toiveitakaan nähtyjen otteiden perusteella.

Mixu penkin päähän kun joku ensin rakentaa Suomelle jalkapallo maajoukkueen jalkapallo maahan. Se voisi toimia. Piste.

Henkilökohtainen katsanto mixun tekemisiin. Tunnen kyllä mixun, mutta en lähde puiolustelemaan tekemisiä, vaikka olisi kuinka hyvä tai huono ystävä. Negattiivisuutesi on huomattavassi joka ketjussa? Oletko koskaan täällä kehunut mitään?

Asiaan.


Kysyt mikä on suomenpelillinen identiteetti. Vastaan joulukuusi.
Ja peli perustuu täysin siihen että oma maali pysyy puhtaana mahdollisimman pitkään ja kauan. Suomi ei vain voita otteluita joita täytyy hallita, olemme vastaiskujoukkue, ja näin ollen joulukuusi on täysin oikea takstiikka tähän. Puhuit muista maista, tiedätkö kauanko norja esim pelasi samalla tavalla, ennen kuin se alkoi tuottaa tulosta? Voin kertoa 12 vuotta. Sen jälkeen muutettiin pakosta tyyliä ja tulos on nyt tämä.

KAIKKI mainitsevasi maat ovat ajaneet vuosia ja vuosia omaa tyyliä sisään lähtien junnumaajoukkueista.Tästä tulee pelitapa ja tyyli, mikä omaksutaan helposti kun siirrytään maajoukkueuralla eteenpäin. Kauanko tätä on suomessa tehty. Vastaan 2v. Se alkoi silloin kun mixu tuli päävalmentajaksi.

Vastaus 2.

Se että sanot sktlanninliigaa takapajulaksi kertoo tietämyksesi. En vaivaudu edes vastaamaan tuohon.

Vastaus 3

Pääsit asian ytimeen.
Mixu teki juuri sen, mitä yrittää suomelle nyt tehdä. Tuoda uuden ja toimivan tyylin altavastaaja joukkueesseen.
Skotlannissa tämä onnistui, kun oli päivittäin joukkueen kanssa tekemisissä, ja tulokset näkyivät nopeasti. (joka kerta ostettiin parempaan seuraan kesken kauden)
Ei 7 maajoukkue pelissä vuodessa ihan samaan ennätetä. Vaikka pähkinänsärkijä näin toivoisikin,

ja kyllä väitän jotain tietäväni futiksesta, en ole sohvaperuna, olen pelannut itse yli 25v monella sarjatasolla suomessa ja pohjoismaissa.

Pähkinänsärkijä luulet tietäväsi pelisysteemit, ym ym. Ja varmasti tiedätkin, mutta tärkein jää huomioimatta, kauanko niitä on harjoiteltu, hiottu, ym ym. Oliko Espanja ennen noin vakuuttava? Ei ollut, pitkä työ alkoi kantaa hedelmää. Nyt yritetään muutosta, mitkä on tulokset olleet? heikot.
Sveitsi? Belgia? Mikä näistä on yhtäkkiä tehnyt kovia maita? Kerron yli 10 vuoden hiominen. Tiesitkö sinä tätä. Vastaan.
ET.

Kaikki asiat vievät aikaa, suomessa sitä aikaa ei vaan anneta. Vaan kuvitellaan että kaikki toimii nappia painamalla.

Tietysti on itsestäänselvää, että mainitut maat ovat kehittyneet vuosien saatossa. Sen tietää jokainen, joka on lajia seurannut edes jonkun aikaa. Mielestäni henkilökohtaisesti hyökkäävä sävy tekstissäsi vähentää asiasisällön painoarvoa. Ei pahalla, mutta tyylisi on hieman ala-arvoinen.

Myönnän heti kärkeen, että en omaa pelaajataustaa. En edes paikallisesta pubi-liigasta. En siis voi missään tapauksessa alkaa väittelemään kanssasi pelillisistä näkökulmista koska sinulla on, tekstin pitäessä paikkaansa, kirkkaasti enemmän pontta sanoa sanasi pelaajan näkökulmasta. Ehkä jopa valmennuksellisestikin.

Mutta.. Skotlannin liigassa joukkueiden pelillinen ilme ei millään muotoa vastaa mielestäni modernia katsantoa jalkapalloon? Olenko väärässä? Seurarakenteet ovat päivittyneet uusiin aikoihin ja usealla seuralla on "akatemiat" ja/tai jatkuva kehitystyö seuran sisällä. Se ei muuta sitä, että liigan taso ei päätä huimaa.

Typerää on mielestäni myös se, että kovin kapeakatseisesti ko. liigaa pidetään jonkunasteisena huippuna. Verrattuna mihin? Veikkausliigaan? Epäilemättä. EN ole koskaan pelannut Veikkausliigaa, mutta se ei tarkoita sitä ettenkö voisi kritisoida liigan tasoa. En myöskään ole koskaan likimainkaan edes unelmoinut, että voisin valmentaa Skotlannin Valioliigassa, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö tuon liigan sijoitusta vertailussa Euroopassa voisi pitää vähintäänkin keskinkertaisena.

Mikä on mittari? Nuoret pelaajat? Menestys Euro-kentillä? Jatkuva kehitys? En tiedä. En ota kantaa eikä asia tavallaan edes liity maajoukkueen edesottamuksiin.

Sveitsi, Belgia, Hollanti, Saksa.. Lista on loputon. Arvon Laitinen on huomioitavaa myös se, että nyt unelmana oleva asia, Suomen jalkapallon maajoukkueen tulevaisuudesta, ei suinkaan ole ensimmäistä kertaa "framilla". Kestävän ja jatkuvan kehityksen rakenne jalkapallossa ei niinikään ole nyt ensimmäistä kertaa pöydällä.

Olen seurannut jalkapalloa hyvin kauan, eri puolilla maapalloa, eri kulttuurien sarjoissa. Eurooppa, Etelä-Amerikka, Pohjois-Amerikka, Aasia ja jopa Austraalia. Aliarvioit räikeästi muut kirjoittajat ja toisaalta yliarvioit oman (kieltämättä kunnioitettavan) pelaajaurasi tuoman perspektiivin jos väität että kukaan muu ei tiedä mistään mitään.

7 ottelua vuodessa ei kerro mitään ehkä kokonaisuudesta, mutta karsintojen alkaminen näin.. sen on pakko kertoa suunnasta, eikö? Vastus on sanalla sanoen sopiva Suomelle. Ainakin paperilla. Lohkossa on useampikin samanlaisessa suvantovaiheessa kulkeva maa. Romania, Unkari.. Näissä maissa on kuitenkin ollut aitoja suuruuden päiviä, jolloin maajoukkue on ollut mantereen varteenotettavimpia menestyjiä ja kisakävijöitä. Ja jolloin seurajoukkueet ovat kuuluneet kirkkaisiin tähtiin. Ja kyllä, tiedän mitä näissä maissa tehdään nyt, miten nuorisomaajoukkueet pärjäävät, miten seurajoukkueet pärjäävät (tai ovat pärjäämättä..) eli näitä faktoja ei tarvitse nostaa tähän keskusteluun.

Aikaa tarvitaan, mutta Paatelainen ei suinkaan ole ensimmäinen joka on asian äärellä. Mielestäni arviosi Suomesta on jo hieman epärealistinen kun kutsut Suomea altavastaajaksi. Suomihan ei enää ole altavastaaja, se oli sitä jokunen vuosi sitten. Tätänykyä, tällä materiaalilla, Suomi on valahtanut pykälän alaspäin. Eikös? Pelisysteemi on pakotetusti muokattu vastaamaan materiaalia ja tällöin ollaan siinä tilanteessa, joka räikeästi tuli esiin Romania-ottelussa. Suomi ei osaa voittaa, Suomi pelaa välttääkseen tappion, ei voittaakseen. Sisua löytyy kansasta aina, mutta sekään ei korvaa yksilötaidon puutetta.

Ja mitä tulee minuun. En ole negatiivinen. Jos tosiaan olet lukenut näitä ketjuja niin varmasti olet huomannut, että ainakin pyrin olemaan objektiivinen.. niin pitkälle kuin mahdollista. En tiedä kumpi on tässä asiassa pahempi, yltiöpäinen positiivisuus ja todellisuuden muokkaaminen paremmaksi vai luovuttamis-henkinen realistisuus? Oikea vastaus lienee siinä välimaastossa.

Sinun esiin nostama "ollaan oikealla tiellä"-henkisyys ei ole yhtään sen todellisempi kuin oma "Olemme väärässä junassa"-henkinen mielipiteeni.

Sen verran kuitenkin on pakko sanoa, että on hienoa että joku keskustelee asioista. Laitinen, kirjoitatte hyvin ja perustellusti, mutta voisitte jättä henkilökohtaisesti hyökkäävän asenteen hieman vähemmälle. Ennen kuin julistatte, että esimerkiksi minä EN tiedä sitä ja tätä niin kannattaa kuitenkin huomioida, että pelkästään pelaajaura ei tee sinustakaan mitään profeettaa. Pienesti jopa paistaa tekstistä sellainen, että toivot, siinä missä kaikki muutkin, että Suomeen kehittyisi jalkapallokulttuuri, joka ruokkisi itseään ja menestystä. Tuo toivo vaan voi saada myös epätoivon piirteitä jos väen väkisin yritetään saavuttaa jotain mihin resurssit eivät riitä.

Espanjan, Belgian ja muiden vastaavien maiden vertaaminen Suomeen ei ole ajankohtaista koska Suomella ei pohjallakaan käydessään ole samanlaista pohjaa mille rakentaa. Sveitsi on kaiketi jollain tavalla edes jotenkin samoilla linjoilla.. ja senhän sinäkin tiedät miltä Sveitsin avaus näyttää? ;) Tai mistä Ruotsin suurin tähti on alkanut tuikkimisensa? Tai mistä Ranska on ammentanut menestystä? Tai miltä Saksan avaus tänä päivänä näyttää? Belgia?

Ymmärrätkös siitä rivien välistä? :D Muutakin on sattunut kuin laitettu pelisysteemit uusiksi. Jotain on sattunut ihan yhteiskunnallisella tasolla, joka väkisin on heijastunut myös maajoukkueisiin. Skotlannin Liiga on edelleen hieman takapajuinen (!) verrattuna muutamiin muihin liigoihin, mutta jalkapalloilevassa maailmassa Suomi on todella takapajula. Siinä on asia, jonka muuttamiseen ei riitä Mixu Paatelainen. Henkilökohtaisesti toivon hänelle vain menestystä ja samaa toivon myös Suomen maajoukkueelle. Mutta.. ei näillä eväillä ole tulossa. Ikävä kyllä.

Laitinen, älä hyökkää minua vastaan, kerro jos siltä tuntuu. Arvostan kirjoittajaa, joka puhuu minut suohon, en kirjoittajaa joka kutsuu minua tyhmäksi väärin perustein. Kiitos.

En ole puhumassa sinua suohon enkä mihinkään muuhunkaan. Jos pidät tyyliäni hyökkäävänä, suosittelisin lukemaan omta kirjoituksesi. Missä hyökkäät aika laajalta "kimppuun" vaadit sitä tätä tuota. Ihan ok. Mutta henkilökohtaisuuksiin ensin lähtevä lienee sinä en minä. Sitä saa mitä tilee, vai kuinka se menee.

Mixun teksti on aika osuva tällekkin palstalle, ja osuu aika moneen kommenttin täällä

- Meillä on loistava buumi Palloliitossa, meillä on loistava buumi A-maajoukkueen suhteen. Meidän peli paranee koko ajan. Me hallitsemme isoja jalkapallomaita vastaan.

Romania-tappiosta nousi meteli.

- Epäonnistumisia tulee silloin tällöin kaikille. Jos joku peli hävitään, on aika yllättävää, että yritetään alkaa viemään mattoa jalkojen alta pois. Se ei tee palvelusta suomalaiselle jalkapallokulttuurille, Paatelainen sanoo.

Meillä on suunnattomasti kateutta ja ihmisiä, jotka haluavat mieluummin hämmentää ja rikkoa kuin rakentaa. Kun tulin pestiin kolme ja puoli vuotta sitten, sanoin ensimmäisessä lehdistötilaisuudessa toivovani, että löydettäisiin yhteishenki. Ei meillä ole varaa siihen, että koko ajan vedetään jalkoja alta. Heillä on kaikki oikeus olla tämmöisiä, mutta jätän ne oman onnensa nojaan.

Onko kukaan vetämässä mattoa alta???

Jotta käy kanta selväksi niin toivottavasti olet oikeassa. Toivottavasti Paatelainen on oikea mies viemään suomalaista jalkapalloilua eteenpäin.

