lisämetrit

Lisämatka ei ole radasta kiinni, se on kierrosta kohden aina 2 x 3,14 x hevosten etäisyys sivusuunnassa.

Kaarretta kohden puolet tuosta. Hevosten väinen etäisyys toisistaan sivusuunnassa on yleensä keskimäärin lähellä 2 metriä.

Mitä enenmän kaarretta ,sitä enenmän lisämetrejä sillä suorilla ei tule metriäkään ylimääräistä matkaa vaikka juoksisi mainosaidan vieressä.tämä viesti oli osoitettu tälle yhdelle taunolle.

Lisämetrit eivät riipu rataprofiilista. Juoksee se sisäradan hevonenkin saman kaarteen tosin vain hieman sisempää.

Ympyrän kehä on se sitten litistynyt muodoltaan kuten rata tai täysi ympyrä, niin kehän pituus on: 2 x pii x ympyrän säde.

Kierrosta kohden matka on kaikilla radoilla sama, mutta ei välttämättä kaarrettä kohti, sillä kaikilla radoilla kaarteet eivät (välttämättä) ole identtiset. Jossain rata saattaa olla hivenen "kolmiomainen" jolloin kierrettävä matka kaarteissa ei ole sama kummassakin kaarteessa.

csadfs:

Oulussa kaarresäteet on huomattavasti erilaiset etukaarre säde 75m, takakaarre 62m.

Juostavat matkat sisä ja ulkorataa:
Etukaarre 2 x pii x 75m / 2 = 235,6 metriä
toista rataa 2 x pii x 77m / 2 = 241,9 metriä

Erotus = 6,2831853 metriä


Takakaarre 2 x pii x 62m / 2 = 194,8 metriä
toista rataa 2 x pii x 64m / 2 = 201,1 metriä

Erotus = 6,2831853 metriä

Totuus on tarua ihmeellisempää…

Vaikka juokset maapallon ympäri ja saman matkan 2 metriä korekeammalta on matkan erotus kierrosta kohden 12,57 metriä eli "kaarretta" kohden 6,28 metriä. :)

Tämä taitaa olla yksi yleisimpiä harhaluuloja ravi-ihmisten joukossa että radan profiili ja sitä kautta kaarteen pituus vaikuttaisi lisämatkan pituuteen kun juostaan toista / kolmatta rataa.

Tosiaan sillä ei ole mitään vaikutusta, eikä radan pituudellakaan. Tuo maailman ympäri juoksu on hyvä esimerkki.

Tästä johtuu tietenkin myös se että kun kierrät ympyrän jonka säde on vain tuo 2 metriä, matkaa kertyy edelleen se 12,57 metriä.

Tästä soveltaen on hyvä muistaa että Vincennesin pitkällä radalla 2. radan kierto tuo 2 kilometrin matkalla saman verran lisämetrejä kuin kilometrin radalla yhden kierroksen juoksu toista rataa.

Eli Vincennesissä se toinen tai edes kolmas rata koko matkan ei ole läheskään niin dramaattinen lisä kuin kilometrin radalla.

Pitkän matikan esimerkissä molemmat kaarteet ovat tarkalleen puolen ympyrän mittaisia. Mutta jos radan kaarteiden säteet ovat eri mittaiset, niin silloin lyhyempi kaarre on vajaa puoliympyrä ja pidempi kaarre reilu puoliympyrä, jolloin kierrettävä matka per kaarre ei ole sama.

Kierrettävä matka per kaarre (molempien ratojen hevosilla) ei tietenkään ole sema kuten tuosta aiemmasta laskuesimerkistä näkyy.

Mutta ero sisäradan ja toisen radan välillä pysyy samana per kaarre ja ympyrä, eli 6,28 metriä / kaarre vaikka sen miten lasket minkä pituiselle radalle tahansa.

Tarkoitin lisämatkaa per kaarre. Lisämatka per kaarre on sama, riippumatta säteestä, jos kaarteet ovat saman muotoiset eli täsmälleen ympyrän puolikkaita (180 astetta) eli kaarteeseen tuleva suora ja kaarteen jälkeinen suora ovat saman suuntaiset.

