Otsikko varmaan antaa olettaa, että muistelen tässä kultaista 1980-lukua tai peräti vieläkin vanhempia aikoja. Ei. Tämä tapahtui ihan viime vuoden lopulla, Lahden Jokimaalla T75 finaaleissa.
Kelihän oli tuolloin ihan karmea ja vaikka saavuimme raveihin yli tunnin myöhässä, oletin näin ollen että ravintolakatsomoon mahtuu ilman muuta. Ravipäivän ensimmäinen positiivinen yllätys oli, että näin ei ollut. Ravintolakatsomo oli myyty lähes täyteen yritysvieraille ja saimme vaivoin kaksi paikkaa neljän hengen pöydästä jossa oli jo kahden hengen seurue. Tällaisesta toiminnasta kuuluu kiitos Suomen ehkä innovatiivisimmalle ravialan toimitusjohtajalle, Jokimaan Tommi Himangalle.
Ravien loputtua pois lähdettiin perinteisesti ravibussilla keskustaan. Lahdessahan on varmasti Suomen paras ravibussijärjestelmä – shuttle-bussi tuo ja vie ravivieraita ennen ravien alkua ja päättyessä, ja vieläpä ilmaiseksi. Tästä kuuluu - oletan - kiitos tunnetulle lahtelaiselle ravimiehelle ja linja-autoliikennevaikuttajalle Tuomo Kojolle.
Mutta asiaan:
Bussiin tuli mukaan kaveri joka oli ilmeisesti ollut keikalla ja tullut sen jälkeen raveihin – hänellä oli kitara mukanaan. Kun hän näppäili kitarasta Four Catsin tunnetuksi tekemän ”Suuret setelit” ja alkoi laulamaan, koko bussillinen yhtyi lauluun sydämen kyllyydestä. Yhteislaulun jälkeen kaveri esitti soolona Janis Joplinin ikuistaman ”Summertime”-kappaleen. Ja tosi hyvin esittikin. Lopuksi yritettiin vielä yhteislauluna vetää ”Hummani hei”, mutta tämä katoavaa kansanperinnettä edustava värssy ei ollut oikein hallinnassa sen enempää esilaulajalla kuin kuorolaisillakaan. Joka tapauksessa tunnelma oli korkealla kun bussi parkkeerasi kauppatorin viereen. Kyllä raviporukka osaa irrotella.
Onhan näitä yhteislauluja koettu isommissa kinkereissä, mutta enpä koskaan aiemmin radalta kaupunkiin tuovassa ravibussissa.
Unohtumaton ravielämys!
Lassi Lappalainen
Vastaukset
Kirjoittanut Nipa
Jaa-jaa
Parhaita muistoja liittyy menneiltä vuosilta ravibussien tunnelmaan. Kun ravipelit olivat mahdollisia vain paikan päällä, busseja meni eri kohteisiin monin kappalein ja väkeä oli kuin moneen junaan.
Ei niissä useinkaan laulettu ainakaan mennessä eikä jälkeen päin isoon ääneen jossiteltukaan, kun harva omalla naamallaan tunnusti hävinneensä. Korttia kuitenkin pelattiin bussia kohti joskus parissakin ringissä. Tutuiksi kumminkin tultiin, kun oltiin melkein aina menossa.
Enää eivät kuitenkaan bussit kulje paljon muualla kuin Jokimaan paikallisliikenteessä, kun rahansa voi helpommin laittaa kiertoon netin ja etäpelipaikkojen kautta. Harvassa etäpelipaikassakaan kokoontuvat enää ravien aikana kimppaporukat.
Mennyttä aikaa muistelen niin mielelläni vielä. Niin moni armas tähtönen minulle vilkkuu siellä.
Kirjoittanut AtRisk
ei laulettu busseissa ei
Suuremmilla kinkereilla tarkoitin lähinnä kunkkareita - esim. Kuopiossa 1998 (?) jollakin kaverilla oli kitara mukana ja kun hän ruokajuomateltassa alkoi soittaa, porukka yhtyi lauluun.
Ravibusseissa tosiaan pelattiin korttia. Muistan usein kun ravibussi saapui Savonlinnasta Rantasalmen kautta Mikkeliin, ei sökörinki malttanut lopettaa vaan kortin lyönti jatkui vaikka bussi oli perillä.
Kirjoittanut AtRisk
Muisto 1970-luvun lopulta
Tämä muisto on kirjautunut aivojeni kovalevylle hyvinkin tarkkaan:
Ravibussi Mikkelin tiistain iltaraveihin Savonlinnasta, joskus 1970-luvun lopulla. Bussi koukkaa, kuten aina, Rantasalmen kautta josta tietty vakioporukka tulee mukaan.