Näistä karsinnoista ei kisoihin mennä. Ja sehän on suomalisen jalkapallon perisynti, että koko ajan valmistaudutaan seuraaviin karsintoihin. Se ei ole se "jalkapalloileva" kansa, jolla sitä kärsivällisyyttää ei ole. Alkaa vaan kyllästymään tavallinen penkkiurheilija siihen, että niitä muutoksia tapahtuu, buugi on hyvä ja oikealla suunnalla ollaan, mutta käytännössä tulosten valossa mennään takapakkia koko ajan. Se syy EI ole Paatelaisessa eikä pelaajissa, se on jossain paljon syvemmällä ja paljon suuremmassa. Ei tule Suomeen suhtautua kuin jalkapallomaahan koska kyseessä ei sellainen ole.

Tästä EI nimittäin lohko enää helpommaksi mene. Siitä lienemme voida olla yhtä mieltä.

Jos olen hyökännyt sinua kohtaan Laitinen henkilökohtaisuuksilla, olen pahoillani.

että ketjussa on palloija ja "pöllöilijä" eli fani joka diggaa hyvää fudista. Ihan niin kuin minäkin, olen pöllöilijä.

Se mitä tämän palloilijan tekstiin tulee, jos se pitää oikeasti paikkansa, on mielikuva se että kyseessä on normi potkupalloilija, siis henkilö joka ei saa ensimmäistä kosketusta itselle, saati siitä maata pitkin omille, eli siis Suomalainen "jalkapalloilija" :) Naurettavaa kuraa !

Ihan sama vaikka maajoukkueen valmentaja olisi kuka vaan, ei se saa #askaa muuttumaan timantiksi, ainoa mahdollisuus on olla päästämättä omaan yhtään, mutta se lienee usvaa.

Paatelainen ei ole mikään Midas, mutta sen sanon että jalkapallo on jalkapalloa ja maajoukkueen kuten veikkausliigankin harrastama höntsä on ihan jotain muuta. Kuraa !

En ole pelannut itse muuta kuin puulaakia 70-80 luvulla ja en ole muuta kuin sohvalta huuteleva köntys.

Potkupallo on Suomen laji ja sitä ei pelata muualla kuin Suomessa ja Fäärsaarilla !

Täyttä skeidaa.

Veikkausliiga, Huuhkajat... Heh !

Kuraa.

Näkeehän sen jostain HJKsta, oma liiga on hanskassa ja sitten vastaan tulee JALKAPALLOJOUKKUE, no mites meni ?

Kuraa, niin kuin suomipalloilijat, puujalka maahan nyt ja nöyryytä.

Onneks meillä vielä on nämä doubatut hiihtäjät ja entiset mäkikotkat, nykyiset kyyhkyset. Seuraava suomen super tähti löytyy golffista. Tai on jo löytynyt, kun vaan se ymmärrettäis ttäälläkin päin.

sama kuka tämän tason pelaajia valmentaa! Eremenko / Moisander ainoita joita voi edes kutsua JALKAPALLOILIJOIKSI! Kaikki muut POTKUPALLOILIJOITA! Nämä karsinnat olivat kaikkien aikojen mahdollisuus ja käytännössä nämäkin sössitty kolmen pelin jälkeen... Sitten Paatelainen höpöttää että kaikki on mahdollista kun pelataan omalla tasolla! Suomihan pelaa koko ajan omalla (paskalla) tasolla! Se on ihan sama millä Joulukuusella tai visakoivulla pelataan kun pelaajien TAITOTASO EI RIITÄ! Suomen pitäisi pelata joka pelissä yli oman tason jotta voidaan haaveilla voitoista. Kaiken naurettavuuden huippu on tää Pukki, millä näytöillä koko ajan avauksessa? Täysin yliarvostettu hyökkääjä jonka ura lupaavassa suunnassa (Schalke-Celtic-Bröndby). Seuraava etappi onkin sitten kotoinen veikkausliiga!

Ois mukava nähdä kommentit, mikäli suomi olis menny 1-0 johtoon viime pelissä, eikä toisinpäin ja punanen kortti. Siihen asti Suomi vei peliä täysin. Pienestä nää jutut on kiinni, mutta tosiasia taitaa olla se, että ei maltti ihan meidän valtti ole :D

Suomi potkupallo on surkealla tasolla, jos jotain muuta väität olet kyllä kuutamolla tai itse jossain "aineissa".

Avan käsittämätöntä puhua nyky maajoukkueesta ja jalkapallosta samassa lauseessa.

Tai jostain veikkausliigasta, yök, sanon minä.

Kura on kuraa ja ihmettelen oikeasti niitä ihmisiä jotka käyvät katsomassa moista sontaa.

Kai se on jotai lajirakkautta, tai jotain, mutta järjellä sitä ei voi selittää.

Sontaa, sanon minä.

Se on varmaan äimänkäki tuo maailman suosituin laji joka vetää puoleensa. Siinä pärjääminen on hiukan hankalaa, ihan vaan johtuen siitä kun muutama sata miljoonaa muutakin sitä pelailee. Ja taitaa lasten ja nuorten keskuudessakin olla ylivoimaisesti suosituin laji, joten ihan hyvä ettei kaikki tuollasella asenteella ole. Ja ei suomi maailman paras ole, eikä tule. Ei ole monessa muussakaan lajissa, siltikin niitä on mukava katsoa, jännittää, elää mukana. Se on se mitä suomeen kaipaisin enemmän. En tuollasia haistattelijouta, jotka tartuttaa asenteen jälkipolvillekkin. Kiitos

sanakäänteistä voi olla montaa mieltä, mutta pelottavan oikeassa hän on.

Jotain kulttuurista kertoo sekin, että joukkue saa lempinimensä siitä, että sattuu tipu istumaan väärään paikkaan, mutta kaiketi oikeaan aikaan. =)

Itse olen West Ham Unitedin vannoutunut fani. Kiitos!! Aplodit! Valioliigan neljännellä sijalla (toistaiseksi..) kahdeksan pelatun kierroksen jälkeen. Takana sellaisia rupusakkeja kuin Liverpool, Man Utd ja Arsenal. ;)

Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että odotan joukkueen säilyttävän tuon sijoituksen. Toivoa sopii yhtä ja toista, mutta realiteetit ovat karuja.. Silti. Kasassa on sen verran pisteitä, että ehkä tänä vuonna ei tarvitse henkeään pidätellä huhtikuussa. =)

Miksi vuodatan fanitukseni? Doubatuilla hiihtäjillä, mäkikotkilla, Leijonilla ja autokuskeilla on tässä maassa jotain mitä "Huuhkajilla" ei ole. Kulttuuri ja betoniin valettu asema kansalaisten silmissä. Suomi on hyvä näissä lajeissa. Todistetusti. Pitkässä juoksussa. Historian lehdissä.

Se on Laitinen sellainen juttu, että olet pelannut lapsen kengissä olevaa lajia. Tässä maassa. Minä fanitan takuuvarmasti aliarvostettua ja jopa tuntematonta seuraa. Tässä maassa. Ja minä.. en silti vaihda jalkapallon seuraamista mihinkään. Vaikka sitä tässä maassa ei voi kotimaisin voimin seurata. Koska tässä maassa ei jalkapalloa ole tarjolla.

Se ei henkilöidy yksilöihin, se henkiöityy kansaan. Sitä on paha "hyvällä buumilla" korjata.

asenteeni korjautuu juurikin sillä hetkellä kun "jalkapallomme" maajoukkue tai seurajoukkue antaa siihen pienenkin aiheen, ei ole näkyny.

Jos kokoajan taaplaa tasollaan eli alle odotusten ja räpeltää, niin mistä sitä hypeä pitäis repiä ??

Siitä että hävittiin VAAN 2-0 ?

On uskomatonta shaibaa, vaatia penkkiurheilijaa olemaan puolellaan jos peli on ihan bingoa.

Sano mulle mistä mun pitäis repiä jotain huumaa ja olla lajin puolella.

Mikä on SE joku, on näitä karsintoja nähty tähän ikään ihan tarpeeksi, huumori alkaa olla jo loppu, sori vaan.

Jalkapallolla on Suomessakin hyvä kulttuuri. Puulaakeissa ja junnufutiksessa siinä on sisältöä ja seurattava voi olla rikasta kolmos- ja nelosdivaritasollakin, kun ei kuuseen kurkota . Noin puolivuosisataa sitten minäkin pelasin jollakin tasolla ja siltä pohjalta piti käydä katsomassa mestaruussarjaa ja Pahlmanin Kaitsun banaanipotkuja.

Kun oma poika parikymmentä vuotta sitten tuli futisikään, menin futikseen uudelleen mukaan junnujoukkueen johtajaksi ja valmentajaksikin aluksi. Siinä meni muutama vuosi ja silloin tuli seurattua seuran miestenkin kolmannen divarin räpellyksiä sekä kaupunkiosajengin taaperrusta nelosessa. Niissä matseissa oli tilanteita, vaikka maajoukkuepeleihin jakaa.

Suomen maajoukkueen pelejä en ole vuosikymmeniin seurannut. Päällimmäisenä tulee Suomen vastustajista mieleen pikkupoikana nähty unkarilainen Ferenc Puskas, joka taisi pelata jo Helsingin olympialaisissakin. Niin hyvä kuin Suomi oli Tukholman olympialaisissa v, 1912 ei Suomi ole kansainvälisellä tasolla koskaan ollut sen jälkeen ja kyllä jo silloin pelattiin futista ulkomaillakin.

fudis on ihan kiva höntsylaji Suomessa, siellä puulaakissa ja divareiden syövereissä väännetään juurikin sitä potkispallista, meno on raakaa ja rehellistä.

Kaikilla on kivaa ja joukkue on SE ! Siis se meidän jengi, mutta niinhän se menee laista riippumatta, kaikille se oma laji ja joukkue on SE !

Säbä, käsipallo, pesis...

Mutta maajoukkue...

No olkoon, oli miten oli, se ei kuitenkaan mielestäni voi olla tuolla höntsätasolla jossa se nyt on. Siis "jalkapallossa".

Kun ei osaa, niin ei osaa, onko siinä nyt mitään ihmeellistä ?

Sinällään sääli että tuossa lajissa olis oikein kiva päästä nyt edes kerran koittamaan jossain turnauksessa jossa olis vastassa muitakin kuin Andorra ja Fäärsaaret, vaikka nyt niihin EM kisoihin, mutta taitaa jäädä haaveeksi. (taas).

Äimänkäkeä en ymmärrä yhtään. Kun ei osaa, niin ei osaa, onko siinä nyt mitään
ihmeellistä ?

Kuka ei osaa? Mihin vertaat? Tässä vähän tilastotietoa sinulle. Viimeisin vastustaja Romania. Jalkapallon harrastajia 1,034,320, Suomen vastaava luku 362,649, Kreikassa 760,000, Ruotsi 1,006,939, Norja 543.000. Tässä ihan vaan muutamia esimerkkejä. Näitä voisi esitellä lisää vaikka kuinka.

ELi mikäli oikein nyt ymmärrän, meidän pitäisi voittaa, hallita, päästä kisoihin ym ym, vaikka ollaan kaikilla mittapuilla ennakkoon heikompia. Ja kun ollaan heikompia,, siltikin haukutaan.

Jotta näitä vastaan pärjätään, tarvitaan tuuria ym ym.

pähkinänsärkijä kertoi että ollaan joissakin lajeissa pärjätty. Kyllä. Marginaalilajeissa, ja lähinnä talvilajeissa. Joita harrastta noin 10-15 maata maailmassa. Pärjääminen ja odotusarvo lienee näissä huomattavasti "helpompaa" mitään näiltä pois ottamatta.

Kohtuutonta on kuitenkin mollata täysin kuinka huonoja ollaan, eiköhän nytkin olla tasomme yläreunalla lähtökohtiin nähden. Lapsenkenkälajiin en usko. Viimeiset 50vuotta jalkapallo on kuitenkin ollut ylivoimaisesti suosituin urheilulaji suomessa.

Minä toivon että Suomi pärjää, en usko että syy on valmentajan. Meillä materiaalissa tulee vaan rajat vastaan nopeammin kuin muilla. Silloin yhden pukin vaihtaminen tms ei auta.
EI pärjätty silloin kun kentällä oli Kolkkaa, Litmasta, Hyypiää, Tihistä, Johanssonia, Reiniä, Nurmelaa, Tainio, Kuqi, Forssell... ym ym. Miksi silloin ei kukaan haukkunut valmentajaa tuolla joukkueella?
Nämä kaikki pelasivat euroopan huippujoukkueissa samaan aikaan. Nyt haukutaan, kun materiaali on noin 10 kertaa huonompi.

Kukaanhan ei suoranaisesti hauku pelaajia eikä sen puoleen valmentajaakaan. Enemmän haukkua saa osakseen ne, jotka Laitisen jo numeroin hieman avaamat realiteetit huomioidenkin sokaistuvat ja odottavat yhtä ja toista.

