Kakku ei jakamalla kasva!

Raviratojen ja hevosväen verkosto
Pahin ongelmamme on raviveikkaajien vähäinen määrä, uusia ihmisiä houkutellaan parhaiten lajin pariin hevosten kautta, eläviä raveja ja muita hevostapahtumia lähellä ihmisiä. Vahvuutemme tässä on tiheä ravirataverkosto ja laaja harrastajakunta. Olisi hienoa, jos kaikilla suomalaisilla hevosenomistajilla olisi 2-6v, mieluusti Eurooppa-tason hevosia, kun näin ei kuitenkaan ole eikä ihan heti tule, on vaarallista, että uusilla säännöillä karsitaan lajin parista pois vanhemmat ja huonommat hevoset, voimme menettä myös omistajat – mistä uudet? Jos osalta ratoja otetaan pois tulovirtoja tässä muutenkin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, se merkitsee näiden ratojen alasajoa. Tulot ja menot saadaan tasapainoon vasta, kun henkilökunta irtisanotaan tai ainakin lomautetaan, rakennukset jätetään lämmittämättä ja rata hoitamatta. Suljettavien ratojen kaikki tuotot ja säästöt eivät siirry jäljelle jääville. Nyt säästetään palkinnoista, miksei muusta? Ratoja tarvitaan, tarvitaanko yhtä monta ratayhtiöitä, pitääkö tornit olla aina miehitettyinä, ovatko omat organisaatiot koskemattomia – yhteistyöllä, yhteisillä yrityksillä parempiin tuloksiin? Hevosmiehet omistavat ja johtavat raviratojamme, kummat ovat tärkeämpiä, palkinnot vai perinteiset organisaatiot?

Kalenteri
Naapuriradoilla on samat asiakkaat molemmilla puolin aitaa. Kilpailukalenterissa on paljon rahaa – tasaisemmalla tarjonnalla ja kierrolla ympäri maata saadaan paremmat vaihdot. Tänäkin vuonna ajetaan samalla kulmalla sumpussa, jopa samana päivänä, naapurit peräkkäisinä päivinä, sitten on pitkiä ravittomia kausia. Välillä on pulaa hevosista, välillä karsitaan, tulee vajaita raveja, lähtöjä, välillä saman alueen petsareille on liikaa tarjontaa oman alueen hevosista, välillä ei yhtään, tuloksena huonoja pelivaihtoja – tältä vuodelta on monta esimerkkiä. Suomi on pitkä maa, jonka Päijänne vielä jakaa, ja meillä on 20 maakuntarataa + kesäradat, ei pitäisi olla vaikeaa kierrättää raveja.

Sisäpiirilaji
Sinänsä pieniä, mutta aloittelijalle käsittämättömiä asioita ovat mm. että ravien alkamisaika tarkoittaa viikon eri päivinä eri asiaa, ja miksi ravit alkavat useimmiten 1. lähdöllä eikä sen esittelyllä? Jos ensikertalainen haluaa pelata 1. lähtöön, pitää tietää tulla jo ennen ravien alkua. Miksi eri ratojen käsiohjelmissa hevosten statistiikka on eri lailla, miksei se ei voi olla kaikilla sama, loogisessa järjestyksessä yhteensä, kuluva ja viime vuosi? Salaman pitäisi olla helppo peli, siitäkin pitää tietää, milloin sen ostaa, miksei Salamaa ole myynnissä koko ajan?

Venäläiset
Venäläiset jättivät Suomeen viime vuonna 800 m€ - olemmeko ainoa ala, jolle ei venäläisten eurot kelpaa? Raviperinne on katkennut Venäjällä, varsinkin Pietarin alueella, josta suurin osa Suomeen matkaavista tulee. Jos suomalaisille ravit ovat käsittämätön juttu, venäläisillä on lisäksi kielimuuri. Tehtävä ei ole helppo, mutta maali on suuri, kannattaisko panostaa? Venäjälle on viime vuosina ostettu hyviä hevosia, enimmäkseen USAsta ja Italiasta, Venäjällä ollaan tekemässä merkittäviä ratkaisuja raviurheilun elvyttämiseksi. Venäjä pärjää ilman Suomea, entä Suomi ilman Venäjää?

Allekirjoittaneen juttuja ei enää julkaista Hevosurheilussa, ei kannanottoja Lukija-palstalla eikä Venäjän raviuutisia, toivottavasti tällä foorumilla saan aikaiseksi rakentavaa keskustelua miten asiat voisi hoitaa vieläkin paremmin - kirjoitukset omilla nimillä ja asiasta, ja että myös raviurheilun päättäjät näitä lukevat ja huomioivat päätöksenteossaan.

Jyrki Jauhiainen
Raviharrastaja, Taipalsaari