Etupenkeistä Topi tihrustaa kotvan käsiohjelmaa ja huikkaa bussin perälle: "Missäs se on Leuhki (=Leo Räisänen, Leukki), ku eijoo Mikkelissä ajamassa?"
Esko peräpenkiltä tietää: "Se on siellä Tampereella Pertykarsinnoessa (= Kriteriumkarsinnoissa, Eskolta meni Kriterium ja Derby sekaisin)"
Kirjoittanut Nipa
Sököringistä vielä
Kun Helsingin ravibussin kääntyi Linja-autoasemalta Mannerheimintielle sökö alkoi heti. Ja peli oli kovaa. Muistiin on jäänyt minullakin, kun ennenkuin Mannerheimintie loppui, painoi joku poistumissummeria. "Jatkakaa te, minun rahani loppuivat jo", kuului ovelta selitys.
Kirjoittanut TYG
se oli silloin
nipa aivan oikeassa,tulipa sitä itsekin istuskeltua ringissä ja jotain pientä yritettyä,vaihtelevalla menesrtyksellä,menihän ne rahat viimeistään vermossa,ja jos tuli niin keltainen valo vilkkui katolla.
Kirjoittanut juksa123
ravibussissa on myös tunnelmaa....
70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa tuli kierrettyä pitkin suomen raveja ravibussilla tampereelta.lähti aina siitä vanhan kirkon vierestä.joskus oli niin paljon porukkaa että jouduttiin kutsumaan toinen bussi.
jopa viikollakin tuli lähdettyä pitemmällekin. mm.killerille asti.tultiin takaisin tampereelle niin myöhään että keskustorilta sitten patikoitiin kotiin yli 10km.no nuorena jaksoi.
bussissa oli aina tunnelmaa.varsinkin pilvenmäen keikoilla.oli nääs aina perjntai-iltasin ja eväät oli sen mukaan.korttirinkejä oli ja niissä sai moni aloittelija köniinsä ja kunnolla.
mutta bussissa sai monia hyviä vinkkejä.ja silloin ravien kiertelystä oli ihan oikeasti hyötyäkin kun näki juoksut livenä. juu ei ollut videokirjastoa eikä vinkkipalstoja paitsi hevosurheilussa.
legendaarinen kuski Nieminen nautti pelaajien suurta arvostusta ja luottamusta. ja jos ei itse päässyt bussimatkalle niin aina sai jättää Niemiselle pelit ja rahat joka toimitti ne eteenpäin pikkuosuutta vastaan.rehti ja hieno mies oli.
ja tuon matkan hinta sisäänpääsymaksuineen oli todella edullinen
voi niitä aikoja.....
Kirjoittanut Sipander
Kokemusta on
Aivan liikaa tuli niillä busseilla kuljettua. Aikaa ja rahaa tuhraantui.
Turun bussia käyttäessäni takapenkillä oli outoja ehkä osin fiktiivisiäkin tyyppejä: Manne, Posti, Turkka, Pesulanpitäjä jne.
Äänenkäyttö oli ihan eri desibelitasolla kuin bussin keskiosan vähäväkisillä.
Neljännestä penkkirivistä takaapäin oli hyvä seurailla sököpelin etenemistä.
Kaikki ne pelasi voitollista peliä. Niin vahva tuntui ravitietämyskin olevan. Ajelivat kyllä vanhoilla autoilla. Varmaan verotusteknisistä syistä.
Kun bussista tultiin ulos ravipaikalla, niin edellä mainitut vain heilautti kättään rahastajalle ja pujahti ohi. Me rahvaan edustajat maksettiin naama ymmyrkäisenä.
Kahdella takamatkalla oltiin ennen kuin yhtään lähtöä oli juostu :(
Kirjoittanut AtRisk
Huippupetsarit
Noista voitollisista pelaajista tulee mieleen yksi paikallinen kaveri: Koskaan ei ole tappiollista peliä pelannut ja pelaa koko ajan isolla. Ajelee kuitenkin 1970-luvun dieselmersulla ja vaatetuskin näyttää olevan samalta vuosikymmeneltä.
Kirjoittanut Nipa
Jaa-jaa
Eräs edesmennyt valtionvarainministeri kysyi kerran Vermon raviradalla: mistä tuntee voittavan ravipelurin parhaiten? En arvannut.
- No, siitä kun hänellä on aina parikymmentä vuotta sitten ostettu vaatetus, kuului vastaus.