Tällä materiaalilla operoitaessa on todella syytä kyseenalaistaa onko tämänhetkinen pelityyli, avaus, suunta ja odotukset aidosti oikeat? Suomen avauksessa olevista pelaajista vain jo mainitut (Moisander, Eremenko ja omasta mielestä Hetemaj) täyttävät jollain muotoa sen odotusarvon, jota jalkapalloilijalta haetaan. Tämä siis näissä ympyröissä! Kreikka, Romania ja miksei Unkarikin ovat kuitenkin tässä kohtaa Suomelle pelillisesti ja taitotasoltaan sen luokan vastuksia, että nähtyä parempaa on varmasti odottanut jokainen?

Färsaarista otettu voitto avauksessa ei kerro mitään, yhtään mistään. Siitä nyt sentään on pakko jo kansallisen ylpeyden takia lähteä, että nämä pelit hoidetaan. Pallon hallinta taas ei merkitse juuri mitään jos peli pysähtyy siihen, että pallo on omilla.

Tähän nähden kyseenalaistan Paatelaisen aseman "oikeana miehenä oikeassa paikassa". Tämä ei siis mitenkään vähättele miehen kykyjä ja/tai meriittejä. En myöskään hauku pelaajia vaan totean sen minkä jokainen voi todeta, että materiaali ei riitä. Taitotaso on valovuoden perässä, joukkuepelaaminen on toisen mokoman perässä ja sitä rataa. Nämä ovat kuitenkin kylmiä faktoja, jotka eivät muutu harrastajamääristä eivätkä toisaalta yksittäisten otteluiden tilastoista. Eivätkä ainakaan sillä, että JOS olisi menty johtoon ja JOS olisi kortti tullutkin vastustajalle..

Typerä punainen kortti on vain yksittäinen tapahtuma tottakai, mutta Suomella ei ole varaa moisia antaa vastustajalle eteen kun valmiiksi perästä tullaan.

Ja "pelillistä" rohkeutta vaatii sekin, että Huuhkajiin tuodaan uutta verta siinä vaiheessa kun vanha ei enää kierrä. Kuten Laitinen hieman löi faktaa pöytään niin mitä hävittävää Suomella on? Laitisen mainitsemien pelaajien kaltaista materiaalia ei ole enää tarjolla.. Spekuloida voi maailman tappiin saakka. Itse uskon, että Paatelainen tuon joukkueen valmentajana (tämän päivän kokemuksellaan ja taidoillaan) olisi voinut hyvinkin saada aikaan vaikka ja mitä, mutta tyhjiössä matkaavan Suomen ankkuriksi? En tiedä.

Kyse ei siis niinkään ole pelaajien tai valmentajan huonoudesta vaan siitä, että jälleen on kasassa porukka, joka tekee samaa kuin kaikki aikaisemmatkin porukat. Hyvällä buumilla uskotaan, mutta realiteetit eivät millään muotoa tue sinäänsä naiiveja odotuksia ja uskomuksia.

Kaikki henkilöityy usein yhteen pelaajaan tai valmentajaan. Eremenko Jr- sai osansa kun ei ollutkaan se maailmanluokan moottori pelintekijäksi.. Forsell sai osansa kun ei verkko heilunut joka pelissä.. Nyt on Teemu Pukin vuoro saada lokaa niskaansa..

Ja mitä tulee siihen miksi kukaan (pienesti liioitellen..) ei haukkunut valmentajaa kun kentällä oli em. pelaajat. Syy lienee siinä, että Suomi osoitti useammin kuin kerran, että se rotko hyvien maiden ja Suomen välillä ei ollut niin uskomaton. Ainakaan samalla tavalla kuin nyt.

Tämän päivän Romania ei ole kaksinen joukkue. Tämän päivän Kreikka ei ole mahdoton vastustaja. Mutta tämän päivän Suomi on kertakaikkisesti riittämätön.

Se että Ruotsissa on miljoona futiksen pelaajaa selittyy osittain yhteiskunnallisten asioiden nojalla. Itse usean vuoden mm. Tukholmassa asuneena voin todeta, että naapurimaan pääkaupungissa on jotain sellaista mitä Suomessa ei ole edes maajoukkueen, saatika seurajoukkueiden, ympärillä. Nimittäin aitoa kiinnostusta, kansan syvissä riveissä vellovaa keskustelua tai edes pubeja, joista jokainen näyttää "omiensa" otteluita.

Suomi pärjää maailmalla marginaalilajeissa, mutta vaikka harrastajamäärät olisivat isoja niin valtakunnallisesti kotimainen jalkapallo on marginaalissa. Tässä maassa. Se että futis on kirkkaasti isoin ja kaunein maailmassa, se ei paljoa tähän keskusteluun anna. Tilanne globaalisti ei ole millään muotoa tärkeä siinä vaiheessa kun pienen Suomen rajojen sisällä ei katsomoon saada aina edes tuhatta katsojaa..

HJK:n Mestareiden Liigassa pelaaminen, Litmasen upeat otteet Ajaxissa, Hyypiän nousu Liverpoolin kapteeniksi, maajoukkueen voitot tuolta ajalta.. näistä kaikista seurasi sittemmin harhakuvaksi osoittautunut kuvitelma siitä, että Suomi on nousemassa pykälän kerrallaan kohti jalkapallomaaksi tulemista. Se "momentum" kadotettiin..

Olisi varmasti vaatinut Rosenborg-temppua siinä mielessä, että HJK:sta olisi tullut vakikasvo Euroopan huippujen sekaan kiusaamaan. Maajoukkue olisi päässyt edes yksiin kisoihin ja pelaajia olisi noussut huipulle yhä enemmän. Mielestäni Suomi on ollut siinä kynnyksellä, seisoskelemassa.. vaan ei koskaa päässyt yli. Ja nyt tilanne on kaikkeen tuohon nähden mennyt, jälleen niitä valovuosia, takapakkia.

Tyhjiö. Se on tila, jossa Suomi-potkupallo tällä hetkellä makaa. Siitä nouseminen vaatii muutakin kuin toimivan pelisysteemin maajoukkueessa, mutta se auttaisi jo asiaa. Niin tai näin, HJK:sta ei ole maamme futiksen lippulaivaksi. Se paikka pitäisi ehdottomasti olla varattuna maajoukkueelle, mutta yleisilme on aneeminen, harmaa ja vailla todellista suuntaa.

Se EI ole Paatelaisen vika, mutta epäilen että hänen kokemuksensa ja karismansa ei riitä nostamaan Suomi-futista ylöspäin. Eikä asiaa varmasti auta sekään, että työvälineet ovat mitä sattuu.

Päästään siis takaisin siihen, että Suomessa jalkapallo on marginaalilaji vaikka se maailmalla säikehtii kirkkaimpana ja kauneimpana. Suomalaisen pojan unelma on edelleen enemmin NHL:ssä kuin La Ligassa. Sen muuttaminen on vaikeampaa kuin pelisysteemin luominen. Ruotsissa siinä on onnistuttu. Syynä ovat olleet kirkkaat yksilöt (Ibrahimovic, Ljunberg, Brolin..), maajoukkueen upeat otteet karsinnoissa ja kisoissa.. kaikesta seurannut aito buumi kaupungeissa (Tukholma, Göteborg, Helsinborg..) ja pieni siivu täytynee myös laittaa maahanmuuton piikkiin vaikka tuolla nyt on monia muitakin vaikutuksia ollut Ruotsiin. Ruotsalainen pieni poika haluaa isona olla seuraava Zlatan, suomalainen seuraava Selänne.

On siis aika ottaa toiverikkaat lasit päästä ja todeta karu fakta, "Huuhkajat" on potkupallojoukkue, potkupallomaasta. Maasta jossa penkin alle menneet karsinnat sivutetaan sillä, että valmistaudutaan seuraaviin kisoihin. Mutta samassa maassa samaan aikaan media ja kansa kuplii jos jääkiekon MM-kisojen C-luokan joukkueiden joukkoon ei valita tuota ja tuota pelaajaa.. Se kertoo kaiken oleellisen.

Lajin piirissä on onnistuttu nostamaan hieman profiilia HJK:n päästyä Eurooppa-Liigan lohkoon ja Suomen saatua sanalla sanoen sopivan karsintalohkon. Nyt kun kaikesta uhkaa tulla pannukakku niin suohon pudottaessa ollaan entistä syvemmällä.

Puuttumatta sen kummemmin tähän maajoukkuekeskusteluun arvelen tuota jalkapallon ja jääkiekon seurasysteemin kehitystä seurattuani, että kauan menee ennenkuin nämä Suomen systeemit tuottavat uuden Litmasen jalkapalloon ja Selänteen jääkiekkoon. Sen verran on hakusessa systeemit sekä jalkapallon että lätkän järjestötasolla. Kummonlan kääntöpiiri toimii ja jalkapallon piirit tulevat perässä.

että laatua ei määrä korvaa. Muut pohjoismaat ovat meitä edellä harrastajamäärissä, mutta mites esim. Islanti ?

On kaatunut Hollanti, Turkki ja Latvia.

Suomalainen potkupalloija on yksilönä jo niin huono että mitä niistä joukkueena saa kukaan aikaan ? Kuraa.

Ei huonoista yksilöistä saa kasattua edes kohtuullista joukkuetta.

Mutta se ei ole pelaajien vika, vika lienee systeemissä ja vaatimustasossa jo junnuista lähtien.

Valmetajaakin kehutaan, mutta se onkin Ruotsalainen ja niillä on aina kaikki paremmin...

Suomalinen jalkapallo ja hiihto yhdistyy siinä että molemmat ovat amatöörien puuhastelua...

Linkki 'Islanti' (http://www.hs.fi/urheilu/a1381635004514)

on Ruotsalainen. Tuossa linkissä on koko suomalaisen potkupallon kuva, se on kaukana huippu-urheilusta ja siitä vaatimustasosta jota se yksilöltä vaatii.

Lahjakkuutta löytyy, löytyykö halua tehdä uhrauksia ja kehittyä ?

Linkki 'Melkein maalikunkku...' (http://www.ifkmariehamn.com/index.php?option=com_joomleague&func=showPlayer&p=13&pid=64&Itemid=793)

Mikä Petterissä on vikana?

Ja nyt haluan tarkan tiedon, sillä oon kaverin tuntenut henkilökohtaisesti 10v.

Ja kun niin hyvin tiedät ilmeisesti, heitä sitten petterin ura tänne, loukkaantumiset, hyvät asiat, huonot asiat, treenamiset ym ym.

Minä tiedän nämä kaikki, haluan nähdä että sinäkin tiedät, ennen kuin nimiä ja kuvia tänne jakelet.

onkin sitten jo sen tason kummajainen, että oksat pois. Osoittaa vaan sen, että ammattitaidolla hoidettu johtaminen vie pitkässä juoksussa pitkälle.

Lars Lagerbäck, tuo ruotsalainen valmentaja, omaa muuten melkoiset meriitit vaikka ei koskaan ole seuratasolla mitään ihmeellistä seuraa valmentanut, saatika saavuttanut.

Tämä siis todistakoon sen, että kyvyt tulevat esiin tilannekohtaisesti eikä vanhoilla meriiteillä saisi olla enää valinnan jälkeen painoarvoa.

Ja ehkä, vain ehkä, "Huuhkajien" peräsimeen tarvittaisiin mies, jolla olisi näyttöjä hieman erilaisista ympyröistä. Altavastaajien nostaminen potentiaalisiksi haastajiksi.. se ei millään muotoa vastaa Suomen jalkapallon nykytilannetta.

Järjestelmä puuttuu, taustalta siis. Ehkä "oikeampi" hahmo olisi joku, jolla on näyttöjä nuorten kanssa toimimisesta, mahdollisesti (vaikka..) seuratasolla organisaatiota ja valmennusstrategiaa muuttamassa ollut valmentaja. Kansainvälinen "nimi", joka toisi mukanaan uskottavuutta ja uskoa tekemiseen.

Näitä valmentajia toki on, jotka ovat "erikoistuneet" maajoukkueiden kasvojen kohotukseen. Hyviä tuloksia tehneitä henkilöitä, jotka vuodesta toiseen ja ruorista toiseen onnistuvat vähintään kohtuullisesti.

Ne sedät tottakai maksaa.. paljon.

"Laitinen
EI pärjätty silloin kun kentällä oli Kolkkaa, Litmasta,
Hyypiää, Tihistä, Johanssonia, Reiniä, Nurmelaa, Tainio,
Kuqi, Forssell... ym ym"

Tuo pärjääminen on suhteellista, mutta kyllä minusta
muun muassa esim. silloiset tasapelit Saksaa vastaan niin vieraissa kuin kotona voidaan nostaa suomalaisessa jalkapallossa sarjaan "pärjätä". Moisesta ei kannata tänä päivänä nähdä edes unia.
Oliko joukkue vai valmentaja/valmentajat silloin parempia on makuasia. Joka tapauksessa oli todellinen ilo katsella saksalaisten puolipaniikkia syöttöharhoineen. Sellaista ei silloiselta Saksan maajoukkueelta normaalisti nähty, ei edes huippumaita vastaan.

