Jälkiviisastelua

En eilen lunastanut juuri mitään, joten tarkoitus ei ole tällä kertaa todistaa omaa etevyyttä, vaan nostaa yksi asia esille lähinnä ilmiönä. Kyse on taukohevosten pelatuimmuudesta.

Taukohevosia pelataan yllättävän voimakkaasti juuri taukoa edeltäneiden suoritusten perusteella. Esimerkiksi eilisistä hevosista Vislakkaa oli pelattu enemmän kuin sitä Rautiaisen hevosta, jonka nimi juuri katosi mielestä.

Viime kesänä Rautiaisen hevonen juoksi aivan eri sarjoissa (V75, Tas Onnekas, Sörkän Sälli ym.) ja oli ihan oikeasti hyvinkin 50m parempi hevonen kuin Vislakka. Sitten kauden loppuun pari epäonnistumista ja tauolle. Vislakalla puolestaan onnistuttiin kunnonajoituksessa, ja voitoitta ala-, tamma- ja nuorten sarjoissa koko vuoden ravaillut hevonen sai tauluunsa onnenkin avustamana hienon kakkosen kauden päätteeksi.

Eilen molemmat tulivat tauolta, eikä virettä voinut lukea viime starteista. Tuolloin pelatuimmuus olisi pitänyt perustaa viimevuotisten näyttöjen antamaan ymmärrykseen kapasiteetista, jolloin Rautiaisen hevosta olisi pitänyt pelata paljon enemmän suhteessa Vislakkaan.

Toinen esimerkki, joskaan ei niin hyvä johtuen vastustajan tauottomuudesta. Ekologi vs. Liekin Eko. Molemmat hyviä 4-vuotiaita viime vuonna.

Ekologi voitti Oulu Expressin karsinnan jättäen Tärpätin kakkoseksi. Finaalissa kuolemanpaikka Tähen Topeliuksen rinnalla oli liikaa - maalissa 5. Kriteriumkarsinnassa meni finaalipaikka loppukurvin laukkaan kun kuolemanpaikka Elmoorin rinnalla vaati veronsa. Siihen vielä yksi toivoton laukkastartti loppuvuodesta ja taulu näytti rumalta.

Liekin Eko keräsi menestystä nollasarjoissa, ja väläytti sitten loppuvuodesta yhden haamutuloksen Baletin Salaman vetoavusta nautittuaan. En väitä, etteikö Liekin Ekon olisi pitänyt olla enemmän pelattu kuin Ekologi, mutta pelatuimmuuden kymmenkertaisuus oli liioittelua.

Oikeastaan tässä on toinenkin ilmiö tuon tauluun perustuvan pelaamisen/pelaamattomuuden lisäksi. Taukohevosen iän vaikutus suorituksiin. Tauosta johtuen aika usein hevosilta puuttuu se viimeinen terävyys - sanotaan vaikka 1s kilometriajasta. Vanha hevonen, joka kilpailee jo kapasiteettinsa ylärajoilla on tavallisesti heikoilla tuosta terävyyden puutteesta johtuen. Nuori hevonen on saattanut tauon aikana mennä vielä pari-kolme sekuntia eteenpäin, jolloin tuollainen yhden sekunnin puuttuminen vauhdeista ei välttämättä estä menestystä.