Mutta jos radan kaarteiden säteet ovat erimittaiset, niin silloin pienempisäteinen kaarre ei ympyrän puolikas vaan vajaa sellainen, jolloin lisämatkakaan ei ole sama.

No miten parturi selittää tuon Oulun kun säde on eri ja lisämatka sama per kaarre?

Itseasiassa lisämatka per kaarre Oulussa ei ole sama, koska toinen kaarre oli enemmän kuin puoliympyrä ja toinen kaarre vähemmän. Esimerkkilaskelmassa molemmat kaarteet ovat tasan puoliympyröitä, mutta näinhän todellisuudessa ei ole.

Piirrä pieni ympyrä ja suuri ympyrä ja yhdistä ne kahdella kehiä sivuavalla suoralla, niin huomaat eron kaarteiden muodoissa.

Eipä ole mitään merkitystä tuolla, kierrettävä matka on käytännössä sama joka kaarteessa.

Jos toinen kaarre on vajaa puoliympyrä ja toinen on enemmän kuin puoliympyrä, niin silloin on kyseessä rata, jonka suorat eivät ole samansuuntaiset. Jos niin on, niin silloin juostava lisämatka toisella radalla on eri suuri eri kaarteessa.

Kaarteen säteellä ei ole muuten merkitystä. Jos puoliympyrän säde on 1 metri tai 10 kilometriä, niin toisen radan lisämatka on sama, olettaen että ne radan leveydet ovat samat kummassakin kaarteessa.

Vaikka rata olisi v..tun muotoinen,lisämatka on sama kuin normiradalla tai täysin pyöreällä radalla.

On merkitystä mitä yllä kirjoitetaan. Normaalikaarre on 180 astetta. Silloin ei ole merkitystä, kuinka pitkä tuo kaarre on. Jos Oulussa toinen kaarre on 170 astetta ja toinen 190 astetta, niin toisessa kaarteessa kakkosradalla joutuu juoksemaan enemmän lisämetrejä kuin toisessa.

Kärjistetysti sama asia. Normaalilla radalla toinen juoksee puoli kaarretta kakkosradalla ja toinen koko kaarteen. Jälkimmäinen juoksee pitemmän lisämatkan.

Miettikääpäs tämä nyt uudestan jos radalla on kaksi eri säteistä kaarretta, niin ei silti kaarteen asteluku voi olla yli 180 astetta, siinä tapauksessa rata näyttäisi ylhäältä katsottuna kuin jäätelötötteröltä jossa olisi tötteröä isompi pallo päässä.

Kyllä se ympyrän kehän kaava kuitenkin .
Jos säde r tai vaihtoehtoiesti d kasvatetaan ( puolimetriä tai i metri) .
Yksinkertaistettuna jokainen puolimetrinen ulospäin kehällä kasvattaa ympyränkehää piin verran( 3.14m).
Tällöin, jos rataa kierretään 2 metriä ulompana kuin sisempi kaveri tulee kiekkaa kohden tuo 4 kertaa 3.14 m ( jos tark. mennään 12,56m).
Tuon profiiliongelman voi vaikka itsekseen ratkaista ottamalla vaikka tommosen pakoputken kannatinkumirenkaan ja puristella sitä pyöryläksi, soikioksi tai toisen pään jyrkälle ja toisen pään loivalle mutkalle.
Taatusti kehän pituus ei siinä muutu vaikka mille mallille tuota viäntelis.
Että tämmöstä matikkaa näin yöntunteina.

Radan muodolla ei ole mitään merkitystä lisämetreihin, kun kierretään koko kierros.

Mutta kun kaarteiden säteet ovat erilaiset, kuten Oulussa on, niin lisämatka per kaarre on eri, koska toinen kaarre on enemmän kuin puoliympyrä ja toinen vähemmän.

Katsokaapa vaikka Karttapaikassa Oulun radan profiili.

Linkki Karttapaikka: Oulun ravirara (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=427991&n=7207424&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=orto&lang=fi)

No.. lisämatka molemmissa kaarteissa on vakio, mutta on se 6 metrin ero helpommin kurottavissa kiinni sitä maapalloa kiertäessä kuin kuin 2m säteistä kaarretta :)

Eli suhteessa kiertäminen tiukkasäteisessä loppukaarteessa vaatii suhteessa enemmän työtä kuin suurisäteisessä kaarteessa.