Tasapeli Saksaa vastaan.. Just ennen saksa peliä hävittiin liechtensteinille ja pelattiin tasan walesin kans. Sitte tasuri Saksasta, silloinko se kulki? Eikös just otettu tasapeli espanjaa vastaan. Rummutetaan sillä sitten.
Lähelläkään ei kisa paikkaa sillon oltu, ja eikös sitä näissä keskusteluissa haeta, pärjäämistä. Yhdellä yksittäisellä pelillä ei ole mitään tekemistä pitkässä juoksussa.

Laitinen
Niputapas yhteen ne viimeiset pelit (6kpl vuodesta 1999) Saksaa vastaan ja tutkiskele pieni hetki niitä tuloksia. Mieti sitten millä rankinglistasijoilla Saksan maajoukkue on nyt, ja myös aiemmin, (23.10.2014 sija 1). Ihan turha vähätellä noita otteluita millään lailla.
Kyllähän niitä, oikeastaan osittain jopa käsittämättömiä, tappioita on karsinnoissa noinakin vuosina tullut mutta toisaalta parhaina päivinä kyetty pelaamaan jopa ihan JALKAPALLOA. Nykyiseltä joukkueelta valmentajineen sitä on vaikea uskoa.

En vähättele millään tavalla, mutta itse et näe nyt metssä puilta. Yksi onnistuminen silloin tällöin, ei tarkoita pitkässä juoksussa yhtään mitään. Oli vastassa mikä tahansa joukkue, jos se onnistuminen ei kanna sen pidemmälle. Vaikka suomi voittaa brasilian, se voi siltikin hävitä seuraavat ottelut, silloin tällä ottelulla ei ole merkitystä. Voitto tai tasapeli, ei se kentällä olevia pelaajia, eikä suurta yleisöä lämmitä kun katsotaan sarjataulukkoa myöhemmin. Korkeintaan joku pelaaja sai sopivan näyttöpaikan suurempiin ympyröihin.

Yksittäistä Saksaa esimerkiksi tuijottaa. Jotkut joukkueet sopivat pelityyliltään paremmin toisille, ja taas toiset eivät. Saksaa vastaan varmaan aina pieni extralataus päällä. Samoin yleensä aina suurempia maita vastaan. Tällöin moni pelaa ylikykyjensä, mutta tätä tasoa ei olla pystytty ikinä pitämään. Ja näin ollen näillä yksittäisillä peleillä ei ole mitään väliä.

Miksi Suomi ei oikein menesty kansainvälisesti jalkapallossa? Emmehän ole päässeet koskaan yhteenkään futiksen arvoturnaukseen eli MM- tai EM-kisoihin ja seuratasollakin menestys on ollut köykäistä.

Vastaus ei taida löytyä pelkästään siitä, että olemme niin pieni kansa, ettei enempää voi odottaakaan. Pieni kansa toki olemme, mutta joissain muissa lajeissa (jääkiekko, yleisurheilu, moottoriurheilu) olemme olleet ihan urheilun suurvalta. Ja sitäpaitsi kovin pieniä kansoja ovat myös Uruguay ja Costa Rica, mutta menestyneet futiksessa ihan eri tavalla kuin Suomi. Uruguay on jopa kaksinkertainen maailmanmestari.

Talvi on tietysti vastaan, mutta niinhän se on ollut vähän yleisurheilussakin, missä olemme menestyneet. Meneekö meillä sitten parhaat kyvyt lätkän puolelle niin pelaajissa kuin valmentajissakin. Näin saattaa olla, koska lätkä tarjoaa heille todennäköisemmän tien menestykseen ja urakehitykseen. Futikseen tai jäädä vain se porukka, joka ei pärjäisi lätkässä.

Jos viime mainittu on totta, jalkapallomme jää aina potkupalloksi. Jotainhan kertoo sekin, että maajoukkueemme parhaimmistoa ovat sellaiset nimet kuin Eremenko ja Hetemaj. Eivät ihan supisuomalaisia nimiä. Missä ovat tähtipelaajat Möttönen ja Lötjönen?

Suomalaisen futaajan prototyyppejä ovat olleet Kaitsu Pahlman ja Arto Tolsa. Kaitsu oli älypelaaja, joka liikkui mahdollisimman vähän kentällä. Arto Tolsa oli täryjyrä, joka odotti syöttöä pilkun kohdalla ja latasi siitä sitten sekä pallon että liian lähelle sattuneen vastustajan kohti maalia. Tosi jäykkää porukkaa, mutta heitä meillä ihailtiin. Jäykkä pelitapa on säilyttänyt arvonsa suomalaisessa futiksessa. Siinä on jotain samaa jäykkyyttä kuin lavatansseissa. Kuviot ovat tutut ja turvalliset. Paatelainen ja joulukuusi sopivat tähän muottiin oikein hyvä. Verbaalisesti heikkolahjainen Mixu on hirttäytynyt kuuseensa niin, että joulunvietosta ei tahdo tulla koskaan mitään.

Mutta kyllähän totinen tosi oli se, että Suomi pelasi Romaniaa vastaan hyvin ekalla puoliajalla. Romanialaiset olivat hämmentyneitä, kun he ei saaneet vastaansa odottamaansa jäykkää rautakankea vaan tuulessa edestakaisin huojuvan kuusen. Romania sattui vaan tekemään ne maalit. Aika tuttua monella muullakin kertaa. Pelattiin erinomaisesti, mutta alakynnessä oleva vastustaja pisti pallot maailiin. Eihän meillä ole sitä Arto Tolsaa, joka potki kaikkea mikä liikkuu ja välillä sitten osuikin.

Oppia voidaan aina hakea muulta, jotta peli vähän notkistuisi. En vaan ymmärrä, miksi sitä oppia pyritään usein hakemaan brittein saarilta, vaikka sikäläiset potkijat ovat moneen kertaan näyttäneet, että he ovat aika paljon jäljessä mannermaista peliä. Maajoukkuetasolla Englanti on menestynyt noin 50 vuotta sitten. Saksaahan me matkimme ja ihailemme monessa muussakin asiassa, joten miksi futis tekee siinä poikkeuksen? Onhan Saksa nyt sata kertaa parempi futismaa kuin Englanti Skotlannista nyt puhumattakaan. Eikö Saksasta löytyisi vaikka joku kolmosdivarin valmentaja, joka tulisi opettamaan meillekin peliä maajoukkuevalmentajana?

olla Laitisen kanssa samaa mieltä siitä, että yksittäisten pelien tulokset eivät juurikaan tarkoita mitään. Samoin kuin tuo kistatta maailman syrjän todistettu fakta, että joukkueiden pelitavat vastakkain asetettuna.. toiset sopivat aina toisille paremmin.

Mutta.. Säkta on kyllä autamattomasti oikeassa siinä, että tuon ajanjakson Suomi oli mittaamattomasti edellä tätä nykyistä. Jalkapallojoukkueena. Ja tästä siis voi ottaa esimerkkinä vaikka sen, että peli tosiaan kulki ja rullasi. Ei siis kysittäiseen otteluun tuijottaen, samoin vastaväitteenä ei toimi se, että Liechtensteinia vastaan ei rullanuut. =) Sekin oli kuitenkin yksittäinen ottelu..

Mutta alkaako olla ketjussa yksimielisyyttä siitä, että siihen pärjäämiseen ei tälläkään tiellä olla menossa?

Nähdyn perusteella pelkään pahoin, että Suomi ei ole mukana edes kolmosten pudotuspeleissä näillä eväillä. Unkari ei takuuvarmasti ole Suomelle mikään heittopussi ja P-Irlanti nyt näyttää olevan liekeissä. Romaniaa ja Kreikkaa vastaan vielä erittäin vaikeat vieraspelit. Sitten on tottakai tuo 3 pistettä kotona Färsaarilta, mutta sen ottaa nuo muutkin.

Jalkapallon (!) ystävänä ja lajista kuitenkin jotain hoksaavana ja ymmärtävänä, yksi asia on selvä: JOS maa tässä lohkossa jää tuon kärkikolmikon ulkopuolelle niin parhaalla tahdollaankaan ei voi sanoa, että hyvä on buumi. Ja jos maa ei tuota materiaalia niin parhaalla tahdollaankaan EI voi puhua jalkapallomaasta, ei ainakaan maasta jossa tehdään asioita "oikein".

Kolkasta ja kumppaneista on kuitenkin vierähtänyt sen verran aikaa, että oikealla tiellä oleminen (joka silloinkin oli yhtä todellista ja ajankohtaista kuin tänään, kuin aina..) kuitenkin sen verran aikaa, että noiden tulosten tulisi jo näkyä, edes jossain. Tämä on fakta.

Suomi on puulaakin potkupallomaa. Maan pääsarja on kansainvälisessä vertailussa aivan yhtä heikko mitä Euro-tulokset näyttävät. HJK:n pelaaminen Eurooppa-Liigassa ei muuta totuutta eikä kokonaiskuvaa. Suomi-seurat ovat hätää kärsimässä jo Virolaisten, Walesiläisten ja Armenialaisten seurojen kanssa. Se osoittaa paremmin paikan kartalla.

Markkasen siirto Real Madridiin. Pukin urakehitys hypetetystä Schalke-hankinnasta Tanskaan pelikosketusta hakemaan (Tanskan liigaa en vähättele piiruakaan, mutta onhan se nyt eri porukoilla höystetty kuin Bundesliiga.). Eremenkon upeat otteet CSKA:ssa.. Moisanderin varmat otteet. Kansainvälisesti ei Veikkaaja-lehti enää montaa milliä tarvitsisi, jotta kertoo ulkomailla pelaavien suomalaisten kuulumiset. Se kertoo korutonta tarinaa koko maan jalkapallon tilasta. Alaspäin on menty, vauhdilla.
Yksittäinen tuikahdus taivaalla ei muuta sitä.. aivan kuten tuo Saksa-ottelu tai Espanja-tasapeli.

Ja mikä ero noissa tuloksissa on? Pelillisesti. Tuloksen takana. Jokainen ottelut nähnyt tietää mikä ero siinä tavassa oli millä nämä tulokset tulivat. On siis täysin perusteltua väittää, että Suomi tuolloin oli lähempänä kärkeä kuin tänään. Ja reilusti.

Jääkiekossa, missä olemme olleet menestysmaa viimeiset 25 vuotta, tapahtui radikaali muutos 1990-luvun alussa. Siihen asti elätimme samanlaista toiveajattelua mitalista kuin nyt futiksessa pääsystä kisoihin. Sitä mitalia ei vaan koskaan kuulunut.

1990-luvun alussa tapahtui kuitenkin jotain, mikä muutti tilanteen. Ei se ollut Neuvostoliiton hajoaminen vaan suomalaisen pelitavan radikaali muutos. Suomalaiset alkoivat pitää jäällä uskomatonta vauhtia ja kiekko pysyi silti lavassa. Pelaajien kunnossa ja luisteluvauhdissa tapahtui olennainen muutos, joka mahdollisti uudentyyppisen nopean pelitavan ja tulosta alkoi heti syntyä. Tuosta tyylistä on pidetty kiinni hyvin tuloksin. Uuden suomalaisen pelitylin ikoneja olivat äärinopeat Teemu Selänne ja Reijo Ruotsalainen. Muut jäivät seisomaan, kun tämä kaksi pani luistimiin vauhtia. Phil Esposito hyökkääjäihanteena ja Lalli Partinen puolustajaidolina olivat vaihtuneet ihan toisenlaisiin tapauksiin.

Jalkapallossa espanjalainen Iniesta on ihan tavallisen näköinen lyhyenläntä jässikkä. Mutta silti yksi maailman parhaista. Eikö häntä kannattaisi silmäillä vähän sillä silmällä, ihan esimerkkinä siitä, mikä tuottaa tulosta. Messejä, Maradonia, Pelejä ja Eusebioita syntyy harvoin, mutta kyllä Suomelle riittäisi, kun päästäisiin Iniestan tasolle. Roman Eremenko on ainoa, joka edes yrittää sille tasolle pääsyä.

Suomalaisen futiksen tähätin on liian kyhyt ja liian matalalla. Kun tavoitteet asetetaan matalalle, saadaan enimmillään välttävä tulos. Lätkässä tavoitteeksi asetettiin maailmanmestaruus, ei yhtään vähempää ja sehän sitten tulikin, jopa kahdesti. Kyllä me kiekossakin otimme tähtäimeksi parhaiden maiden pelityylin. Ei siinä pyrittu ottamaan mallia jostain Itävallan tai Ranskan osaamisesta. Miksi jalkapllossa sitten asetaan joku Skotlannin futis esikuvaksi ja ryhmitään valmiiksi niin, että turpaan tulee että heilahtaa.

Mutta täysin väärä esimerkki JÄÄKIEKKO. Ei kukaan voi puhua futiksesta ja lätkästä samassa. Maailmassa on ehkä 7 maata jotka voivat voittaa kiekon maailmanmestaruuden, ja sitä pelataan noin 15 maassa, joten ei voi sitten millään verrata keskenään, koripallo, lentopallo, ym. Ennen ei pärjätty oltiin sijalla 10, nyt pärjättään ollaan sijalla 1-3. Ei futiksessa pysty tuollaista tekemään, kun sitä pelataan jokaikisessä maassa maailmassa (ehkä 5 maata jää pois)

Muuten hyvää asiaa.

Mutta täysin väärä esimerkki JÄÄKIEKKO. Ei kukaan voi puhua futiksesta ja lätkästä samassa. Maailmassa on ehkä 7 maata jotka voivat voittaa kiekon maailmanmestaruuden, ja sitä pelataan noin 15 maassa, joten ei voi sitten millään verrata keskenään, koripallo, lentopallo, ym. Ennen ei pärjätty oltiin sijalla 10, nyt pärjättään ollaan sijalla 1-3. Ei futiksessa pysty tuollaista tekemään, kun sitä pelataan jokaikisessä maassa maailmassa (ehkä 5 maata jää pois)

Muuten hyvää asiaa.

Ei sillä ole väliä miten monessa kymmenessä/sadassa maassa jalkapalloa pelataan. Maailman rankingissa kuusi maata Euroopasta kymmenen joukossa ja puolet ensimmäisistä 50:stä. Kyllä Euroopan taso ja maat riittävät hyvin mittapuuksi. Ihan sama miten muualla pelataan, eurooppalaisilla valmennusopeilla ja -taidoilla päästään pitkälle, jos nyt ei ihan ykköseksi niin isompiin kisoihin kuitenkin. Kyllä maajoukkueelle riittäisi tällä hetkellä aivan hyvin keski-Euroopassa pelaava kakkosliigalainenkin. Paremmin he ovat nykyaikaiseen jalkapalloon tottuneet kuin
kotimaiset pitkän pallon sarjajyrät.

"Ei kukaan voi puhua futiksesta ja lätkästä samassa. Maailmassa on ehkä 7 maata jotka voivat voittaa kiekon maailmanmestaruuden, ja sitä pelataan noin 15 maassa, joten ei voi sitten millään verrata keskenään"

Kyllä muuten voi. Futiksessakaan ei loppujen lopuksi ole kovin monta maata jotka "voivat" voittaa MM-tittelin. Itse asiassa niitä on ollut aikojen saatossa vain 7 eri maata. Lätkässä näitä on sentään ollut sen historian aikana 8 eri maata #(§-;

jalkapallon tilasta, om syytä muistuttaa, että perspektiivin tulisi pysyä kotimaisena tai vastaavassa kokoluokassa olevassa esimerkissä.

Turha se on verrata Brasiliaan, Saksaan tai Espanjaan esimerkiksi. Realiteetit tulevat vastaan. Huomattavasti parempi vertailukohta on -lopeen kyllästyneenäkin- Ruotsi. Ruotsissa on muutos tapahtunut. Kuten aikaisemmin kirjoitin, nuorison (lasten) esikuva, numero 1, on tätänykyä Zlatan Ibrahimovic. Ei Sundin, Forsberg tai Zetterberg.

Terä Tylsä on oikeassa. Ei pitäisi olla mittapuuta, pitäisi vain olla tavoitteita. Suomesta ei tule Brasiliaa, mutta Suomesta tulisi kehittyä parempi. Kokonaisvaltaisesti. Ja vaikka Laitinen on puolustanut (aiheellisesti vertailupohjana..) esimerkiski Skotlannin liigaa niin asialla ei ole yhtään mitään tekemistä Suomi-futiksen ja maajoukkueen kanssa.

Vieläkään en ymmärrä ketjusta sitä pientä asiaa, että mikä aidosti on hyvin suomalaisessa jalkapallossa? Totuus ja vielä yksinkertainen sellainen on se, että maajoukkue on ottanut vain askeleita taaksepäin viime vuosina. Ja sama koskee kokonaisuutena koko jalkapalloilevaa Suomea.

Itsepintaisesti siihen vetoaminen, että jalkapallo on maailmalla suurin ja kaunein.. Se ei palvele kehitystä. Tulee ottaa se huomioon, että kirkkaasti eniten potentiaalia Suomi menettää juuri jääkiekolle. Ja se tosiasia ei muutu. Jääkiekon asema maailman urheilulajien kartalla ei ole relevantti vaan nimenomaan se, että jalkapallo on tässä maassa tuon (kieltämättä) marginaalilajin varjossa ja tukevasti.

Jos jääkiekossa oltiin kymmenensiä, noustiin kärkipaikoille. Miksi jalkapallossa ei ole kehitytty? Se ei vaadi maailman tai edes Europpan kärkikymmennikköön nousua vaan paremmaksi tulemista. Kokonaisuutena, ei vaan yksittäisten karsintojen tuloksissa. Profiilin nostaminen ei onnisty näillä eväillä. Se on kaiketi kaiken A ja O.

Maailmalle ponnistavien yksilöiden määrä on pienentynyt huimasti. Vastaavasti korkean profiilin lätkäpelaajia on mielinmäärin, jotka kertovat harrastaneensa nuorena molempia lajeja. Tuon päätöksen tekemiseen on Suomessa tarjolla unelmia ja esikuvia niin paljon, että yhä edelleen nuoret kallistuvat Selänteen ja NHL-uran kannalle.

HIFK:n edustaminen liigassa on yhä edelleen kiehtovampi asia kuin HJK:n paidassa pelaaminen Veikkausliigassa. NHL tuntuu suomalaiselle nuorelle "mahdollisemmalta" ajatukselta kuin esim. La Liga. Ja tässä kohtaa yksittäisen henkilön saavutukset Brittein saarien perukoilla, Skotlannin liigassa ovat vain lajin ystävien tiedossa. Samanaikaisesti koko kansa tietää esimerkiksi Selänteen vaiheet NHL:ssä..

Asia on niin, että vaikka jääkiekko on maailmalla marginaalissa niin täällä se on kukkona tunkiolla. Näin ollen Laitisen ja kumppaneiden on syytä hyväksyä se, että tilanne maailmalla ei merkitse hyttysen kikkaraa täällä kotimaisten kaukaloiden ja kenttien vierellä. Kukaan EI odota Suomen nousevan haastamaan todellisia jalkapallon mahtimaita niiden aseman kannalta, mutta lajin ystävä haluaisi nähdä kehittyvää jalkapalloa, ei summitaista räpiköimistä. Tämä kommenti siis lajin tilaa ajatellen.

Taas on kotimainen pelijärjestelmä uusiutumassa. Suomen Cup kokee muutoksia. Lajin sisällä tätä "perinteistä" kilpailua hehkutetaan, mutta todellisuudessa taitaa olla kyseessä ainakin yksi Pohjolan epämääräisimpiä turnauksia. Veikkausliigalla ei ole asemaa sen kummemmin arvostuksen kuin kasvattajasarjankaan muodossa. Jossain mättää ja pahasti. Ihan kotimaiseenkin kokoon suhteutettuna.

Suomi pelaamassa jalkapalloa on liki yhtä koomista kuin Kiina tahkoamassa lätkää. Näin ollen puolustuspuheenvuorona jalkapallon asema maailmalla on ontuva. Useat pienet maat tuottavat pelaajamateriaalia, joka kestää kansainvälisen vertailun. Useissa pienemmissä liigoissa pelaa joukkueita, joilla on realistiset odotukset ja toisaalta terveet tähtäimet pelata seurajoukkueiden euro-otteluita.

Suomi ei ole jalkapallomaa. Se ei muutu edelleenkään sillä, että toistellaan mantroja siitä miten asiat muuttuvat, on "hyvä buumi" ja ollaan oikealla tiellä. Sitä tietä ole ainakaan minulle vielä kukaan pystynyt hahmottamaan? Ei osaa edes kukaan suuripiirteisesti osoittaa, että se on tuolla päin.. Näin kun jatketaan niin Suomeen suhtaudutaan futiksessa samoin kuin me suhtaudumme esimerkiksi Norjaan lätkässä. Eikä siinä paljoa auta se, että "Huuhkajat" on maailman suurimman ja kauneimman lajin edustaja tässä maassa. Se on enemmän säälittävää kuin mitään muuta. Siis tarkennuksena, se että tähän tyydytään ja tätä pidetään edistyksenä.

voi muuttua jalkapalloksi siinä vaiheessa kun suomalainen potkupalloija tajuaa että töitä on tehtävä ja paljon.

Jääkiekossa aikoinaan varmaan suuri(n) vaikuttaja oli Vladimir Jurzinov, hän tuli ja osoitti sen ajan nuorille nouseville tähdille, mitä huipu-urheilu vaatii, samassa myös täkäläinen valmennus sai kaipaamaansa muutosta ja ajattelumallia.

Lentopallossa tuon teki Italialainen Mauro Berrutto, nykyään lentopallojoukkue niittää tuota satoa.

Työtä, työtä ja työtä, siinä se resepti piilee.

Aikoinaan eräs brassivalmentaja ihmetteli valmentaessaan suomalaista joukkuetta että miten voi olla mahdollista että aikuisia miehiä joutuu valmentamaan kuin 10-12 vuotiasta brassia, pallon vastaanotto oli joka treenien aloitusharjoitus. Kun olisi pitänyt puhua taktiikoista.

Ehkä tänne härmään tulisi luoda HJKsta sellainen seura johon kaikki talentti ohjautuisi, hyvään valmennukseen ja siitä sitten ovi eurooppaan ja isoimmille kentille.

Liikaa on jengejä Veikkausliigassa, niihin ei riitä tarpeeksi tasokkaita pelaajia, joten kehitystäkään ei ole luvassa kun ei ole todellista kilpailua pelipaikoista hyvien nälkäisten pelaajien kesken.

En tiedä, mutta illalla taas nähdään missä kotimainen seurajalkapallo menee.

ÄimänKäki. =) Illalla ei nähdä missä Suomi-futis kulkee. Aina on se riski, että Torinolla on keihäänkärjet tylsiä ja tasapelinkin sattuessa ollaan toitottamassa sitä kuinka uskomattomassa nosteessa ollaan. ;)

Ei ole muuten montaakaan vuotta siitä kun TPS:llä oli hyvä buumi. Uusittiin, kehitettiin ja sijoitettiin.. Kappas, ovatten divarissa ensi vuonna. Siellä noita on muitakin hekumaa eläneitä.

Mikä siinä on, että seurat eivät ymmärrä markkinoiden rajallisuutta Helsingin ulkopuolella? Jos on lätkässä joukkue niin kaupungissa on auttamattomasti kaikki (!) muut lajit nokkimisjärjestyksessä sijoilla 2.-XX.

Haihatellaan kaiken maailman sekoiluja milloin mistäkin.. Mestareiden Liigasta puhutaan niin kuin se olisi käsien ulottuvilla. Uudistukset ko. kilpailussa ovat tehneet matkan lohkovaiheeseen jo aidosti todella haastavaksi hyvillekin joukkueille. Mikä on tottakai vain hyvästä koska kyseessähän on maailman seurajalkapalloilun kirkkain helmi. Nimi on lievästi harhaanjohtava kun perussarjan nelosia, jopa vitosia-kutosia, aika-ajoin eksyy mukaan, mutta maanosan kerma siellä pelaa. Sen tuo järjestelmäkin takaa melkolailla tukevasti.

Itse läheltä naapurimaassa urheilua seurannenna voin todeta, että sen kliseisen valovuoden ovat edellä tässäkin. Tukholma ylläpitää neljää (AIK, Djurgården, Hammarby ja Bromma) joukkuetta, joille kaikille riittää kannattajansa. Helsingborg eli nosteessa. Göteborg ruokkii seuroja ja Malmö nyt pelaa Mestareiden Liigassa tänä vuonna.

Ruotsalainen seura kumman tahansa eurooppalaisen kilpailun lohkovaiheessa ei enää ole mikään yllätys. Sitä ei myöskään tee norjalaiset eikä tanskalaiset joukkueet. Asukasluku ei ole selitys tälle, ei liiemmin maantiteellinen sijainti..

Bosnia on noussut kohinalla, maantieteellisesti hieman syrjässä, asukkaita alle 4 miljoonaa.. Silti on pelaajia huippuseuroissa, käytiin MM-kisoissa ja sitä rataa.