Oulun raviradalla toinen kaarre on yli 180 astetta ja toinen alle 180 astetta.

Oulussa raviradan itäkaarteessa toisella radalla tulee vähemmän lisämetrejä kuin länsikaarteen toisella radalla, olettaen että molemmissa kaarteissa juostaan yhtä kaukana sisäradan sisäreunasta.

Oletko varma, että 6 metrin lisämatka on helpommin kurottavissa kiinni maapalloa kierrettäessä kuin 2 metristä säteistä?

Kummalla on eteneminen hankalampaa 2 metrin säteisessä kaarteessa - sisäradalla vai ulkoradalla juoksevalla?

Hyvä huomio "Laskentaa"!

Ja sitten on vielä ne valtameret ja kaikki!! Valaisit elämäni. En ole enää varma!

Miltä radoilta on helpompi lähteä matkaan? Tai esimerkiksi olympialaisten 200 metrin juoksussa. Mikä rata on kaikkein vaativin?

Toki 2 metrin säteen kaarteessa ei oteta 6 metriä kiinni (tai en minä tiedä, kun en koskaan ole raveissa ajanut, saati 2 metrin säteen kaarteessa). Mutta helpompi on 6 metriä kompensoida sellaisessa kaarteessa kuin 500 metrin säteisessä.

Jos ravit ovat pelkkää kaarreajoa (siis ympyrää), niin eiköhän se sisärata ole melko vahvoilla. Yhdestä kaarteesta ja suorajuoksusta ennen ja jälkeen sen oli kyse.

Vaikka hevoset juoksisivat kahvikupin ympäri, niin kakkosradan hevonen juoksee tismalleen saman verran enemmän kuin Vermossa sisäradan hevoseen nähden.

Radan profiililla on muulla tavoin vaikka kuinka paljon vaikutuksia, mutta se on eri asia.

Mutta raveissa ei juosta kahvikupin ympäri. Jos kierroksen pituus on 1000m ja molemmissa päissä kaarteena on kahvikuppi, niin väitän että sisäradan hevonen ei voita muuten tasaväkisten hevosten kilpaa.

Olettaen, että sisäradan hevonen ei saa tulla radaltaan toiselle radalle kaarteessa, jos rinnalla on toinen hevonen. Sama pätee kakkosradan hevoseen jne.

Eikä taida voittaa kakkosradan hevonenkaan. Hieno skaba olis. Kukahan rakentaisi kahvikuppiradan?

Laskentaan mielenkiintoiseen kysymykseen "kumpi on helpompaa jne" ei ole yhtä oikeaa vastausta, ellei "helppous" ole jotenkin numeroin määritettävissä.

Maapalloa kierrettäessä pitää ottaa huomioon myös painovoima. Kuvitteellinen ulkorata tai paremminkin ylärata on siis kaksi metriä korkeammalla kuin maapallon pintaa kulkeva alarata. Painovaiman vaikutus lienee siis yläradalla pienempi. En osaa laskea, kuinka vähän pienempi.

Jos oletetaan kahden Telluksen kiertäjän olevan maanpinnalla täsmälleen nopeudeltaan yhtä tasaväkiset, on ylärataa kiertävä nopeampi suhteessa painovoiman vaikutuksen erotukseen. Hän häviäisi alaradan tallaajalle hiuksenhienosti vähemmän kuin vain ympyränkaaren pituuden mukaan laskettuna.

Näin ollen voidaan päätellä, että myös maapalloa kierrettäessä se on helpompaa pitempää ympyränkaarta kulkevalle.

konkreetetisena vaan erittäin pitkän säteen omaavan kaarteen kiertämistä. Esimerkiksi nykyisen raviradan muotoinen rata, jonka pituus on 10 kilometriä.

Teivossa viime lauantain Kriterium finaalissa (lv) siis esimerkiksi Big Headache juoksi noin 31,41m lyhyemmän matkan kuin Greenleaf Slim. Eli siis Greenleaf Slim meni "sisärataa juostuna" 13,3 matkan läpi.