ÄimänKäen esiin nostamat nimet ja lajit ovat kyllä aidosti erittäin hyvä vertauskuva. Sillä kuinka paljon lajeja maailmalla pelataan ei ole mitään merkitystä sen kannalta, että Suomi on kehittynyt. Merkittävästi. Jursinovin ja Berrutton henkilökohtaista panosta ja antia on turha aliarvostaa tai koittaa peitota lajin koon suhteella muihin lajeihin. Esimerkiksi lentopallo on kuitenkin maailmalla suosittu laji. Se ei ole tärkeää vaan se, että lajit tekivät selvän linjavedon sen suhteen, että kurssi tulee muuttaa ja se muutetaan.

Vastaavaa ei jalkapallon piirissä ole nähty eikä ole näköpiirissä. Nimet muuttuvat, mutta sama potkupallohenkinen räpellys jatkuu vuodesta toiseen. Veikkausliigan taso on surkea. Eurotaipaleiden katkeaminen järjestäen, vuodesta toiseen, karsintakierroksilla kertoo todellisena mittarina missä suomalainen seurapalloilu menee. Andorran mestari saa kyytiä, mutta siihen tyydytään. On hienoa kun tulee voitto putkimiehistä koostuvasta joukkueesta. =)

Heliskoski totesi kauan sitten Andorra-pelin yhteydessä: "Hyvin meni kun oma pää pysyy puhtaana.."

Jep. Tämä on jalkapalloa! ;) Se ei ole negatiivisuutta, se on realismia. Turhauttavaa katsoa ja eritoten kuunnella kun maalaillaan kuvia siitä kuinka "haastetaan" ja lopputulos on se, että "projekti" toisensa perään päättyy mahalaskuun.

Mikki Hiiri-sekoilua. Ei päätä eikä häntää. Yksittäisten tulosten takana ei ole mitään jatkuvuutta. Espanjaa vastaan tasapeli, näyttää hyvältä papereissa, mutta jokainen näki miten hätää kärsimässä Suomi oli koko ottelun. "Silloin" Saksaa vastaan.. hätää oli kärsimässä se toinen joukkue. Siinä on ero mitä ei kiinni kurota tällä tavalla. Puulaakin potkimista ja todellinen jalkapallon ystävä ei koko peliä edes katso.. todellinen jalkapallon ystävä ymmärtää, että Romania-ottelussa nähty päätön umpikujaan kulkeminen ei tee oikeutta pelille.

Ja se peli. Se todella on maailman suurin ja maailman kaunein. Ja se olisi kertakaikkisen upeaa jos Suomella olisi tässä lajissa varteenotettava edustusjoukkue ja toisaalta organisaatio tukemassa jatkuvuutta. Vaan ei ole.. onneksi meillä on West Ham United, kulttuuria ja perinteitä. Onneksi meillä on toinen toistaan loisteliaampia pelaajia ympäri maailmaa. Näin suomalainenkin fani saa iloita suurimmasta ja kauneimmasta.

Suomessa kannatan paikallista BarXX:n (numerot peitetty) joukkuetta koska moni tuttuni pelaa siellä. Heidän tasonsa ei ole ehkä kaksinen, mutta tähän maahan riittävä. Siinä missä muidenkin potkupallotiimien. Pojilla on työt, muutenhan olisivat varmasti ammattilaisia täällä. =)

Hjk hävisi Torinolle. Oli toki odotettua. Silti valtava ero on Italian pääsarjan keskitason joukkueella ja Suomen parhaalla.

Itse en ymmärrä tuota jokavuotista hehkutusta, että jos Hjk nyt pääsisi mestarien liigan lohkovaiheeseen. Ei ole mitään annettavaa siellä. Rahaahan siitä saa, mutta mitä sillä tehdään? Ostetaan joukkue täyteen ulkomaalaisia ja toivotaan parasta...

Junioritoiminnasta kaikki lähtee. Ensinnäkin pitäisi nämä 'kaikki pelaa' sun muut heittää romukoppaan. Ihan nuorissa tuo on ok, mutta hyvissä ajoin pitäisi olla se mentaliteetti, että parhaat pelaavat. Junioritoimintaa läheltä seuranneena pidän parhaana ratkaisuna sitä, että seura muodostaa ikäluokasta niinsanotut kyky- ja haastajajoukkueet. Kykyjoukkeessa pelaavat parhaat. Haastajajoukkueessa muut. Tällöin molemmissa on motivaatio kohdallaan. Haastajajoukkueessa kun harjoittelee ja pelaa hyvin, on mahdollista nousta kykyryhmään. Ja vastaavasti kykyjoukkueessa täytyy harjoitella ja pelata hyvin ansaitakseen paikkansa.

On tullut huomattua, että erittäin kyvykkään oloisia pelaajia on paljon, mutta johonkin he vain hukkuvat juniorivuosien jälkeen. Tähän pitäisi saada muutos aikaan?

Juus, kyllä kaikkien seuraan futaamaan tulevien junnujen pitää päästä pelaamaan, mutta juuri niin kuin itsekin totesit tasojoukkueissa. Jos seura on pieni ja joukkueita vain yksi, se harvoin jatkaa junnujen vanhetessa kovinkaan monta vuotta ja pelaaminen siirtyy muihin lajeihin.

Poikani ikäluokalla oli aluksi kolme joukkuetta, joihin pojat valittiin poikien kykyjen (ja isän sponsoroinnin) mukaan. Nämä joukkueet eivät kuitenkaan eläneet poikien kehityksen mukaan. Jos ykkösjoukkueesta putosi, loppui lajin harrastus ( ja isä vei tavaransa seuran hiekkalaatikolta ).

Loppujen lopuksi kävi niin, että se minun ”kaikki pelaa-joukkueeni” oli ainoa, joka jatkoi koko junnukauden. Mitään tähtiä ei joukkueesta koskaan tullut. Ikäluokan tähti pelasi kuitenkin naapurissa HJK:n junnuissa nimellä Roman Eremenko.

Se miksi junnuvuosien jälkeen kadotaan johtuu siitäkin, kuinka päästään Suomenkin kärkijoukkueisiin oman seuran junnuista pelaamaan. En tiedä, monessako liigajoukkueessa oman seuran junnuja pelaa, mutta vähän näitä omia junnuja on. Johtuuko sitten seuran pieleen menneestä juniorikasvatuksesta vai mistä. ”Kaikki pelaa”-periaatteesta se ei kuitenkaan johdu.

Osui täysin asian ytimeen. Kaikki pelaa systeemi on nyt nähty, sitä on reilut 10v-15v kokeiltu. Ja se "tappaa" täysin huippuyksilöt. Palataanpa aikaan jolloin tätä ei vielä ollut, silloin putkahteli näitä kolkkaa, litmasta ym ym. Juus hyvin heitti, että tarvisi aina olla parempi ja huonompi joukkue.
Miksi suomessa hinkataan kaikki pelaa systeemillä? Itse olen kiertänyt useassa maassa nappuloita seuraamassa, ja kaikki pelaa systeemiä ei ole vastaan tullut (italia, hollanti, enlanti, ruotsi, norja, saksa)

Juniorityöstä puhutaan paljon ja rahasta. Tosiasia on se, että kyllä ne muutkin joukkueet ostavat joukkueen täyteen miehiä muualta, miksi meidän tulisi tahkota omilla, jos muutkaan eivät tee. Enlanninliigan huppujoukkueista, ei taida montaa edes englantilaista pelaajaa edes löytyä, näitäkin esimerkkejä on paljon muista sarjoista löytyy vaikka kuinka paljon. Joten jos päästään joskus lohkovaiheeseen HJK:n kanssa ja saadaan rahaa, niin ei muuta kuin ostoksille. Sitä ne tekee jokaikisessä maassa. Miksi siis ei suomessa?

Se on totta, että Englannin menestys on paljossa seuratasolla ulkomaisten ostomiesten varassa. Myös pelitaktinen näkemys on engelsmanneilta hukassa, minkä takia huippuseurat hakevat myös valmentajat ulkomailta. Toki systeemi upottaa Engalnnin maajoukkuetasolla yhä syvemmälle suohon. Paljon puhuvaa on jo se, että Englanti joutuu tukeutumaan maajoukkueessa luonnevikaisiin Rooneyhin ja Terryyn. Ulkomaistenkaan pelaajien päävirta ei kulje enää Englannin suuntaan. Espanja ja Saksa ovat vaan niin paljon tasossa edellä.

Suomessa seurat eivät voi rakentaa kansainvälistä menestystä ulkomaalaispelaajien varaan. Suomalaisseurat saavat vain C-luokan vahvistuksia jos edes niitäkään ulkomailta. Näkeehän sen nyt HJK:sta, että ei tällaisilla "vahvistuksilla" tule menestystä. Sen vuoksi olisi parempi antaa peliaikaa kotimaisille pelaajille, että he saisivat edes jotain kokemusta, kun ei ulkomaillakaan ole suomalaisille erityisen kovaa kysyntää. Kärkisentterimme Pukki on ollut pääosin varamiehenä Saksassa ja Skotlannissa. Ei olemattomalla peliajalla voi menestystä tulla.

Kotimaan seurojen ei kannata paljon edes tähdätä eurokentille. Niiden päätehtävä on kasvattaa lahjakkaista suomalaisista palloilijoista ostokohteita ulkomaisiin seuroihin. Sitä kautta voidaan sitten maajoukkuetta yrittää rakentaa kuten tähänkin asti.

Mitä mätää on Tanskan maassa? kysyi Hamlet. Ei mitään on vastaus. Päinvastoin meidän tulisi ryhtyä miettimään sitä, miten ihmeessä piskuinen Tanska nousi 80- ja 90-luvuilla aivan maailman huipputason joukkueeksi. Iloinen hyökkäävä pelityyli toi uskomatonta tulosta ja peli oli yleisöön menevää, joten senkin myötä suosio vain kasvoi. Tanska tuotti noihin aikoihin sellaisia huippuja kuin Michael ja Brian Laudrup, Frank Arnesen, Sören Lerby, Flemming Poulsen, Morten Olsen, Henrik Larsen ja molari Schmeichel. Nämä kaikki lukeutuivat maailman huippuihin eli vastasivat varmasti jokainen meidän Litmasta. Ero oli siis siinä, että Tanskalla näitä Littejä oli koko joukkue täynnä.

Miksi Suomessa yleensä tehdään jalkapallossakin juniorityötä, kun rahalla saa. Kasvatetaanko ehkä faneja, jotka kaikki hurraavat pelaamisen sijasta niille ostetuille joukkueille.

Kun itsekin tätä kaikki pelaa-systeemia junnutasolla läheltä näin, huonosti se Suomessa silloin pelasi ja vielä huonommin taitaa pelata nyt. Näin siksikin kun kaikki junnuina pelanneet eivät menesty maajoukkueessakaan.

Puute on harjoittelemisessakin. Muistan kun esimerkiksi tuo Litmanen kehitti taitojaan pikkupoikana pallon kanssa jouluaattonakin Hollolassa ja nyt kun tuota täällä Itä-Helsingissä katselee, tuntuu että pallo pysyisi vieläkin paremmin kuin noilla maajoukkueen ostetuilla kultapossukerholaisilla.


Pappojen rahoilla ei saa nykyisinkään ostetuksi kuin pelipaikan. Taidot olisi hankittava ihan itse.

Treenaminen ei ole samaa mitä ennen. Ja ennen oli vielä sitä aikaa, kun joka nurkasta ei löytynyt halleja, tekonurmia ym ym. Nyt asiat ei jää ainakaan näistä kiinni.

Osuit yhteen hyvään asiaan itähelsinki ja nuorisotyö.

Nurmela oli hyvä esimerkki tästä, kuinka vaikea oli päästä pois pohjoissuomesta, kun kukaan ei uskonut, että Oulussa asti voi olla hyvä pelaaja. Eikös malinen ollut soitellut kymmeniä kertoja maajoukkuevalmentajille, että tulkaa nyt katsomaan tätä poikaa. Ei tullut kukaan. Sitten nurmela pakkas itse laukun, liikahti eteläsuomeen ja loppu on historiaa.
Ollaanko liikaa keskitytty vaan kehäkolmosen sisäpuolelle? Onko vielä tällä tavalla, osittain tiedän että on. Varmaan kehitettävää löytyy monesta asiasta. Sen tiedän, että pohjoisessa päin treenaminen on totista touhua, jos haluat pysyä joukkueen mukana, on treenattava kovaa. Koska joka kulman takana ei löydy uutta seuraa. Lähin voi olla 100km päässä..

Itse toimin maalivahtivalmentajana erään seuran junioripuolella. Yksi suuri epäkohta on, minusta ainakin, se että ainakin meidän seurassa jo 9-10 vuotiaista alkaen harjoitellaan 3-4krt viikossa lähes läpi vuoden. Tämä tarkoittaa paljoltikin sitä, että pienten poikien "pitää" keskittyä oikeastaan pelkkään jalkapalloon. Kuitenkin nuorena useampi harrastus pelkästään tukisi toisia lajeja. Nyt siis mennään yksipuolisesti yhden lajin kanssa vuoden ympäri. Monipuolisuus olisi kuitenkin juniori-iässä tärkeää, silläkin uhalla, että jotkut myöhemmin valitsevat muun lajin jalkapallon sijaan.