Vuoden ylivoimaisesti huimin esitys on kiertämisellä ollut Surprise Lordin Mikkelissä tekemä 10,0a.
Lisämetrit ja takarivi huomioiden siinä hevonen juoksi 08,8 vauhtia joka olisi ollut peräti ME-tulos.

Ei kait nyt sentään?

SL Mikkelissä, lähti takarivistä oli siivekkeistä 10m päässä.
Eka kaarre 4 ja 3 rataa, loppu kuolemassa. Maalikuvassa päänmitan loistava kakkonen.
Kokonaisaikaan 1:52,0.

Laskeppa siitä tsadilainen...

Mikkelin juoksussa puhuttiin vain miten loistava Womanizer oli keulasta. Surprise Lordin superesitys jäi miltei huomiotta :(

Ajallisesti tuo Suprise Lordin juoksu oli kieltämättä vuoden kovimpia Suomessa.

Kuitenkin on täysin teoreettista pyörittelyä, että hevonen olisi mennyt 08,8 tai edes 09,5 toisenlaisella juoksunkululla.

Pitäisi olettaa, että valjakko ampuu heti keulaan ja juoksee siinä. Paljonkohan Commander Crowen "todellinen aika" olisi ME- juoksussa ollut jossei olisi kiertänyt avauskaarretta kolmatta neljättä rataa ja toista kaarretta urku auki kuolemaan josta painui takasuoralla pitävään piikkiin ja irtosi helposti voittoajalla 08,9a/1609m?

Ja asianohesta mitä tulee urheilujuoksuun, niin radat neljä ja viisi ovat parhaat johtuen tuulen vaikutuksista. Ulkoradoilla on "raskaampaa" juosta. Tätä en jaksa sen tarkemmin selittää, ihan yleisessä tiedossahan se on, koska ei Bolttikaan lähde koskaan muilta radoilta
8-rata on siinäkin huonoin 200m tai 400m matkalla.
100m matkalla on rata samantekevää, luonnollisesti. Kuten Teivon 200m sprinttikisoissakin aikanaan.

Tuo tuulen vaikutus on urheilussa yleisesti tiedossa ja olosuhteet vaikuttavat.
Bob Beamon olisi tuskin hypännyt maagista loikkaansa lähempänä merenpintaa, mutta tuolloin loistavat olosuhteet ja "kerran elämässä" hyppy mahdollistivat sen. Kuten Zelesnyn myös keihäsennätyksessä. Mikäli oltaisiin saatu yhdistettyä Z:n tekniikka Seppo Rädyn raakaan voimaan olisi keppi lentänyt katsomoon.

Moskovan Olympialaisissa taas nähtiin tuulen vaikutusta parhaimmillaan, kun Neuvostojärjestäjät avasivat tuulitunnelit (portit) aina omille heittäjilleen saaden näin heittäjiensä mittoihin pituutta. Noissa kisoissa nähtiin muutenkin, varsinkin heittolajeissa kyseenalaisia toimitsija päätöksiä ja Olympiahistorian epäreiluimmat kisat ovat sieltä 1980. Näin uskaltaisin väittää.

Toisenlaisesta toimitsijan moraalintuskasta kertoo tuossa samaisessa kirjassa (Moskovan Olympialaiset 1980) lukemani tarina miehestä 1900-luvun alun Olympialaisissa Ranskassa.
Maratonilla joku kultamitalikandi erehtyi kysymään tietä tältä miekkoselta ja tätä hyvässä tahdossa auttanut mies neuvoi väärään suuntaan. Taisi tulla silti pronssille kun huomasi menneensä vikasuuntaan.

Mutta tämä väärän neuvon tarkoituksettomasti antanut mies ampui itsensä pari päivää myöhemmin koska katsoi, että kultamitalin menetys oli hänen syytään eikä ilmeisesti pystynyt antamaan sitä itselleen anteeksi.
Tarina kosketti itseäni sen aikanaan lukiessani hyvinkin paljon.

Loordi oli juoksussa kuolemanaikalta toinen ajalla 10,0 ja sillä siisti, voittaja oli tietysti myös hyvä. Mutta uskallan väittää, että sillä juoksunkululla ja tempolla ei yksikään hevonen Suomessa olisi ollut samassa maalikuvassa voittajan kanssa, ei lähdön keulasta voittanut Nassekaan.