Itse pyrinkin motivoimaan näitä nuoria maalivahdin alkuja harrastamaan muitakin urheilumuotoja. Silläkin uhalla, että sitten jää futisharjoituksia toisinaan väliin. Ja kertonut heille, ettei peliaika missään nimessä vähene, vaikkei joka harjoituksissa olisikaan paikalla.

Eihän tälläkään asialla jalkapallomaailmaa Suomessa mullisteta. Mutta on ainakin minun mielestäni epäkohta monessakin seurassa, että jo nuorena lähes pakotetaan valitsemaan yksi laji, jota harrastaa tosissaan.

Fakiiri kiinnittää huomiota tänäänkin varsin yleiseen epäkohtaan junnufutiksessa. Kyllä poikanikin ikäluokan ”ykkösjoukkue” harjoitteli jo kymmenvuotiaina pari kertaa viikossa enemmän kuin muut ja harjoituksista poisjääntejä ei katsottu hyvällä. Peliajankin suhteen vähemmän harjoittelevat olivat jatkuvasti ”liipasimella”.

Ja jos ”ykkösjoukkueessa” futasi, ei sitten pelannut talvisinkaan lätkää. Oma laji oli valittava jo varhain ja näin jäi futiksesta monta lahjakastakin poikaa pois jo aika varhaisessa vaiheessa. Jokerien ja HIFK:n junnuissa pelasi parikin poikaa lätkää, mutta eipä näitäkään näkynyt enää edes B-junnuissa joukkueiden kokoonpanoissa. Suurimmasta haaveesta NHL:stä puhumattakaan.

Osataanko pelata ilman palloa (kiekkoa )?

Pelissä suurin osa pelataan ilman pelivälinettä.

Kuten jalkapallossa ja muissakin pallopeleissä tulevat suurimmat erot pallottomien pelaajien pelistä.

Suomalaisista valmentajista Jukka Jalonen on parheiten käsittänyt tämän pallottominen pelaamisen.

Kuinka paljon siihen uhrataan aikaa junioreissa ,,,voin sanoa että se on todella vähäistä.

Johtuen myös siitä ,että yleensä juniorivelmennuksessa on pelaajien vanhempia joilla ei edes mitään käsitystä pallollisesta pelaamisesta saati sitten pallottomana.

Sen verran tuosta Nuori-Suomesta. Itse pidän sitä ihan hyvänä ;koska se koskaa vain alle 15vuotiaita ja sen jälkeen pojat kuten tyttötkin voivat (parhaat ) pelata kuinka paljon tahansa myös ylemmissä ikäluokissa.

Ja alle 15v ei pelit saa olla vielä niin tärkeitä että siinä koitetaan valmentajan tai vanhempien kunniahimoa tyydyttää.

Ja mikä yhdistää lajin kuin lajin huiput ??

Se on "omana aikana" tehdyt harjoitukset

Samaa mieltä, niinpä niin. Hyvin kiteytetty iso asia.

Tuosta joulukuusesta vielä. Kun se nyt on kuitenkin harvemmin käytetty pelisysteemi, niin siihen on varmasti uusien maajoukkuepelaajien vaikea sopeutua. Ainakin voisi olettaa näin. Eikä se nyt kovin kummoista tulosta ole ainakaan toistaiseksi tuonut, joten miksei voisi kokeilla jotain muuta? Samalla systeemillä on jo aika kauan pelattu ja vieläkään ei tunnu olevan selvää kuka milläkin paikalla pelaa. Kannattaako siis hakata päätään seinään pelisysteemillä, joka ei toimi.

Esimerkiksi Romania-otteluun olisi aivan hyvin voitu lähteä kahdella kärjellä ja sitä kautta yllättää vastustaja. Joulukuusessa kärki jää todella usein liian yksin. Myös laitapakit ovat tärkeässä roolissa joulukuusella pelattaessa. Suomen harmiksi materiaali ei sillä osastolla ole riittävä. Peruspuolustajia kyllä löytyy, mutta hanakasti nousevia taitavia keskittäjiä taas ei. Arkivuo on kuitenkin siinä mielessä hyvä, että asennetta ja yritystä riittää. Ja kaveri onkin mielestäni kehittynyt.

Omasta mielestäni vain tuntuu että Paatelainen on jämähtänyt paikalleen. Systeemi, joka on joskus Skotlannin liigassa toiminut, ei välttämättä toimi nyt. Ongelmana on, että joulukuusi vaatii juuri oikeanlaiset pelaajat joka pelipaikalle.

keskustelun alkulähteelle ja on oikeassa joka sanassa. Tästä päästään suoraan siihen, että Paatelainen on "väärä" mies johtamaan maajoukkuetta.

Laitapakkien pelaamisen ollessa nähdyllä tasolla on Suomen ehkä kangistuttava vielä enemmän kaavoihin ja palattava hyvin alkukantaiseen pelisysteemiin tänä päivänä. 4-4-2 ja/tai 5-3-2 voisi jotenkin olla ymmärrettävää näillä pelaajilla..

Keskikentälle on pelintekijää.. Hetemaj pelaa palloa eteenpäin, Eremenko välillä väläyttää todella hyvää pelinlukua. Markkaselle aito mahdollisuus kärkeen ja Moisander linjaa ohjaamaan.

Ympärille olisi näin mahdollisesti helpompi löytää pelisysteemin sisäistäneitä pelaajia ja vaikka taitotaso on mitä on niin ainakin idea olisi selvä kaikille.

Joulukuusen kanssa pelanneita tiimejä kun tarkastelee niin tuosta(kin) on olemassa uskomattoman monta variaatiota. Yhteistä on kuitenkin se, että roolitus ja henkilökohtaisen taitotason vaatimukset eivät ole helppo tällä miehistöllä toteuttaa.

Mielestäni ei ole alkuunkaan hävettävää tai millään muotoa takapakin ottamista vaikka pelisysteemi olisi esimerkiksi tuo (ajoittain paljon parjattu) 4-4-2.. On vain realistista kehittää pelisysteemi pelaajien mukaan kuin päinvastoin. Vai?

Kaikki esille nostetut epäkohdat juniorityössä ovat hyviä, mutta maajoukkueen tilaan nuo muutokset vaikuttavat vasta sen 10-15 vuoden ajanjaksolla. Tämän päivän "pelastus" lienee tuossa pelitavan muutoksessa.. jos se vaati valmentajan vaihtamista. So be it. Ja se EI tarkoita, että Paatelainen on huono mies, hän on vain väärässä paikassa. Kunnianhimoinen toisaalta jos asiaa ajattelee.. Kuuluukin olla, mutta ei realiteettien kustannuksella.

Ja jos Moisanderin, Hetemajn, Eremenkon ja esimerkiksi Markkasen kautta saisi "keskilinjaan" toimivan rungon niin ympärille voisi hieman rohkeammin antaa mahdollisuuksia uusille kasvoille. Ei vain täysin merkityksettömissä maaotteluissa Thaimaata vastaan vaan myös "tosipeleissä"..

Edelleen ollaan siinä tilanteessa, että Suomella ei nähdäkseni ole mitään hävittävää?

Ei vaan prkele. Muutama paikka oli, mutta maaliin ei palloa saatu, vaikka pallonhallinta oli suomella.

Paatelainen saa potkut? En ihmettilisi.

Ihmettelen mistä kommentaattorit keksi niin paljon hyvää Suomen pelistä, näennäistä pallonhallintaa ja muutama paikka, positiivista oli ainoastaan se että Muurinen uskalsi jopa arvostella lopuksi "olisiko hyvä että olisi joku toinenkin taktiikka kuin joulukuusi"...

Mutta miksi Suomen edes pitäisi päästä EM-kisoihin ?

Kun taito ei riitä, säälistäkö ? Se voi olla jopa parempi että jäädään rannalle, tai ainakin siltä näyttää. Mitä Suomi niissä kisoissa edes tekisi ?

HJK llekin oli taivaan lahja että ei "päässyt" mestareidenliigaan nöyryytettäväksi, nyt on Eurooppaliigassa jo yksi voittokin ja ihan hyvä maku suussa.

Suomalainen jalkapalloilu ei vaan kuulu noihin isoihin karkeloihin, siellä pitää osata niin monta asiaa ja vieläpä yhtä aikaa että on lopulta parempi katsella niitä pelejä ihan vaan telkkarista, antaa niiden pelata jotka osaa.

Pitäisi järjestää EM 2 kisat, siellä olisi Suomellakin jotain annettavaa.

Eiköhän kunnon kisat saada pystyyn ilman Suomeakin, ihan niin kuin aina ennenkin, luotan siihen.

Slovakia on ehdottomia huippumaita. =) On heikkoja, hyviä ja huippuja. Slovakia on huippu. Tämä on sisäpiirin tiukka analyysi illan vastustajasta. Voittivat Espanjan. Pätevä perustelu. En kiellä etteikö Slovakian karsinnat ja otteet olisi viime aikoina olleet todella positiivisia, mutta silti.. hiukan haiskahtaa siltä, että etukäteen jo tiedetään mitä tulemaan pitää ja se ei ole kaunista katseltavaa.

Peukkua tälle. Ei sovi ihmetellä jos illalla tulee takkiin.. surullista. Kisapaikka meni ja kun vielä Färsaaret otti pitkästä aikaa voiton niin saa pieni Suomi taistella tosissaan "kuolemanlohkon" neljännestä sijasta..

Huh-huh..

sama kuka näitä valmentaa ja millä taktiikalla! Kun pelaajien taitotaso ei vaan riitä!!!!

Kyllä on vaikeaa suomalaisen jalkapallon menestyminen. Eikä kannattaisi Paatelaisenkaan istua siellä penkillä naama rutussa, sitä saa mitä valmentaa. Onnekkaiden sattumien takia pääsin eilen seuraamaan JALKAPALLO-ottelua ja sitten tietenkin
nauhalta huuhkajia. Voi pyhä sylvesteri, pelasivatko nuo joukkueet samaa lajia?
Huuhkajien pelistä tuli paremminkin mieleen "naisten kuviokellunta". Kauniissa kuviossa lönkytellään sinne tänne, sillähän ei ole niin väliä missä vastustajat ja pallo on, pääasia että kuvio säilyy. Jos vastustaja sattuu reitille niin kauniisti anteeksipyytäen kierretään ettei vain vahingossakaan tule kosketusta. Hajurako lähimpään vastustajaan pyritään pitämään ainakin viidessä metrissä, mieluummin enemmän. Jos oma pelaaja saa pallon niin pelatkoon, me muuthan voimme kävellä, tai seisoa ja levätä senkin ajan.
Muita eroja? Suomi vie, satunnaisissa vastahyökkäyksissään, palloa keskiviivalle noin
minuutin kauemmin kuin vastustaja. Vastustajan painellessa omassa hyökkäyksessään samaa vauhtia Suomen maalille huuhkajat pistävät pitkän pallon
keskiviivalta jossain sivurajalla roikkuvalle yksinäiselle hyökkääjälle, hyökkääjälle jolla roikkuu valmiiksi jo kolme vastustajaa paidassa, ja joka yrittää epätoivoisesti saada pallon jostain puolustajien jalkojen välistä vastustajan maalin suuntaan.
Jos sitä pitkää palloa ei potkaista niin annetaan se syöttö sitten oman maalin suuntaan vastaan juoksevalle tai paikallaan seisovalle pelaajalle. Onhan se paljon helpompaa kuin vastustajan maalille olevalle hyökkääjälle annetut tarkat, parin pelaajan kautta jatketut yhden kosketuksen syötöt. Puhumattakaan siitä että edes kaksi, kolme pelaajaa tietäisi joukkueen saatua pallon miten ja mihin pelata, sellaista puolisokkoa neuvostoliiton aikaista jääkiekkoa. Voi olla että olisi teknisesti ehkä liian vaativaa mutta ei tuolla nykyisellä systeemilläkkään pärjätä. Olisikohan taktiikkaan ja valmennukseen harkittava (valmentaja)muutosta?

Näin kävi, pistetilin lisäys se normaali nolla ja valmentaja valittaa puolustuksen velttoilusta. Jos kerran tietää seisovan paikkapuolustuksen olevan se akilleen kantapää niin miksi ei unohdeta muuta treeniä ja keskitytä siihen mistä vuotaa. Vaikka eihän se vain puolustuksen vika ole jos joukkue ei pysty painamaan peliä vastustajan puolelle, seurauksena on automaattisesti se että sitten pelaillaan Suomen kenttäpuoliskolla ja vastustaja tekee ne maalit. Valmentajat kehut miten on menty eteenpäin ja miten hyvää peli on kuulostaa paremminkin irvailulta, tosipohjaahan siinä ei ole tipan tippaa. Nyt olisi se korkein ja oikeastaan viimeinen aika vaihtaa luotsia, jatkopeleillä ei ole menestymisen kannalta mitään merkitystä mutta kai sitä tehdään niin kuin ennenkin, luotsi vaihtuu karsintojen jälkeen pari kuukautta ennen uuden karsinnan alkua. Se on sitä kuuluisaa JATKUVUUTTA minkä perään huudellaan vuodesta toiseen, taatusti JATKUU.
Joku murehti tuolla edellä sitä että vaikka nyt keskityttäisiin juniorivalmennukseen niin tuloksia näkyy vasta 15v kuluttua, mutta ilman sitä panostamista tuloksia ei näy edes 30v kuluttua. Islantikin taitaa olla tätä nykyä pari luokkaa parempi vaikka vielä jokunen vuosi sitten irvailtiin saarivaltakunnan pipopäisistä kalastajista.
Jalkapalloilu on Suomessa tätä nykyä samanlaista kuin raviurheilukin, samat naamat, samat virat eikä kukaan tee mitään, ja jos joku haluaisikin tehdä jotain niin ei anneta tehdä.

tämä väite Suomen kansan alistuneisuudesta ? Kuulin Rovaniemen rautatieasemalla eilen illalla ottelua katsellessani naapuripöydästä väitteen, että itäinen isoveli olisi aina alistanut meitä suomalaisia kautta historian ja Putin vaan sitä edelleen jatkaa. Tämä ei voi olla näkymättä suorituksissa myös jalkapallokentillä periksi antamisena ja alistumisena.

Naureskelin ensin ottelun alkuvaiheessa itsekseni tuolle naapuripöydän filosofeille, mutta ottelua loppuun asti seuraillessani, mieleen kyllä putkahti, olisiko tuossa sittenkin jonkinlaista totuuden siementä ? Oli kyllä Suomelta melkoisen köykäinen esitys !

Onko tosiaan jalkapallo maajoukkueella varaa istuttaa penkillä noita "kuumia" pelaajia jotka ovat saaneet peliaikaa omissa seuroissaan ulkomailla?
Eihän meillä nyt ketään Zlatania ole, mut jotenkin itse vaan miettinyt, et miksi ei laiteta parhaita aloitukseen ja mennä sit niillä niin pitkään rahkeet ja kunto kestää.

Toisekseen mä en oikein oo tajunnut tota Mixun pelisysteemiä lainkaan, ja se alkaa oleen nyt kyllä nähty.

Miksköhän tossa jalkapallossa ei saada samanlaista "sitoutumista" kuin jääkiekossa saadaan joukkueen tekemiseen.

on ihan valmentajansa näköinen, väsynyt, veltto ja pelokas.

Karsinnan suurin jännitys on nyt ranking-listan seuraaminen, putoaako Suomi ulos sadan joukosta ennen kuin karsinnat ovat ohi. Veikkaan että putoaa. Joku kirjoitteli tuolla aiemmin että yksittäisen ottelun tulosta ei pidä tuijottaa liikaa. Totta, mutta nyt ei löydy edes sitä yhtä ottelua mitä voisi tuijotella. Kuusi,seitsemän vuotta sitten,juuri silloin kun näitä yksittäisiä "vahinko-otteluja" pelailtiin niin Suomikin löytyi viidenkymmenen parhaan joukosta, taisi olla parhaimmillaan sijalla 35, nyt tähdätään sijaa sata ja jotakin, ja sitäkin kiihtyvällä vauhdilla. Olkoonkin nykyinen valmentaja joidenkin mielestä vaikka maailman paras mutta jotain pitää tehdä, systeemit ovat tulosten perusteella täysin pielessä.

alle Albaanian tason.

Suomi on jalkapallon luvattu maa.

Uuteen nousuun...

Lähinnä Mixu ollut katastrofi. Joulukuusi ei sovi kun ei ole laitureita. Miksi mennä pelitapa edellä kun pitäs löytää olemassa oleville pelaajille oikea pelitapa eikä sovittaa olemattomia pelaajia joulukuuseen? 4-4-2 ja hodaripalloa ja puolustuksen kautta. Sit voitas joskus se tuurimaali saada kulmasta ja jos omiin ei mene se voi riittää. Mixun aikana päästetään aina 1-3 maalia niin ei riitä maalintekijät paikata sitä.

Linkki 'Espanjasa tiedetään' (https://www.youtube.com/watch?v=xlYPmyLc2xU)

Suomen peliä Viroa vastaan niin ei voi kuin ihmetellä miksi ei koskaan olla oltu arvokisoissa...

Eikä tulla kyllä olemaankaan, pitkään, piiiiiiiitkääään aikaan.

Onnetonta räpellystä vailla päätä tai häntää, sääliksi käy noita ihmisiä jotka tuosta on maksaneet. Toivottavasti edes makkarat on hyviä.

että Mixulla ei ollut aikaa kommentoida teveeseen... pää puuttuu muna valmetajalta, kuinka sitä voi odottaa joukkeelta ?

Se oli sitten siinä. Kaikkien aikojen karsinnat.

"Me emme ole iso jalkapallomaa, jossa on laadussa syvyyttä. Meidän laatukin on sitä, että pitää valita hyökkäysvoittoinen tai puolustusvoittoinen pelaaja, Paatelainen sanoi."

"Meillä ei ole pelaajia, jotka osaavat puolustaa ja hyökätä pelipaikoittain. Tämä menee siihen, miten kasvatamme pelaajia. Se on suomalaisessa jalkapallossa meidän tärkein sarka."

Voi hyvää päivää mikä selittelijä tämä Paatelainen on. Jos kehtaa tällaista suoltaa mediassa niin saman tien potkut. Ei valmentajana ota mitään vastuuta, kaikki on pelaajien vika. Pelitavan muuttaminen tuli aivan liian myöhään. Suomi on muiden valmentajien aikana onnistunut hyvin puolustuksen kautta lähtevässä pelitavassa. Paatelaisen mukaan nykyisessä pelisysteemissä ei ole mitään vikaa...

Nyt kun toiveet kisapaikasta on menetetty, olisi hyvä vaihtaa valmentajaa välittömästi, jotta uusi käskijä kerkeisi ajamaan omaa pelisysteemiään sisään.

Nyt näkisin mielelläni niitä Laitisen koottuja selityksiä Paatelaisesta ja maajoukkueesta. Eipä taida olla paljoa selittelemistä, surkeaa mikä surkeaa. Jalkapalloilu on taidetta eikä mitään halonhakkuuta, ja sen mukaisia pitäisi olla osallistujatkin valmentajasta alkaen.
Islanti on tainnut onnistua valinnoissaan, tai on ainakin tosi lähellä onnistumista.

Suomen jalkapallon tasolle. Lopettaa selittelyt ja haihattelut kisapaikkojen suhteen. Suomelle eilisen tärkein tulos oli Fäärsaarien voitto Kreikasta.

Tuosta kun Paatelainen saa jatkaa ja maajoukkue jatkaa nähdyllä tyylillä niin se voitto Fäärsaarista(kin) on tiukassa. Kreikka piristyy edes hieman ja voittanee ainakin Suomen?

Katastrofi on jo tämäkin, mutta ajatelkaapas pojat, että tässä "lahjalohkossa" on ihan perusteltua pelätä jumbosijaa. Ei tiedä itkisikö vai nauraisiko?

Se on tasan niin, että seuraavissa karsinnoissa saattaapi käydä niin, että ketjussa naureskeltu Albania (voitti eilen Ranskan..), on meitä ylemmässä korissa kun niitä palloja aletaan vetämään ylös. =D

Ja ketjussa on jäänyt hieman nähdyn katastrofin varjoon se kerrannainen vaikutus Suomi-futikselle. Vie vuosia jos meinataan ranking-sijoitusta nostaa.. syöksy on komea. Ja syystäkin on hiljaista näiden puolustuspuheiden osalta..

Noh, tämä nyt on ollut nähtävissä jo pitkän aikaa. Ja päävalmentajan selitellessä, jossitellessa ja syytellessä muita maajoukkueen kriisi vain syvenee.. Ei tunnu mies tajuavan, että pelaajamateriaali ei varsinaisesti ole Barcelonan tasoa.. vaikka kuinka haluaisi niin realiteeteistä ei Paatelaisella ole kyllä mitään havaintoa.

Hmm.. 8-12 vuotta? Kuulostaako hyvältä? Juniorityö, maajoukkue, valmennus.. Tästä pa*sk*sta nouseminen ei käy ihan yhtä nopeasti kuin sinne syöksyminen.

jotenkin on sellainen fiilis että Paatelaisella ei ole kaikki muumit laaksossa, haukkua nyt pelaajat julkisesti.

Luulisi amattilaisen tajuavan käytettävissä olevan materiaalin tason ja laativan taktiikan sen mukaan eikä toisin päin.

Kaiken kaikkiaan joukkue ei onnistunut, mutta ei kyllä onnistunut valmennuskaan. Että ihan olisin odottanut ripitystä myös valmennuspuolelle. Ei tule Ladasta Mersua vaikka konepeltiin tähden asentaa, sen luulisi Paksunkin tajuavan.

Päätä seinään ja viitos- tai kuutoskoriin arvontoja odottamaan.

Nämä karsinnat meni ihan #ituiksi ja siitä tulee maajoukkue kärsimään pitkään, todella pitkään.

Ihmettelen myös Paksun kommenttia siitä että fanit vaativat herran eroa kun olisi pitänyt kannustaa joukkuetta, eka vartti oli sellaista rumbaa että ei mitään rajaa, joukkue oli niin huonosti valmistettu tähän otteluun että hermostuneisuus oli silmiin pistävää ja kaiken kruunaa päävalmentajan haukut pelin lopussa.

Paksun uskottavuus joukkueen sisällä lienee mennyt jo ajat sitten, kunhan osallistutaan ja yritetään välttää virheitä, itseluottamus on nollissa.

Näistä karsinnoista tulee maajoukkue kärsimään pitkään, todella pitkään.

Ei hyvältä näytä, ainoa lohtu on se että mahdolliset kisoihin pääsemisspekulaatiot voi haudata vuosiksi eteenpäin. Ei tarvii paljon toivoa elätellä.

oli ainoa mitä palloliitto saattoi tehdä pelastaakseen sen mitä pelastettavissa on.

Paatelaisen jäykästä linjasta päästiin eroon ja heti voiton makuun!

Ei peli ollut hiveltävää katseltavaa, mutta hienoa että keskinkertaisella esitykselläkin pystytään voittoon. Täytyy myös muistaa, että Suomelta puuttui tärkeitä pelaajia.

En tiedä ovatko muut samaa mieltä, mutta omasta mielestä joukkuehenki ja etenkin taistelutahto oli aivan eri luokkaa kuin Paatelaisen aikana. Hyvällä tavalla siis.

Jos puhutaan muusta kuin tästä pelistä niin on mielestäni aika outoa, että uusi valmentaja ei aloittanut pestissään saman tien? Nyt olisi ollut aikaa viedä omaa systeemiään sisään loppukarsintojen ajan. Sillä mielellä ihmettelen, että meneekö taas seuraavissa karsinnoissa muutama peli uuden valmentajan tyyliä opetellessa? Ulkomainen valmentaja sinänsä ihan hyvä valinta, tuo ainakin jotain uutta. Uusi valmentaja ainakin vaikuttaa tosi asialliselta tyypiltä.

Suomi on kivunnut Paatelaisen lähdettyä 36 pykälää ylöspäin, olisiko valmennuksessa ollut sittenkin jotakin vikaa? Olipa syy siihen mikä tahansa Paatelainen ei sitä keksinyt tai löytänyt, mistä lienee johtunut. Saa nähdä mitä vuodenvaihteen jälkeen tapahtuu, jatkuuko samaan suuntaan. Nykyisellä materiaalilla kovin suurta parannusta ei kannattane odotella mutta jos edes silloin tällöin nähtäisiin hyvää jalkapalloa ja voittava suomalainen maajoukkue. Eiköhän joulun jälkeen heitetä ne viimeisetkin kuusimuodostelmat pihalle tai Englantiin, sinnehän Paatelainen jo menikin.

Suomella oli mahdollisuutensa ja jos joukkuelajissa yxi vastaa puolta joukkuetta ja ainoa maailman luokan peluri.Tosin oli siinä parit muutkin...Nykyään meillä ei ole kuin maalivahti(AINOA KANSAINVÄLISEN HUIPPUKRITEERIN OMAKSUVA PELAAJA OMALLA TONTILLAN), ja joka sentään oli ennenkin(A Niemi).Mutta joo joulukuusi ei pelannut ei ja onnex lähti vaikkei Englantiin, vaan Skotlantiin ja se on iso ero näin kehityksen kannalta mm.hänenkin kannaltaan.

On kertakaikkiaan aivan paska, siis käsittämättömän paska.
Ei voi muuta sanoa.